{"id":2038,"date":"2016-08-03T12:22:44","date_gmt":"2016-08-03T09:22:44","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=2038"},"modified":"2023-11-09T13:15:42","modified_gmt":"2023-11-09T10:15:42","slug":"1-7-ensimmainen-draamateoria-tragediasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/1-7-ensimmainen-draamateoria-tragediasta\/","title":{"rendered":"
1.7<\/div> Ensimm\u00e4inen draamateoria (tragediasta)"},"content":{"rendered":"

Ennen kuin siirrymme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n komedian perinnett\u00e4, joka on yht\u00e4 vanha kuin tragedia, on syyt\u00e4 esitell\u00e4 l\u00e4nsimaisen teatterin keskeinen varhainen teoria ja keskustelu teatterin ja draaman vaikutuksesta. Platonin ja Aristoteleen k\u00e4sityksiin teatterista on palattu vuosisatojen aikana yh\u00e4 uudelleen, ja niihin vedotaan yh\u00e4 eri yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n

Antiikin t\u00e4rkeimpiin filosofeihin kuulunut Platon <\/strong>(427\u2013347), on viitannut laajassa tuotannossaan usein teatteriin. H\u00e4nen yleinen suhtautumisensa taiteisiin, ainakin Valtio<\/em>-teoksessaan hahmottelemassaan ihannevaltiossa, oli melko kielteinen: taiteiden teht\u00e4v\u00e4 olisi erityisesti edist\u00e4\u00e4 kaikkea tyyneytt\u00e4 ja mielenrauhaa, joka auttaa valtiota pysym\u00e4\u00e4n pystyss\u00e4. Teatterin ominaisuutena h\u00e4n piti sit\u00e4, ett\u00e4 se saa suuria ihmisjoukkoja hallitsemattomien mielenkuohujen valtaan. Toisin sanoen teatteri itse asiassa kiihdytt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 niihin paheisiin, joista se v\u00e4itt\u00e4\u00e4 puhdistavansa ihmiset. Platonin k\u00e4sitys taiteesta j\u00e4ljittelyn\u00e4 (mimesis) sis\u00e4lsi ajatuksen v\u00e4h\u00e4arvoisesta kopioinnista, eik\u00e4 siihen liittynyt olennaisesti uutta luova merkitys (poiesis), niin kuin my\u00f6hemmin Aristoteleella.<\/p>\n

Platoniin tai samansuuntaisiin perusteisiin on vedottu yh\u00e4 uudelleen, kun teatteria on perusteltu vahingolliseksi tai silt\u00e4 on edellytetty ihmist\u00e4 tai kansakuntaa valistavaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Platonin oppilas, antiikin toinen merkitt\u00e4v\u00e4 filosofi Aristoteles (*384 \u2013 +322 eKr.<\/strong>) n\u00e4ki taiteen, ja erityisesti tragedian vaikutuksen toisin kuin opettajansa. H\u00e4nen luennoistaan kootusta teoksesta Runousoppi <\/strong><\/em>(kirj.v.335\u2013 ) ei ole s\u00e4ilynyt kuin alkuosa, joten emme tied\u00e4 mit\u00e4 Aristoteles ajatteli komediasta.<\/p>\n

Runousoppi<\/em> on ohut kirja, jonka p\u00e4\u00e4kohtia on helppoa ja hy\u00f6dyllist\u00e4 lukea. Siin\u00e4 on seuraava Aristoteleen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 tragedisasta, joka on kirjoitettu noin 70 vuotta Ateenan teatterin \u201dkukoistuskauden\u201d p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Aristoteleen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat p\u00e4\u00e4asiassa h\u00e4nen lukemiinsa n\u00e4ytelmiin.<\/p>\n

Aristoteles on pit\u00e4nyt lukuisien muiden ohella Sofokleen Kuningas Oidipusta<\/em> kaikkein parhaana antiikin tragediana. Syit\u00e4 siihen olivat draaman ekonomia<\/strong>, tapahtumien loogisuus<\/strong> ja johdonmukaisuus<\/strong>.<\/p>\n

\u201dTragedia<\/strong> on arvokkaan ja loppuun suoritetun, pituudeltaan rajoitetun toiminnan j\u00e4ljittely; se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koristeellista kielt\u00e4 teoksen eri osien erilaisten vaatimusten mukaisesti; se j\u00e4ljittelee toimivien ihmisten kautta eik\u00e4 kertomalla; her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4li\u00e4 ja pelkoa se tervehdytt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tunteet.\u201d tai \/ \u201d\u2013 \u2013 aiheuttaa t\u00e4llaisten tunteiden puhdistuksen [=katharsis<\/strong>]\u201d.<\/p><\/blockquote>\n

Katharsis on ymm\u00e4rretty monella tavalla. Katharsiksen on n\u00e4hty viittaavan yleis\u00f6n voimakkaaseen tunnekokemukseen tai kokemuksen tuottamaan tyyneyteen ja tasoittuneeseen mielentilaan. Siin\u00e4 on lis\u00e4ksi voitu kokea er\u00e4\u00e4nlainen ratkaisun v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n oikeudenmukaisuus, kohtalon tai el\u00e4m\u00e4n lakien itsens\u00e4 antama tuomio jumalia tai el\u00e4m\u00e4\u00e4 vastaan rikkoneelle p\u00e4\u00e4henkil\u00f6lle. On my\u00f6s mahdollista m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tragedioiksi vain ne n\u00e4ytelm\u00e4t, jotka aiheuttavat katharsiksen. Katharsiksen teorian erilaisia tulkintoja voimme seurata vuosisatojen ajan.<\/p>\n

Aristoteleen Runousopissa<\/em> k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t keskeiset k\u00e4sitteet ovat:<\/h3>\n

Mimesis <\/strong>eli j\u00e4ljittely liittyy kaikkkiin kirjallisuuden lajeihin, joista tragedian ominaispiirre on se, ett\u00e4 se pyrkii j\u00e4ljittelyyn juuri toiminnan drama (dran<\/strong> =toimia) kautta. Eepos<\/strong> ja lyriikka<\/strong> pyrkiv\u00e4t j\u00e4ljittelyyn muilla keinoin. Aristoteleen mimesis-k\u00e4sityksen ero Platoniin on se, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 j\u00e4ljittely on luovaa ja uutta tuottavaa toimintaa.<\/p>\n

Tragedian osatekij\u00e4t t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4 ovat:<\/p>\n

    \n
  1. Tapahtumien sommittelu eli juoni<\/strong><\/li>\n
  2. Luonteet<\/strong><\/li>\n
  3. Ajattelu<\/strong><\/li>\n
  4. Sanonta<\/strong><\/li>\n
  5. Musiikki<\/strong><\/li>\n
  6. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepano<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

    Juonessa<\/strong> (mythos) <\/strong>on alku, keskikohta ja loppu. Aristoteleen mukaan sille suotuisia piirteit\u00e4 ovat yksi loppuunsaatettava toiminta, looginen j\u00e4rjestys, oikeanlaiset mittasuhteet ja sopiva pituus.<\/p>\n

    \u201dJos pelkoa ja s\u00e4\u00e4li\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t teot johtuvat toisistaan, mutta samalla ovat odottamattomia, on vaikutus tehokkain.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

    Aristoteleelle juoni\/toiminta ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin luonteet\/henkil\u00f6t<\/strong>. H\u00e4n huomioi, ett\u00e4 onnistuneissa tragedioissa ei ole montaa juonta: tapahtumat ovat sen mittaisia, ett\u00e4 ne voi yhdell\u00e4 kerralla pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n. Henkil\u00f6iden luonteiden tulisi olla tavalla tai toisella jaloja, jotta voisimme tuntea my\u00f6t\u00e4tuntoa heid\u00e4n sy\u00f6ksyess\u00e4\u00e4n onnesta onnettomuuteen. Silti on suotavaa, ett\u00e4 heiss\u00e4 on jokin puute, jolloin he ovat inhimillisempi\u00e4 ja samastuttavampia.<\/p>\n

    Hyv\u00e4n draaman piirteen\u00e4 Aristoteles pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kaikille henkil\u00f6ille k\u00e4y samoin. Eli ei niin, ett\u00e4 hyville k\u00e4visi hyvin ja huonoille huonosti, vaan niin, ett\u00e4 k\u00e4visi yht\u00e4 huonosti, kuten tragediassa, tai yht\u00e4 hyvin, kuten komediassa.<\/p>\n

    Sen sijaan teatterin yleisen arvostuksen kannalta historian kuluessa on ollut vahinko, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepano<\/strong> saa Aristoteleelta vain lakonisen sivuhuomautuksen osakseen \u2013 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepano on ”n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestarin asia\u201d. T\u00e4m\u00e4n on voinut n\u00e4hd\u00e4 vaikuttaneen siihen, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n draamakirjallisuus sai taiteen ja tutkimuskohteen aseman vuosisadoiksi eteenp\u00e4in, mutta esitt\u00e4minen ei.<\/p>\n

    Draamallinen ironia<\/strong> (traaginen tai koominen ironia) viittaa siihen, ett\u00e4 katsoja tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin roolihenkil\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Sen vuoksi draamallinen ironia on er\u00e4s katsojan saamasta nautinnosta.<\/p>\n

    Peripetia<\/strong> eli k\u00e4\u00e4nnekohta: toiminnan suunta muuttuu tapahtumien yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n, mutta sis\u00e4isesti johdonmukaisen ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n k\u00e4\u00e4nteen ansiosta.<\/p>\n

    Anagnorisis<\/strong> eli tunnistaminen: outo havaitaan tutuksi, mink\u00e4 seurauksena asiat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uudessa valossa. Anagnorisis tarkoittaa my\u00f6s oivallusta, joka paljastaa l\u00e4hestyv\u00e4n katastrofin.<\/p>\n

    Katharsis<\/strong> eli puhdistuminen. Aristoteleen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti katharsis on positiiviseksi mielletty vaikutus, jonka hyv\u00e4 tragedia aiheuttaa.<\/p>\n

    Hybris<\/strong> viittaa ylpeyteen, uhmakkuuteen ja uhoon. Hybris on itsens\u00e4 korottamisen virhe, johon tragedian p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 syyllistyy.<\/p>\n

    Hamartia<\/strong> on rikkomus ja virhetoiminta, jonka henkil\u00f6 tekee tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n, v\u00e4\u00e4r\u00e4n uskomuksen vallassa.<\/p>\n

    Itse Runousopin<\/em> lis\u00e4ksi suomen kielell\u00e4 on saatavissa Aarne Kinnusen Draaman maailma<\/em>, sek\u00e4 Riitta Pohjolan draaman historiaa koskeva artikkeli Maija-Leena Palmgrenin teoksessa Johdatus kirjallisuustieteeseen<\/em>. Tutustumisen arvoinen on my\u00f6s Timo Heinosen ja Arto Kivim\u00e4en Aristoteleen Runousoppi \u2013 Opas aloittelijoille ja edistyneille<\/em> (2012).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ennen kuin siirrymme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n komedian perinnett\u00e4, joka on yht\u00e4 vanha kuin tragedia, on syyt\u00e4 esitell\u00e4 l\u00e4nsimaisen teatterin keskeinen varhainen teoria ja keskustelu teatterin ja draaman vaikutuksesta. Platonin ja Aristoteleen k\u00e4sityksiin teatterista on palattu vuosisatojen aikana yh\u00e4 uudelleen, ja niihin vedotaan yh\u00e4 eri yhteyksiss\u00e4. Antiikin t\u00e4rkeimpiin filosofeihin kuulunut Platon (427\u2013347), on viitannut laajassa tuotannossaan usein teatteriin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2038"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2038"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2039,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2038\/revisions\/2039"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}