{"id":2044,"date":"2016-08-03T07:07:43","date_gmt":"2016-08-03T04:07:43","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=2044"},"modified":"2016-10-10T16:42:03","modified_gmt":"2016-10-10T13:42:03","slug":"7-2-irlannin-kansallisen-teatterin-kulta-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/7-2-irlannin-kansallisen-teatterin-kulta-aika\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7.2<\/div> Irlannin kansallisen teatterin kulta-aika"},"content":{"rendered":"<p>Irlanti oli ollut Englannin hallussa 1500-luvun alusta asti, mutta sen uskonto onnistui s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n katolisena. Irlannin alistivat t\u00e4ydellisesti Cromwellin puritaanit. Virallinen kieli oli englanti, kun taas alkuper\u00e4inen geelinkieli oli pelkk\u00e4 kansankieli. Maanomistus oli my\u00f6s keskittynyt englantilaiselle aatelistolle.<\/p>\n<p>Teatterilla oli t\u00e4rke\u00e4 merkitys Irlannin kansalliselle vapautusliikkeelle, joka pyrki vapautumaan Englannin kontrollista. Dublin oli ollut merkitt\u00e4v\u00e4 englanninkielinen teatterikaupunki jo kauan, mutta vasta 1890-luvulla geelinkielinen ja\/tai siihen tukeutuva kirjallisuus ja draama alkoivat menesty\u00e4. Niille oli tilausta kansallisen emansipaation v\u00e4lineen\u00e4. Englantilaisen dramatiikan kiinnostava piirre on se, ett\u00e4 monet huomattavat n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat olivat syntyj\u00e4\u00e4n irlantilaisia (Farquhar, Goldsmith, Sheridan, Shaw, Wilde).<\/p>\n<p><strong>Oscar Wilde <\/strong>(1854\u20131900) kuului vuosisadan lopun Lontoon seurapiirin t\u00e4rkeimpiin julkisuuden henkil\u00f6ihin, jonka kohtalona oli joutua vankilaan siveellisyysrikoksesta. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n ehti kirjoittaa kohua her\u00e4tt\u00e4neen, aluksi esityskieltoon joutuneen eroottisen n\u00e4ytelm\u00e4n <strong><em>Salome<\/em><\/strong>, jonka ensi-ilta oli Pariisissa 1896. Se kertoo prinsessa Salomesta, joka yritt\u00e4\u00e4 vietell\u00e4 Johannes Kastajan. Turhauduttuaan profeetan ehdottomuuteen Salome tanssii is\u00e4puolensa Herodiaksen edess\u00e4 eroottisen <em>Seitsem\u00e4n hunnun tanssin<\/em> ja vaatii Johanneksen p\u00e4\u00e4t\u00e4 palkkiokseen, mihin is\u00e4puolen on pakko suostua. Lopulta Herodias m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vartijat surmaamaan Johanneksen p\u00e4\u00e4t\u00e4 suutelevan Salomen. <strong>Richard Strauss<\/strong>, 1900-luvun yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 oopperas\u00e4velt\u00e4jist\u00e4, s\u00e4velsi <em>Salomen<\/em> Wilden n\u00e4ytelm\u00e4n pohjalta, ja sen ensi-ilta oli Dresdeniss\u00e4 vuonna 1905. Molemmat teokset shokeerasivat aikalaisyleis\u00f6\u00e4 dekadenssillaan ja avoimella seksuaalisuudellaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-2044 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<img width=\"751\" height=\"1000\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Beardsley-Salomen-kansi.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-682\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Beardsley-Salomen-kansi.jpg 751w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Beardsley-Salomen-kansi-150x200.jpg 150w, https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Beardsley-Salomen-kansi-601x800.jpg 601w\" sizes=\"(max-width: 751px) 100vw, 751px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-682'>\n\t\t\t\tAubrey Beardsley, Salomen kansi, 1894. [Alkup\u00e4isen n\u00e4ytelm\u00e4vihkosen n\u00e4k\u00f6ispainos, Dover, 1967]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Wilden \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nokkelat, ironiset ja moraalittomat komediat, joita h\u00e4n tuotti nopeasti juuri ennen vankeuttaan ovat rikastuttaneet englantilaista komediaa. Viktoriaaninen seurapiirikomedia, <strong><em>The Importance of Being Ernest (T\u00e4rkeint\u00e4 on olla Aito<\/em>)<\/strong>, on lajissaan niin t\u00e4ydellinen, ett\u00e4 se samalla ironisoi tapakulttuuria ja moraalia, jota se n\u00e4enn\u00e4isesti puolusti. Wilde edusti estetisoivaa n\u00e4kemyst\u00e4 \u201dtaiteesta taiteen vuoksi\u201d (<em>l&#8217;art pour l&#8217;art<\/em>). Toisin sanoen taiteen teht\u00e4v\u00e4 oli olla vain itse\u00e4\u00e4n varten, ei esimerkiksi yhteiskuntaa varten. H\u00e4nen teoksiaan luetaan usein avoimen gay-n\u00e4k\u00f6kulmasta, jolka paljastaa nuorten miesten \u201dkaksoisrooliin\u201d perustuvan el\u00e4m\u00e4ntavan.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1892 <em>Lady Windemere\u2019s Fan (Lady Windemeren viuhka)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1893 <em>Salome<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1893 <em>A Woman of No Importance<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1895 <em>An Ideal Husband (Ihanneaviomies)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1895 <em>The Importance of Being Ernest (T\u00e4rkeint\u00e4 on olla Aito)<\/em><\/p>\n<p>1898 perustettiin Irlannin kirjallinen seura, joka seuraavan nelj\u00e4n vuoden aikana esitti seitsem\u00e4n pienoisn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. Sen johdossa olivat <strong>William Butler Yeats<\/strong> (1865\u20131939) ja <strong>Lady Augusta Gregory<\/strong> (1863\u20131935). Samaan aikaan oli perustettu my\u00f6s toinen irlantilainen n\u00e4ytelm\u00e4seura, joka esiintyi menestyksell\u00e4 Lontoossa 1903.<\/p>\n<p><strong>Miss A.E.F. Horniman<\/strong> (1860\u20131937) oli merkitt\u00e4v\u00e4 toiminnan nainen, joka muunsi pienen teatteritilan Dublinissa vuonna 1904 <strong>Abbey Theateriksi<\/strong>. H\u00e4n my\u00f6s tuki sit\u00e4 vuoteen 1910 asti. Abbey Theaterista tuli irlantilaisen teatterin kukoistuspaikka ja samalla ensimm\u00e4inen englanninkielinen kiinte\u00e4 ensemble-teatteri.<\/p>\n<p>Irlantilaisessa teatterissa oli kuitenkin alusta alkaen kaksi toisistaan poikkeavaa linjaa. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 haluttiin sankarilegendoja Irlannin kurjasta menneisyydest\u00e4 ja toisaalta piti esitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 intohimoisia tavoitteita, joita itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta ajava liike edusti. Teatterista tuli kohtaamispaikka, jossa t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t sek\u00e4 vanhat tarut ett\u00e4 uudet tavoitteet.<\/p>\n<p><strong>Yeats <\/strong>oli runoilija, joka asettui liikkeen johtoon. H\u00e4n kirjoitti kritiikeiss\u00e4\u00e4n Zolan ja Ibsenin n\u00e4ytelmist\u00e4 pense\u00e4sti. H\u00e4nen mukaansa ne j\u00e4iv\u00e4t arkisuudessaan tavallisuuden tasolle, eiv\u00e4tk\u00e4 kyenneet koskettamaan suuria inhimillisi\u00e4 tunteita. Yeats itse oli kirjoittanut symbolismin hengess\u00e4. H\u00e4n teki yhteisty\u00f6t\u00e4 <strong>Craigin kanssa<\/strong> jo 1906, sek\u00e4 uudestaan 1911 ja 1917. Yeats kirjoitti yhteens\u00e4 noin 30 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 vuosina 1892\u20131938. Niist\u00e4 <strong><em>Cathleen ni Houlihan<\/em><\/strong> (1902) kohosi kansalliseksi merkkiteokseksi. Vanha nainen, joka symboloi Irlantia, sanoo ainoaksi toiveekseen \u201dsaada niityt taas omikseen ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 muukalaiset talosta pois\u201d. H\u00e4nen nationalisminsa oli hyvin idealistista ja herooista.<\/p>\n<p>Vuoden 1913 yleislakko osoitti, ett\u00e4 yhteiskunnalliset ristiriidat eiv\u00e4t olleet kadonnet. Yeats k\u00e4\u00e4ntyi yh\u00e4 enemm\u00e4n symbolismiin p\u00e4in tutkien \u201dajattomia\u201d ja \u201destetisoivia\u201d teatterin muotoja, kuten japanilaista N\u00f4-teatteria. H\u00e4nen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 muuttuivat yh\u00e4 rituaalimaisemmiksi, joissa k\u00e4ytettiin naamiota, tanssia musiikkia ja laulua. Niist\u00e4 kuuluisin oli <em>At the Hawk\u2019s Well <\/em>(1917), jonka Craig visualisoi.<\/p>\n<p>Yleis\u00f6ille Abbeyn t\u00e4rkeimmiksi kirjailijoiksi nousivat kuitenkin <strong>John Millington Synge <\/strong>(1871\u20131909) ja <strong>Sean O\u2019Casey<\/strong> (1880\u20131964). Synge kirjoitti hienon yksin\u00e4yt\u00f6ksisen tragedian <em>Riders to the Sea<\/em> (<em>Ratsain p\u00e4in merta<\/em>) sek\u00e4 hauskan, mutta samalla armottoman hirtehisen komedian irlantilaisesta kansanluonteesta, <em>Playboy of the Western World <\/em>eli <em>Vihre\u00e4n saaren sankari<\/em> (tai <em>L\u00e4ntisrannan kisapoika<\/em>, kuten se 1900-luvun alussa suomennettiin). Teos her\u00e4tti kiistaa ensi-illassa, ja osa yleis\u00f6st\u00e4 koki sen pilkkana. John Millington Syngen n\u00e4ytelmi\u00e4 alla.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1903 <em>In the Shadow of Glen<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1904 <em>Riders to the Sea (Ratsain p\u00e4in merta)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1907 <em>The Tinker\u2019s Wedding (Kattilanpaikkaajan h\u00e4\u00e4t)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1907 <em>The Playboy of the Western World (Vihre\u00e4n saaren sankari)<\/em><\/p>\n<p>My\u00f6s <strong>Sean O\u2019Caseyn<\/strong> n\u00e4ytelm\u00e4t olivat Abbey-teatterille merkitt\u00e4vi\u00e4. H\u00e4n oli innokas patriootti ja sosialisti, joka osallistui vuoden 1916 p\u00e4\u00e4si\u00e4iskapinaan brittihallintoa vastaan. Kapina oli kaoottinen ja eri kansanliikkeiden pyrkimykset hyvin erisuuntaisia. N\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n O\u2019Casey kuvasi kapinan j\u00e4lkituntoja itsen\u00e4isen Irlannin kannalta. Niist\u00e4 mainittakoon <em>Juno ja riikinkukko<\/em> (1924) sek\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4rkein n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 <em>Aura ja t\u00e4hdet<\/em> (1926), joka my\u00f6s aiheutti kiihtymyst\u00e4 yleis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>O\u2019Caseyn seuraava n\u00e4ytelm\u00e4 oli ekspressionismin hengess\u00e4 kirjoitettu <em>Hopeavati. <\/em>Se oli syntynyt maailmansodan kokemuksista ja sanomaltaan sodanvastainen. Teatteria johtava Yeats ei kuitenkaan halunnut esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. O\u2019Casey l\u00e4hti maanpakoon, jonka seurauksena h\u00e4nen n\u00e4ytelmilt\u00e4\u00e4n h\u00e4visi paljon kaikupohjasta.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1923 <em>The Shadow of a Gunman<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1924 <em>Juno and the Paycock<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1926 <em>The Plough and the Stars (Aura ja t\u00e4hdet)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1928 <em>The Silver Tassie ( Hopeavati)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1940 <em>The Purple Dust (Purppuratomua)<\/em><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\">1949 <em>The Cock-a-Doodle Dandy<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Irlanti oli ollut Englannin hallussa 1500-luvun alusta asti, mutta sen uskonto onnistui s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n katolisena. Irlannin alistivat t\u00e4ydellisesti Cromwellin puritaanit. Virallinen kieli oli englanti, kun taas alkuper\u00e4inen geelinkieli oli pelkk\u00e4 kansankieli. Maanomistus oli my\u00f6s keskittynyt englantilaiselle aatelistolle. Teatterilla oli t\u00e4rke\u00e4 merkitys Irlannin kansalliselle vapautusliikkeelle, joka pyrki vapautumaan Englannin kontrollista. Dublin oli ollut merkitt\u00e4v\u00e4 englanninkielinen teatterikaupunki jo [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2044"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2044"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2044\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2299,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2044\/revisions\/2299"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}