{"id":17,"date":"2016-08-03T06:50:37","date_gmt":"2016-08-03T03:50:37","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=17"},"modified":"2021-10-28T09:28:36","modified_gmt":"2021-10-28T06:28:36","slug":"8-eeppinen-absurdi-ja-uusin-teatteri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/8-eeppinen-absurdi-ja-uusin-teatteri\/","title":{"rendered":"
8<\/div> Eeppinen, absurdi ja uusin teatteri"},"content":{"rendered":"
Nykyaikaa voi l\u00e4hesty\u00e4 monella tavalla. T\u00e4rkein kysymys liittyy kuitenkin siihen, mit\u00e4 pid\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4; mik\u00e4 on sen arvoista, ett\u00e4 siit\u00e4 t\u00e4ytyy erikseen mainita? T\u00e4m\u00e4 aineisto p\u00e4\u00e4ttyy 1990-luvun alkuun.<\/h5>\n

Toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen kylm\u00e4n sodan ajanjakso kesti noin 40\u201345 vuotta. Kylm\u00e4n sodan taustalla oli Neuvostoliiton ja l\u00e4nsiliittoutuneiden kilpajuoksu Berliiniin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1945. Saksaa koskevat j\u00e4rjestelyt olivat kaikki liittoutuneiden m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 ja niiden pohjalta syntyi kaksi valtiota: l\u00e4nnen suojeluksessa oleva Saksan Liittotasavalta ja Neuvostoliiton tukema Saksan Demokraattinen Tasavalta (DDR). Ennen pitk\u00e4\u00e4 my\u00f6s jako, jossa L\u00e4nsi-Eurooppa siirtyi \u201dkapitalismiin\u201d, markkinatalouteen sek\u00e4 parlamentarismiin ja It\u00e4-Eurooppa reaalisosialismiin, suunnittelutalouteen sek\u00e4 yksipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, oli tosiasia.<\/p>\n

L\u00e4nnen taloudellinen elpyminen oli mahdollista Yhdysvaltojen tarjoaman talousavun ja lainoituksen turvin. It\u00e4-Euroopan maat puolestaan kytkettiin sosialististen maiden talousyhteisty\u00f6h\u00f6n. Sit\u00e4 yritettiin rakentaa ty\u00f6njaon perustalle, mutta viime k\u00e4dess\u00e4 se palveli Neuvostoliiton suurvalta-asemaa ja taloudellisia intressej\u00e4. Jatkuvat pakolaisvirrat id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen vaikuttivat siihen, ett\u00e4 sosialistiset maat joutuivat kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n rajavalvontaansa ja rajoittamaan sananvapautta. Vuonna 1961 rakennettiin Berliinin muuri. Pakenijat oli lupa ampua muurilla.<\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen manifestoitiin yksiselitteisesti kahtiajakoa \u201dmaailman pelastajiin\u201d ja niihin \u201ddemoneihin\u201d, jotka olivat kaiken tuhon ja k\u00e4rsimyksen takana. Sen vuoksi suurten ihmisjoukkojen ja kansakuntien oli mahdollista tuudittaa itsens\u00e4 optimismiin tai kohota ylpeyden ja itsetyytyv\u00e4isyyden korkeuksiin. Voittajien kulttuuri koki valtavan buuminsa samaan aikaan kun h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t joutuivat rakentamaan identiteettins\u00e4 raunioista uudelleen. Saksalaisia vastaan hy\u00f6k\u00e4ttiin voimakkaasti maailmansodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina, kunnes kylm\u00e4n sodan syttyminen muutti viholliskuvia.<\/p>\n

Molempia suurvaltoja leimasi hybris, jonka voitto toisessa maailmansodassa oli tuonut. Ne olivat saavuttaneet ik\u00e4\u00e4n kuin lopullisen legitimaationsa. Samalla kuitenkin molemmat osapuolet taistelivat ulkopoliittisesti siit\u00e4, kumpaan vanhojen siirtomaavaltojen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t valtiot tulisivat asettumaan, niin islamilaisella kulttuurialueella kuin Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Poliittinen kilpailuasetelma maailmankartalla sai vastineensa lukuisten maiden sis\u00e4politiikassa. Oleellinen kysymys kuului, miten suureksi Neuvostoliiton tukema kommunistinen puolue kussakin maassa kasvoi ja miten se ideologisesti kehittyi suhteessa oman maansa parlamentarismiin ja poliittisiin koalitioihin.<\/p>\n

Yhdysvaltalainen draama eli kultakautta. Realistisen muodon alle onnistuttiin kirjoittamaan eroottiset ja psykologiset viritykset sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten julkisivun ja salaisuuksien v\u00e4linen j\u00e4nnite, osin yhteiskunnallisesti painottaen (Arthur Miller) osin psykologisesti orientoituen (Tennessee Williams). N\u00e4ist\u00e4 n\u00e4ytelmist\u00e4 muodostui vuosikymmeniksi klassikkoteoksia l\u00e4ntisess\u00e4 piiriss\u00e4, ja jonkin verran my\u00f6s sosialistisissa maissa.<\/p>\n

L\u00e4nness\u00e4 pyrittiin usein idealisoimaan peruskonfliktin ratkaisua neutraalina, rajoja ylitt\u00e4vin\u00e4 inhimillisin\u00e4 sovintoina. Toisaalta l\u00e4nness\u00e4 eli my\u00f6s poliittisesti vanha jyrkk\u00e4 kanta, jonka mukaan maailmansotaa olisi pit\u00e4nyt saman tien jatkaa my\u00f6s Neuvostoliittoa vastaan. Siksi propagandistisesti oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osoittaa, miten ankarasti totalitarismin arvot sortivat ihmisi\u00e4. Totalitarismin kritiikki oli yksi toistuvista teemoista.<\/p>\n

It\u00e4isen Keski-Euroopan tilanne oli kylm\u00e4n sodan alkuvuosina olennaisesti erilainen kuin Neuvostoliiton, kun ne joutuivat miehitt\u00e4j\u00e4maansa kulttuurisen yhdenmukaistamisen paineeseen. Ennen muuta rikkaan avantgarde taiteen perinteiset maat, T\u0161ekkoslovakia ja Puola joutuivat henkiseen ahdinkoon \u201dsosialistisen realismin\u201d vaatimusten edess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ristiriita koski jopa Berliner Ensemble\u00e4, sill\u00e4 Brechtin estetiikka oli liian radikaalia Neuvostoliiton kulttuuripolitiikka my\u00f6t\u00e4ileville tahoille.<\/p>\n

Absurdistien ja brechtil\u00e4isyyden aaltoa lukuun ottamatta 1950-luvun vallitseva ilmaisutyyli niin Yhdysvalloissa kuin Neuvostoliitossa oli estetiikaltaan hyvin samankaltaista: sit\u00e4 leimasi siveysnormisto ja realistinen estetiikka sek\u00e4 el\u00e4ytyv\u00e4, psykologisia nyansseja etsiv\u00e4 n\u00e4yttelemistapa.<\/p>\n

Teatterin kannalta olennaiseksi muodostuivat \u00e4lymyst\u00f6n poliittiset orientaatiot, jotka jakoivat L\u00e4nsi-Euroopan maita sis\u00e4poliittisesti. Keskeinen debatti rakentui 1950-luvun lopulla absurdismin ja brechtil\u00e4isen teatterin tai tarkkaan ottaen DDR:ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyn brechtil\u00e4isen teatterin v\u00e4lille.<\/p>\n

Kysymys siit\u00e4 tulisiko taiteen pysy\u00e4 autonomisena vai sitoutua poliittisesti oli polttava. L\u00e4nsi-Euroopassa sodanj\u00e4lkeen syntyneet suuret poliittiset vasemmistoaallot vetiv\u00e4t puoleensa valtasuhteiden muutoksista kiinnostuneita intellektuelleja. Sodanj\u00e4lkeisen Euroopan monet keskeiset ohjaajanimet omaksuivat Brechtin raikkailta tuntuvia ajatuksia sek\u00e4 h\u00e4nen \u00e4lykk\u00e4\u00e4sti ja tarkasti piirretyn teatterinsa. Englannin vasemmistohallitukset vahvistivat Royal Shakespeare Companya merkitt\u00e4v\u00e4ksi repertuaariteatteriksi, jossa toteutettiin my\u00f6s radikaaleja kokeiluja.<\/p>\n

L\u00e4nsi-Euroopan maissa kritisoitiin sodan aikana saksalaisten miehitt\u00e4jien kanssa harjoitettua yhteistoimintapolitiikkaa, joka mahdollisti esimerkiksi juutalaisten luovutukset. N\u00e4ytelmien tematiikassa toistuivat eettiset teemat, kuten esimerkiksi kysymykset my\u00f6t\u00e4ilemisest\u00e4 ja hengiss\u00e4 s\u00e4ilymisest\u00e4 tai vastarinnasta ja tuhoutumisesta. L\u00e4nnen populaari n\u00e4ytelmist\u00f6 k\u00e4sitteli perheit\u00e4 ja yhteis\u00f6n tulevaisuutta. My\u00f6s luokkaeroista keskusteltiin: tulisiko ne ylitt\u00e4\u00e4 vai olisiko parempi, jos entiset aristokraatit ja alemmat yhteiskuntaluokat el\u00e4isiv\u00e4t \u201drinnakkaiseloa\u201d ilman s\u00e4\u00e4tykiertoa. Kriittinen n\u00e4ytelmist\u00f6, esimerkiksi Englannissa, hy\u00f6kk\u00e4si tietoisesti luokkayhteiskuntaa vastaan. Monissa Euroopan maissa s\u00e4\u00e4tykierto ja sosiaalinen nousu on ollut paljon vaikeampaa kuin Suomessa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Teatterissa k\u00e4siteltiin my\u00f6s siirtomaita ja niiden tilannetta, johon voimakkaimmat puheenvuorot tulivat Jean Genet\u2019lta. 1960-luvun alkuun menness\u00e4 oli Englannin ja Ranskan keskeisiin afrikkalaisiin siirtomaihin syntynyt omaa n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuttaan ja teatteria, joka osittain k\u00e4ytti kolonialistin opettamaa \u201dyhteist\u00e4\u201d eurooppalaista kielt\u00e4.<\/p>\n

Joka tapauksessa henkil\u00f6, jonka vaikutus toisen maailmansodan teatteriin oli kaikkein kattavinta oli saksalainen, Bertolt Brecht. T\u00e4m\u00e4 jakso on aiheellista k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 h\u00e4nen vaiheillaan, tuotannollaan ja teoriallaan. Siihen on kuitenkin otettava vauhtia 1900-luvun alusta asti ja kohdattava augsburgilaisen paperitehtailijaperheen esikoispoika, joka oli varhaiskyps\u00e4 ja nokkela, ter\u00e4v\u00e4 ja hemmoteltu nuori runoilija, ja kaiken lis\u00e4ksi wagneriaani.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nykyaikaa voi l\u00e4hesty\u00e4 monella tavalla. T\u00e4rkein kysymys liittyy kuitenkin siihen, mit\u00e4 pid\u00e4mme t\u00e4rke\u00e4n\u00e4; mik\u00e4 on sen arvoista, ett\u00e4 siit\u00e4 t\u00e4ytyy erikseen mainita? T\u00e4m\u00e4 aineisto p\u00e4\u00e4ttyy 1990-luvun alkuun. Toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen kylm\u00e4n sodan ajanjakso kesti noin 40\u201345 vuotta. Kylm\u00e4n sodan taustalla oli Neuvostoliiton ja l\u00e4nsiliittoutuneiden kilpajuoksu Berliiniin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1945. Saksaa koskevat j\u00e4rjestelyt olivat kaikki liittoutuneiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":2504,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":132,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1631,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17\/revisions\/1631"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2504"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}