{"id":1280,"date":"2016-08-03T12:28:32","date_gmt":"2016-08-03T09:28:32","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=1280"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"1-2-voidaanko-teatterin-alkuperasta-puhua-ja-mita-se-tarkoittaisi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/1-2-voidaanko-teatterin-alkuperasta-puhua-ja-mita-se-tarkoittaisi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.2<\/div> Voidaanko teatterin alkuper\u00e4st\u00e4 puhua ja mit\u00e4 se tarkoittaisi"},"content":{"rendered":"<h5>Kuvitelkaamme ensin ajallisia et\u00e4isyyksi\u00e4: Ihmisen alkumuodot eriytyiv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 500 000 vuotta sitten. Neanderthalin ihminen ilmestyi noin 100 000 vuotta sitten. Sill\u00e4 esiintyi merkkej\u00e4 uskonnon harjoittamisesta ja se on ilmeisesti ainakin tanssinut. Nykyihminen, homo sapiens, kehittyi noin 50 000 vuotta sitten, ja Cro-Magnonin ihminen noin 30 000\u201320 000 vuotta sitten. Varhaisimmat merkit rituaaleista ovat per\u00e4isin j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta, noin 30.000 vuoden takaa, ja vanhimmat luolamaalaukset ranskalaisissa ja espanjalaisissa luolissa ilmestyiv\u00e4t noin 20 000 v sitten.<\/h5>\n<h5>Mets\u00e4stysonneen ja saalisel\u00e4imiin liittyv\u00e4t riitit<\/h5>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1280 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"736\" height=\"900\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img362.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-2092\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img362.jpg 736w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img362-164x200.jpg 164w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/img362-654x800.jpg 654w\" sizes=\"(max-width: 736px) 100vw, 736px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2092'>\n\t\t\t\tLuolamaalaus [Brockett. History of the Theatre. 2003]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Nykyinen tulkinta luolamaalauksista on se, ett\u00e4 niill\u00e4 on ollut rituaalisia tarkoitusperi\u00e4, sill\u00e4 ne ovat olleet eri luolissa kuin asumiseen viittaavat j\u00e4\u00e4nteet. Maalauksissa on kuvattu el\u00e4imi\u00e4 liikkeess\u00e4. Ihmiset on kuvattu liikkeess\u00e4, ampumassa nuolia, pukeutuneina el\u00e4inasuun tai el\u00e4imenp\u00e4isin\u00e4 hahmoina. Kyse on joko &#8217;jumaluuden kuvista&#8217; tai el\u00e4inhahmon ottaneista &#8217;shamaaneista&#8217;. Tunnetuin hahmoista esiintyy kuvassa, ja sill\u00e4 on usean el\u00e4imen piirteit\u00e4.<\/p>\n<h4>Hedelm\u00e4llisyyteen ja maan kasvuun liittyv\u00e4t riitit<\/h4>\n<p><strong>n. 9000 eKr. <\/strong>karjan kasvatus<br \/>\n<strong>n. 8000 eKr. <\/strong>pysyv\u00e4t asutukset<br \/>\nsuuret jokilaaksojen kulttuurit: Niili, Eufrat ja Tigris, Indus, Ganges. N\u00e4ille korkeakulttuureille oli ominaista jo voimakas sosiaalinen organisoituminen, jonka elementtej\u00e4 ovat uskonnon, papiston ja sen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n vallan vakiintuminen.<br \/>\n<strong>n. 7000 eKr. <\/strong>viljelyskasvit<br \/>\n<strong>n. 6500 eKr. <\/strong>saven k\u00e4sittely<\/p>\n<p>Varmaa tai yksiselitteist\u00e4 tietoa esitt\u00e4vien muotojen alkuper\u00e4st\u00e4 ei ole, eik\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta voida koskaan saada. T\u00e4rkeimm\u00e4t oletukset eli hypoteesit voidaan jakaa nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n. Niin kuin alla tulemme huomaamaan, niit\u00e4 ovat rituaalit, vuotuiskierto sek\u00e4 vuodentulo, tarinoiden kertominen ja vaikuttaminen yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ryhm\u00e4t tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n lomittuvina sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 niit\u00e4 on painotettu eri kulttuureissa eri tavoin.<\/p>\n<h2>1. Rituaalit<\/h2>\n<p><strong>Rituaalit<\/strong> ovat uskonnollisia ja sosiaalisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joilla yhteis\u00f6 kollektiivina ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 osallistumisellaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja uudistaa suhdettaan yliluonnollisina pit\u00e4miins\u00e4 voimiin. Ne liittyiv\u00e4t tavallisesti luontoon, sen osiin tai kosmisiin voimiin. Rituaalin taustalla on jokin <strong>myytti<\/strong> eli kertomus, joka tarjoaa selityksen yhteis\u00f6n ja yliluonnollisen suhteesta. Myytti voi kertoa tarinan, jonka muistoksi rituaalia vietet\u00e4\u00e4n, tai joka kollektiivisesti elet\u00e4\u00e4n uudelleen.<\/p>\n<p>Myytit jaetaan tavallisesti <strong>kosmogonisiin myytteihin<\/strong>, jotka kuvaavat maailmankaikkeuden synty\u00e4 sek\u00e4 <strong>luoja-heeroksista kertoviin myytteihin<\/strong>, joihin sis\u00e4ltyy kertomuksia tavallisesti sivilisaation synnyst\u00e4, kuten tulen tai tiedon saamisesta ja maanviljelyksen synnyst\u00e4. (<em>Kalevalan<\/em> runosto koostuu n\u00e4ist\u00e4 aineksista.) Vanhat heerokset eli sankarit ovat tarinoiden keskushahmoja. Niiden nimiin yhteis\u00f6 on liitt\u00e4nyt erilaisia urotekoja ajan kuluessa.<\/p>\n<p>N\u00e4kemyseroja vallitsee siit\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 on ollut eri teht\u00e4vien ja roolien eriytyminen. Ensiksi mainittakoon materialistista n\u00e4k\u00f6kulmaa edustavat antropologit ja teatterintutkijat. He ovat painottaneet yhteis\u00f6n aineellisen hyvinvoinnin asettamia vaatimuksia sek\u00e4 vanhimpien rituaalien kollektiivista luonnetta, johon yhteis\u00f6n j\u00e4senet osallistuivat ik\u00e4\u00e4n kuin samanveroisina. Toiseksi mainittakoon antropologit, jotka ovat painottaneet rituaalien suhdetta jumaluuksiin ja yliluonnollisuuteen. He ovat painottaneet my\u00f6s v\u00e4litt\u00e4j\u00e4tahojen, kuten shamaanien, poppamiesten tai pappien merkityst\u00e4 ja niiden eriytymist\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1280 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"470\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Siperial-shamaani-1600-luvun-gravyyri.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-421\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Siperial-shamaani-1600-luvun-gravyyri.jpg 470w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Siperial-shamaani-1600-luvun-gravyyri-147x200.jpg 147w\" sizes=\"(max-width: 470px) 100vw, 470px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-421'>\n\t\t\t\tSiperialainen shamaani, 1600-luku [Steven Lonsdale. Animals and the Origins of Dance. London 1981]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Joka tapauksessa myytin kertomisen (tai kertovan laulamisen) muuttuminen myytin esitt\u00e4miseksi merkitsee ratkaisevaa askelta kohti teatteria. Murroskohtaan rituaalin ja teatterin v\u00e4lille liittyy ainakin kolme selv\u00e4\u00e4 tunnusmerkki\u00e4.<\/p>\n<ol>\n<li>Yksil\u00f6 irtautuu kuorosta, joko kertojana tai myytin henkil\u00f6hahmon ruumiillistumana. Sill\u00e4 on varusteet esitt\u00e4mist\u00e4 varten (siirtym\u00e4vaihe kohti roolihahmoa) sek\u00e4 erityisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja taitoja.<\/li>\n<li>Esitett\u00e4v\u00e4\u00e4n tapahtumaan sis\u00e4ltyy konflikti, kuten esimerkiksi ristiriita sankarin ja jumaluuden tai sankarin ja h\u00e4nen vastustajansa v\u00e4lill\u00e4.<\/li>\n<li>Yleis\u00f6 ei osallistu en\u00e4\u00e4 \u201dfiktiivisen maailman tapahtumiin\u201d, vaan my\u00f6t\u00e4el\u00e4\u00e4 ja osallistuu tapahtumiin symbolisella tasolla.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Rajan vet\u00e4minen teatterin ja rituaalin v\u00e4liin on vaikeaa. Miss\u00e4 vaiheessa todellisuuteen vaikuttava sarja tekoja, jonka tehoon ja \u201dtotuuteen\u201d rituaalissa uskotaan muuttuu eriytyneen esteettiseksi, maailmankuvaa hahmottavakasi sek\u00e4 emotionaalista ja \u00e4lyllist\u00e4 kiihoketta tarjoavaksi esitykseksi?<\/p>\n<h2>2. Vuotuiskierto ja vuodentulo<\/h2>\n<p><strong>Vuotuiskiertoon ja vuodentuloon<\/strong> liittyv\u00e4t toistuvat eli sykliset tapahtumat, kuten yhteis\u00f6n ty\u00f6vaiheet, menestyksen varmistaminen, sadosta kiitt\u00e4minen, uhraaminen jumalille ja papiston palkitseminen, ilo ja sadon juhlinta. Kalenterivuoden tapahtumiin liittyy rituaaleja ja myyttej\u00e4, joista t\u00e4rkeimm\u00e4t ovat <strong>kev\u00e4\u00e4n tuloon liittyv\u00e4t rituaalit sek\u00e4 menot hedelm\u00e4llisyyden ja seksuaalisuuden varmistamiseksi<\/strong>. My\u00f6s kreikkalaisten Dionysos-juhlat, joista tuonnempana lis\u00e4\u00e4, liittyv\u00e4t syklisyyteen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1280 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"1039\" height=\"1100\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Faarao-suorittaa-vesiuhria-jumalille-kopio.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-3-422\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Faarao-suorittaa-vesiuhria-jumalille-kopio.jpg 1039w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Faarao-suorittaa-vesiuhria-jumalille-kopio-189x200.jpg 189w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Faarao-suorittaa-vesiuhria-jumalille-kopio-756x800.jpg 756w\" sizes=\"(max-width: 1039px) 100vw, 1039px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-422'>\n\t\t\t\tFaarao suorittaa vesiuhrin [Veronica Ions, Egyptian Mythology. Feltham Middlesex, 1965]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>L\u00e4hes kaikista kulttuureista tunnetaan riittikokonaisuus, jonka sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on <strong>taivaan ja maan avioliitto, eli kosmisten voimien yhtyminen<\/strong>. Siit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 \u201dSuuret h\u00e4\u00e4t\u201d (Hieros gamos), jossa yleens\u00e4 kuningaspari tai \u201dkev\u00e4inen pari\u201d symboloi taivaan ja maan liittoa. (Suomessa vastaavan juhlan nimen\u00e4 on ollut Ukon vakat.) Juhannush\u00e4iden erityinen lataus selittyy my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 taustalla. Vastakkaisten voimien yhdist\u00e4minen ja nuorten naittaminen toisilleen on ollut aina keski\u00f6ss\u00e4 kaikessa siin\u00e4, mit\u00e4 yhteis\u00f6 esitt\u00e4viss\u00e4 taiteissa yh\u00e4 uudelleen toistaa.<\/p>\n<h2>3. Tarinoiden kertominen<\/h2>\n<p><strong>Tarinoiden kertominen<\/strong>, joka on ollut erottamaton osa ihmisten muinaista toimintaa, liittyy kielen ja ajattelun kehitykseen. Tarinoilla on aina pyritty siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoa ja j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa. Niiden kertominen on aiheuttanut mielihyv\u00e4\u00e4. Hyv\u00e4 kertoja osaa el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 kertomustaan. Useat Aasian teatterimuodot perustuvat viel\u00e4kin siihen, ett\u00e4 kertova tai laulava henkil\u00f6 pysyy sivulla muiden esitt\u00e4ess\u00e4 tapahtumia ja tunnetiloja. Kaikilla kulttuureilla on eeppisen runonlaulamisen traditio. Tarinat ovat kaikkien teatterimuotojen keski\u00f6ss\u00e4, ja ne mahdollistavat niiden perustavanlaatuisen viihdytt\u00e4vyyden. Nyky\u00e4\u00e4n ajatellaan, ett\u00e4 kaiken tiedon hahmottamisen kannalta kertomuksen rakenne on ensisijainen.<\/p>\n<h2>4. Yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttaminen<\/h2>\n<p>Esitt\u00e4vill\u00e4 muodoilla on voimakas teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4: (1) niill\u00e4 on joko s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t tai staattisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t tai (2) muuttavat ja muutosta ajavat teht\u00e4v\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 kuitenkin liittyv\u00e4t teatterin my\u00f6hempiin vaiheisiin.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 muistaa ett\u00e4, <em>valta<\/em>, <em>uskonto<\/em> ja<em> taide<\/em> ovat aina kietoutuneet toisiinsa. Taiteen ymm\u00e4rt\u00e4minen autonomiseksi, eli ideologioista riippumattomaksi itsen\u00e4iseksi alueeksi tai sen arvioiminen muuten kuin sen v\u00e4litt\u00e4mien moraalisten tai yhteis\u00f6llisten seikkojen avulla on my\u00f6h\u00e4inen ja l\u00e4nsieurooppalainen ilmi\u00f6. Sen sijaan ajatus taiteen aiheuttamasta mielihyv\u00e4st\u00e4 on kuulunut jo kaikkein varhaisimpaan kulttiseen tai rituaaliseen taiteeseen.<\/p>\n<p><em>Esitt\u00e4v\u00e4t taidemuodot<\/em> ovat aina osa julkista ja kollektiivista toimintaa, mink\u00e4 vuoksi ne ovat olleet keskeisi\u00e4 yhteis\u00f6n maailmankuvan ja moraalin osoittimia. Sen lis\u00e4ksi jo antiikin Ateenassa ollaan oltu tietoisia niiden kyvyst\u00e4 kiihottaa ihmisjoukkoja.<\/p>\n<ul>\n<li><em>J\u00e4ljittely, itseilmaisu, matkiminen. <\/em>Niiden tuottamaa mielihyv\u00e4\u00e4 leikkij\u00f6ille ja leikin seuraajille ei ole syyt\u00e4 aliarvioida. Aristoteles (300-luvulla eKr.) piti j\u00e4ljittelyn (kreikaksi <strong>mimesis<\/strong>) halua ja taitoa ihmisen perusolemuksena. Olemmehan me kaikki joskus leikkineet ja matkineet. Vaikka t\u00e4m\u00e4 koskee kaikkia taiteita, tapahtuu se eri keinoin, kuvaamisen, kertomisen tai musiikin v\u00e4lityksell\u00e4.<\/li>\n<li><em>L<\/em><em>eikkiminen, ilottelu. <\/em>Leikkiin kuuluu sek\u00e4 kurinalaisuus ett\u00e4 vapaus tiettyjen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen sis\u00e4ll\u00e4. Leikkiin kuuluu yhteinen sopimus siit\u00e4, mit\u00e4 leikit\u00e4\u00e4n. Leikin v\u00e4h\u00e4ttelij\u00e4 rikkoo leikkimisen illuusion ja pilaa ilon. Ilonpito on luonnollinen vastapaino raskaalle ty\u00f6nteolle. Sen vuoksi ilottelu ja sen voimakkain purkautumiskanava \u201dkarnevaali\u201d on inhimillisen energian purkautumis- ja uudistusmuoto teatterin taustalla.<\/li>\n<li><em>K<\/em><em>eskittyminen, mielikuvitus. <\/em>Esitt\u00e4j\u00e4n, kertojan ja katsojan toiminta edellytt\u00e4\u00e4 suurta keskittymist\u00e4 ja mielikuvitusta. Hetkeen ja tilaan sidotussa taidemuodossa vaaditaan kyky\u00e4 niiden hetkelliseen kohdentamiseen, ja ne tuovat mielihyv\u00e4\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4lle ja katsojalle.<\/li>\n<li><em>K<\/em><em>ieli, rytmi, musiikki, tanssi, liikkuminen, energiat. <\/em>Kysymys n\u00e4iden yhten\u00e4isyydest\u00e4 tai erottelemattomuudesta on ominaista kaikille esitt\u00e4misen muodoille.<\/li>\n<li><em>E<\/em><em>sitt\u00e4j\u00e4n taito ja tarttuva voima. <\/em>Maagisuus syntyy taidosta, yhteisest\u00e4 leikist\u00e4 ja alttiudesta.<\/li>\n<li><em>K<\/em><em>aksi maailmaa: t\u00e4m\u00e4npuoleinen \/ tuonpuoleinen. <\/em>Fiktion maailma on aina eri kuin katsojien maailma. T\u00e4m\u00e4 perusjako on aina esitystilanteen taustatekij\u00e4. Eri asia on niiden keskin\u00e4isen yhteyden luominen eri aikakausina.<\/li>\n<li><em>N<\/em><em>aamio ja nukke. <\/em>Jo kaikkein varhaisimpiin teatterimuotoihiin on kuulunut naamio erillisen vaatekappaleen lis\u00e4ksi merkitsem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4 on joku toinen. H\u00e4n on \u201dtoisesta maailmasta\u201d, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on toinen identiteetti kuin arjessa. Nukke on yht\u00e4 perustavanlaatuinen v\u00e4line kuin naamio. Nuket ovat olleet merkityksilt\u00e4\u00e4n maagisia, mutta ne ovat my\u00f6s symbolisesti toiseen henkil\u00f6\u00f6n viittaavia merkkej\u00e4 (vrt. jumalten kuvapatsaat). Joissakin mytologioissa nuket voivat olla my\u00f6s vainajien henki\u00e4. Kysymykseen, kumpi oli ensin, ihmisteatteri vai nukketeatteri, on vaikea saada vastausta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Suomalais-ugrilaisten kansojen varhaisina teatterimuotoina voidaan pit\u00e4\u00e4 <strong>shamaanin retke\u00e4<\/strong> ja toisaalta <strong>karhun- tai hirvenpeijaisten n\u00e4yt\u00f6skappaleita<\/strong>. Niist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t Matti Kuusen hyv\u00e4t kuvaukset teoksesta <em>Suomen kirjallisuus<\/em> I (1963, s. 34 ja 44), mist\u00e4 ne on poimittu my\u00f6s Timo Tiusasen kirjaan <em>Teatterimme hahmottuu<\/em> (1969, s. 17 ja 20).<\/p>\n<p>Englantilainen teatterihistorioitsija Glynne Wickham kiteytt\u00e4\u00e4 rituaalin muutoksen kohti teatteria seuraavasti:<\/p>\n<blockquote><p>Juuri t\u00e4ss\u00e4 samassa ajankohdassa, jolloin voimme ensi kerran havaita, miten tanssin ja laulun muodostama runkorakenne saa p\u00e4\u00e4lleen kertovan testin, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taide alkaa muotoutua sek\u00e4 kiistanalaiseksi taidemuodoksi ett\u00e4 pakolliseksi sosiaaliseksi rituaaliksi niin yleis\u00f6n reaktioiden kuin esiintyvien taiteilijoiden v\u00e4lille kehittyv\u00e4n kilpailun kannalta. (<em>Teatterihistoria <\/em>1995, s. 12\u201313)<\/p><\/blockquote>\n<p>L\u00e4nnen ja id\u00e4n rituaaleista t\u00e4rke\u00e4n neliosaisen teossarjan, <em>The Masks of God <\/em>(1959\u20131968), kirjoittanut Joseph Cambell on korostanut selv\u00e4\u00e4 linjaeroa id\u00e4n ja l\u00e4nnen mytologioissa:<\/p>\n<p><strong>Id\u00e4n<\/strong> myyteiss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ajallisten esteiden ylitt\u00e4minen, yhteyden saavuttaminen jumaluuksiin, ihmisten ja jumaluuksien erojen h\u00e4ivytt\u00e4minen, sulautuminen \u201del\u00e4m\u00e4n mysteeriin\u201d, sek\u00e4 samalla staattisuus ja pysyvyys.<\/p>\n<p><strong>L\u00e4nnen<\/strong> myyttej\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 ihmisen erottaminen jumalvoimista. Myyteiss\u00e4 on kahdenlaista v\u00e4ke\u00e4, jumalat ja ihmiset, ja niiden maailmankuvat ilment\u00e4v\u00e4t keskin\u00e4isi\u00e4 valtasuhteita. (1) Onko ihminen t\u00e4ydellisesti jumaluudesta riippuvainen, vai (2) onko ihminen maailman luoja, toimija (agentti), muuttaja ja luoja. Ihminen luo j\u00e4rjell\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, mutta itsekkyydell\u00e4\u00e4n ja ylpeydell\u00e4\u00e4n pahaa.<\/p>\n<h5>Alla kiinnekohtia ja kaukaisia esitysmuotoja<\/h5>\n<p><strong>N. 3500\u20133000 eKr.<\/strong> ajanjaksolta tunnetaan jo jokilaaksoihin syntyneit\u00e4 kaupunkeja.<\/p>\n<p><strong>Egyptin<\/strong> yhteiskunta oli organisoitunut. Siihen kuuluivat myytit jumalista, maailmanj\u00e4rjestys, vallanperimisen s\u00e4\u00e4tely sek\u00e4 ajatus j\u00e4rjestyksen voitto kaaoksesta. Kautta aikojen kertomus jumaluudesta, joka s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kosmisen j\u00e4rjestyksen tai sankarista, joka palauttaa h\u00e4irityn j\u00e4rjestyksen on ollut kautta aikojen toistuva perustarina.<\/p>\n<p>Uskonnollisista juhlista kaikkein t\u00e4rkein ainakin parin tuhannen vuoden ajanjaksolla oli<\/p>\n<p><strong>N. 2500\u2013550 eKr.<\/strong> <strong>Osiriksen kunniaksi n\u00e4ytelty\/suoritettu<\/strong> rituaali Abydoksen kaupungissa ja ymp\u00e4ri Egypti\u00e4.<\/p>\n<h6>Myytin mukaan Osiris oli maan jumalan Gebin ja taivaanjumala Nutin poika, joka seurasi is\u00e4\u00e4ns\u00e4 hallitsijana ja nai sisarensa Isiksen. Isiksen veli Set tappoi Osiriksen kateudesta h\u00e4nen valtaansa ja hautasi t\u00e4m\u00e4n ruumiin osat eri puolelle Egypti\u00e4. Isis ker\u00e4si ruumiin osat ja Anubiksen, my\u00f6hemmin balsamoinnin jumalan avulla her\u00e4tti Osiriksen henkiin. Kun h\u00e4net oli haudattu Abydokseen, h\u00e4n meni asumaan maanalaiseen (l\u00e4nnen maahan), miss\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuli sielujen tuomari. Horus, h\u00e4nen poikansa taisteli Setin kanssa ja voitti takaisin is\u00e4ns\u00e4 kuningaskunnan.<\/h6>\n<p>Rituaali tunnetaan vain yhdest\u00e4 j\u00e4ljellej\u00e4\u00e4neest\u00e4 kertomuksesta, mutta siit\u00e4kin on kesken\u00e4\u00e4n vastakkaisia tulkintoja. Oliko se (1) suuri viikkoja tai kuukausia kest\u00e4nyt spektaakkeli t\u00e4ynn\u00e4 taisteluja, kulkueita, hautauksia ja muita seremonioita, joissa papit olivat p\u00e4\u00e4rooleissa ja kansa joukkoina n\u00e4yttelem\u00e4ss\u00e4 Egyptin eri kohteissa, miss\u00e4 Isis-jumalatar oli myytin mukaan ker\u00e4nnyt kuolleen veljens\u00e4 Osiriksen paloitellun ruumiin kokoon?<\/p>\n<p>Vai onko se tulkittava (2) vain muistojuhlan vietoksi kaikkien kuolleitten faaraoitten muistolle. Jokainen faaraohan oli Osiriksen j\u00e4lkel\u00e4inen. Kyse oli siis kuninkaallisen hautauksen toistuvasta muistoseremoniasta.<\/p>\n<p><strong>Muu l\u00e4hi-id\u00e4n alue<\/strong> koostui muun muassa heeteist\u00e4, sumeereista, babylonialaisista, kanaanilaisista ja assyrialaisista. Heill\u00e4 oli valtavasti jumaluuksia, joiden palvonnassa oli paljon vuotuiseen kiertoon liittyvi\u00e4 rituaaleja. Ongelma ei liity kysymykseen, oliko rituaaleja ollut olemassa, vaan niiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin: &#8221;n\u00e4yteltiink\u00f6&#8221; niiss\u00e4 vai oliko kyse jumalanpalveluksesta?<\/p>\n<p>Amerikkalaisen teatterihistorioitsijan Oscar G Brockettin mukaan olennainen ero on siin\u00e4, onko kyseess\u00e4 ollut <strong>staattinen<\/strong> yhteiskunta, jolla on ollut<strong> toistettuja rituaaleja<\/strong> vai selv\u00e4sti <strong>dynaaminen yhteiskunta<\/strong>, jolla on ollut <strong>itsen\u00e4istyv\u00e4 teatteri-instituutio<\/strong>, jonka perustana ovat olleet uudet n\u00e4ytelm\u00e4t.<\/p>\n<p>Eli meille kaikkein olennaisin tieto on se, ett\u00e4 teatteri \u201dkeksittiin\u201d Kreikassa 500-luvulla eKr. Ennen kuin siirrymme t\u00e4h\u00e4n aiheeseen, on aiheellista mainita Aasian teatterin p\u00e4\u00e4kohdat ajallisesti.<\/p>\n<ul>\n<li>Ainakin <strong>n. 1000 eKr.<\/strong> Kiinassa ja Intiassa esiintyi teatterin alkumuotoja. Intian hindu-temppeleiss\u00e4 j\u00e4rjestettiin tanssidraamaa, Kiinassa puolestaan esiintyi mets\u00e4stystansseja sek\u00e4 monien esitys- ja taitolajien yhdistelm\u00e4n\u00e4 niin sanotut Sadat leikit suurissa juhlatapahtumissa.<\/li>\n<li>Ainakin <strong>n. 800 eKr.<\/strong> tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Intiassa on esiintynyt maallista tanssiviihdett\u00e4. Mahdollisesti my\u00f6s Kreikan alueella on jo tuolloin ollut tanssittuja draamoja.<\/li>\n<li>N. <strong>600-luvulla eKr.<\/strong> intialainen tanssidraama levisi Persiaan, Egyptiin, Israeliin sek\u00e4 Turkkiin, josta sen omaksuminen l\u00e4ntt\u00e4 kohti, Kreikan saarille on ollut mahdollista.<\/li>\n<li>Intian ja koko aasialaisen teatteriestetiikan perusteos <em>N\u00e2tyash\u00e2stra<\/em> ajoitetaan noin 700 vuoden jaksolle vuosien <strong>200 eKr. \u2013 500 jKr.<\/strong> v\u00e4lille.<\/li>\n<li><strong>713\u2013755 jKr.<\/strong> Kiinassa toimi keisarillinen teatterikoulu. My\u00f6hemmin maassa kehittyi runsas laulun\u00e4ytelmien ja oopperoiden eri lajien historia.<\/li>\n<li><strong>1200-luvulla jKr.<\/strong> Japanin <em>N\u00f4-teatteri<\/em> syntyi ja <strong>1600-luvulla jKr.<\/strong> Japanin <em>Kabuki<\/em>-teatteri.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Suomeksi Aasian teatterista voi opiskella lis\u00e4\u00e4 Jukka O Miettisen hyvin kuvitetusta ja kiintoisasta kirjasta <em>Jumalia, sankareita, demoneja<\/em> (1987) sek\u00e4 TeaKin verkko-opetusaineistosta <em>Aasialainen teatteri<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuvitelkaamme ensin ajallisia et\u00e4isyyksi\u00e4: Ihmisen alkumuodot eriytyiv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 500 000 vuotta sitten. Neanderthalin ihminen ilmestyi noin 100 000 vuotta sitten. Sill\u00e4 esiintyi merkkej\u00e4 uskonnon harjoittamisesta ja se on ilmeisesti ainakin tanssinut. Nykyihminen, homo sapiens, kehittyi noin 50 000 vuotta sitten, ja Cro-Magnonin ihminen noin 30 000\u201320 000 vuotta sitten. Varhaisimmat merkit rituaaleista ovat per\u00e4isin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1280"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1280"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1280\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2254,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1280\/revisions\/2254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1280"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1280"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1280"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}