{"id":29,"date":"2016-08-03T07:30:48","date_gmt":"2016-08-03T04:30:48","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/?p=29"},"modified":"2016-08-22T16:48:20","modified_gmt":"2016-08-22T13:48:20","slug":"6-realismiin-ja-siita-irti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/6-realismiin-ja-siita-irti\/","title":{"rendered":"
6<\/div> Realismia kohti ja siit\u00e4 pois"},"content":{"rendered":"
Ranskan vallankumoussodat p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Wienin kongressiin 1815. Siit\u00e4 kului sata vuotta ensimm\u00e4isen maailmansodan puhkeamiseen Euroopassa 1914. T\u00e4rke\u00e4t 1800-luvun k\u00e4\u00e4nnekohdat esitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 johdannossa. Yleisesti 1800-lukua on nimitetty porvariston nousun vuosisadaksi tai teollistumisen vuosisadaksi. Nationalismin voittokulku k\u00e4\u00e4ntyi my\u00f6s Euroopan vanhojen suurvaltojen politiikan imperialismin suuntaan: kolonialismi eli siirtomaavalta levitt\u00e4ytyi koko tunnetulle maapallolle.<\/h5>\n

Porvaristo, eli tuotantov\u00e4lineiden omistajaluokka sek\u00e4 teollisuuden ja kaupan elinkeinonharjoittaja, hallitsi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osaa kaikesta yhteiskunnallisesta toiminnasta. On sanottu, ett\u00e4 porvariston valtakaudella kehittyi huippuunsa sen omin taiteellinen muoto, nimitt\u00e4in realistinen draama<\/strong> ja teatteri<\/strong>.<\/p>\n

1800-luvun varhaisemmista n\u00e4ytelmist\u00e4 huomattava osa toimi oopperoiden pohjana. Oopperoiden tuotanto oli 1800-luvulla huipussaan. Opintojakson otiskko, realismi, viittaa moneen eri k\u00e4sitteeseen. Realismi ilmeni eri taiteenlajeissa monella tavalla.<\/p>\n

Vanhin vastakohtapari on romantiikan ja realismin suhde. Kirjallisuuden historiassa raja on vedetty 1800-luvun puoliv\u00e4liin. Vuosisadan j\u00e4lkipuoliskolla kirjallisuus lis\u00e4\u00e4ntyi, jonka kohteina olivat nykyaika ja sen ihmiset sek\u00e4 eri s\u00e4\u00e4dyt ja niiden ristiriidat havaittavien yhteiskunnallisten olosuhteiden vaikutuksen alaisina. Gustave Flaubertin romaani Madame Bovary<\/em> (1857) on kirjallinen vakioesimerkki realismista. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta realismi k\u00e4sitteen\u00e4 asettuu oppositioon edelt\u00e4v\u00e4n aikakauden romantiikkaan n\u00e4hden. Vuosi 1848 oli ik\u00e4\u00e4n kuin tehnyt k\u00e4\u00e4nteen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ainakin \u00e4lymyst\u00f6lle.<\/p>\n

Mutta realismin k\u00e4sitteell\u00e4 ei voi kuvata esimerkiksi 1800-luvun musiikkia. Wienil\u00e4isklassismin j\u00e4lkeen syntyi varhaisromantiikka ja sen j\u00e4lkeen my\u00f6h\u00e4isromantiikka, jota seurasi 1900-luvun alun impressionismi ja muut nousevat tyylit. Oopperan puolella verismin k\u00e4site vakiintui vasta 1800-luvun lopulla tarkoittamaan realistiseen kansankuvaukseen perustuvaa oopperaa.<\/p>\n

Kuvataiteen puolella termi on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta keskustelua on aiheuttanut se, onko realismi ensi sijassa tyyli- vai periodik\u00e4site. Joka tapauksessa kuvauksen kohde muuttui 1850-luvulla. Aiempien mytologisten ja historiallisten maalausten rinnalle tuli ensiksi siististi puettu kansa, ja sen j\u00e4lkeen ulkoilma-aiheet, ty\u00f6skentelev\u00e4t talonpojat ja lopulta kaupunkien k\u00f6yh\u00e4list\u00f6. Pian t\u00e4m\u00e4n vaiheen j\u00e4lkeen seurasi vastareaktiona impressionismi ja muut \u201dei-realistiset\u201d (ei-j\u00e4ljittelev\u00e4t) kuvaamisen tavat.<\/p>\n

Naturalismi oli realismin sis\u00e4inen oppositioliike, joka syntyi siin\u00e4 vaiheessa, kun lukeva yleis\u00f6 oli jo tottunut porvaristoa kuvaavaan realismiin. Naturalistit hakivat aiheensa yh\u00e4 alemmista yhteiskuntaluokista kuvaten yksityiskohtaisesti niiden kurjuutta, v\u00e4kivaltaa, likaisuutta ja seksuaalisuutta. Naturalismi oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 realismia, joka s\u00e4v\u00e4hdytti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja joka koettiin osittain vastenmielisen\u00e4. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kysymyksen siit\u00e4, miten syv\u00e4llinen tarkasti pintaa j\u00e4ljent\u00e4v\u00e4 kuvaustapa on: onko ihminen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viettiens\u00e4 vanki ja ahneutensa viem\u00e4 olento?<\/p>\n

Teatterissa ja dramatiikassa voidaan puhua samassa mieless\u00e4 realismista kuin kirjallisuudessa: 1850-luvulta alkaen n\u00e4ytelmist\u00f6, joka kuvasi aikakauttaan ja ihmisten ongelmia siin\u00e4, lis\u00e4\u00e4ntyi. Tietyn aihepiirin kuvaamiseksi kehittyi keinoja. Esimerkiksi henkil\u00f6iden puheen ja toiminnan piti niin tarkasti kuin mahdollista vastata tapaa, jolla kuviteltavissa olevat henkil\u00f6t puhuisivat ja toimisivat vastaavissa oikean el\u00e4m\u00e4n olosuhteissa.<\/p>\n

T\u00e4llainen n\u00e4ytelm\u00e4muoto edellytti n\u00e4yttelij\u00f6ilt\u00e4 ja teatterik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ilt\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4ydytt\u00e4isiin kuin oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ennen naturalismia t\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa tuntui et\u00e4iselt\u00e4: mink\u00e4 vuoksi ihmisen pit\u00e4isi toimia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 samalla lailla kuin ”oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4”? Romantiikkahan oli hakenut juuri jotakin el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempaa ja jalompaa.<\/p>\n

Teatterihistoriassa realismin k\u00e4site on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 siis (1) periodik\u00e4sitteen\u00e4. Se viittaa ajallisesti 1800-luvun j\u00e4lkipuoleen, ja sill\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ensi sijassa yhteiskunnallinen realismi. Lis\u00e4ksi se on saanut
\n(2) arvottavan ja ideologisen painotuksen silloin, kun on korostettu kuvaustapaan ja aihevalintaan liittyv\u00e4\u00e4 emansipatorista n\u00e4k\u00f6kulmaa. Sill\u00e4 on tarkoitettu muun muassa yhteiskunnallisiin olosuhteisiin vaikuttamista ja pyrkimyst\u00e4 puuttua v\u00e4\u00e4ryyksiin ja ep\u00e4kohtiin. Samalla se on pyrkinyt kuvaamaan ep\u00e4oikeudenmukaisesti kohdeltuja henkil\u00f6it\u00e4 niin, ett\u00e4 heit\u00e4 olisi helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 esimerkiksi marxilainen tutkimustraditio on erottanut \u201daidon realismin\u201d naturalismista juuri sen perusteella, ett\u00e4 (1) realistinen taide paljastaa yhteiskunnasta jotain syvemp\u00e4\u00e4 ja rakenteellista kuin pelk\u00e4n pintatason, ja ett\u00e4 (2) sen vuoksi siihen implisiittisesti (piilev\u00e4sti) sis\u00e4ltyy muutoksen mahdollisuus. Naturalismi on leimautunut sensaatiohakuiseksi vastenmielisyyksill\u00e4 m\u00e4ss\u00e4ilyksi. N\u00e4in marxilainen n\u00e4kemys on l\u00e4hell\u00e4 porvariston konventionaalia (sovinnaista) n\u00e4kemyst\u00e4, my\u00f6s olettaessaan olosuhteiden muutoksen olevan mahdollista.<\/p>\n

V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmisten kuvauksessa \u201drumaa\u201d kuvauksen kohteena olevat alemmat yhteiskuntaluokat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t paremmin my\u00f6t\u00e4tuntoa. T\u00e4st\u00e4 taas syntyy helposti poliittisen \u201dkaunistelun\u201d ongelma. Lis\u00e4ksi realismi voi tarkoittaa (3) esitt\u00e4mistavan realismia sen perusteella, ett\u00e4 joku on oikean n\u00e4k\u00f6inen. Samalla se on itse asiassa tyylik\u00e4site<\/strong>.<\/p>\n

1800-luvun lopulta l\u00e4htien realismi on vakiintunut yhdeksi teatterin sitkeimmist\u00e4 ja yleisimmist\u00e4 tyylilajeista. Jopa niin yleiseksi ja normalisoituneeksi, ett\u00e4 1900-luvun uudet teatteri-ilmi\u00f6t on peilattu sit\u00e4 vasten. T\u00e4llainen kertomus on ominaista opintojaksoille 7 ja 8. Niiss\u00e4 kuvataan eri tapoja, joilla poikkeaminen realismin valtavirrasta on muuttunut teatterihistorian suuren kertomuksen juoneksi. Sen vuoksi 1900-luvun kohdalla voi varautua siihen, ett\u00e4 varsinainen valtavirta j\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n ja keskityt\u00e4\u00e4n nimenomaan poikkeuksiin, joista osalla on ollut kauaskatsoisempia merkityksi\u00e4 kuin toisilla.<\/p>\n

Mutta t\u00e4ss\u00e4 opintojaksossa 6 keskityt\u00e4\u00e4n eurooppalaisten suurkaupunkien teatterikarttaan, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknisiin kysymyksiin, teatterin lajeihin, sek\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4n ja ohjaajan suhteisiin 1800-luvulla. Joudumme my\u00f6s v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n er\u00e4isiin merkitt\u00e4viin dramaatikkoihin sek\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, tuotantonsa ja n\u00e4kemystens\u00e4 p\u00e4\u00e4piirteisiin. Heit\u00e4 osuu 1800-luvun lopulle monta.<\/p>\n

My\u00f6s jatkossa aineistolta voi odottaa lukuisia nimi\u00e4 ja vuosilukuja. Niihin ei aina tarvitse tuhlata aikaa, sill\u00e4 aineiston tarkoitus on olla my\u00f6s tietopankki. Pid\u00e4n mukana vain niit\u00e4, jotka ovat todella t\u00e4rkeit\u00e4 ja yrit\u00e4n my\u00f6s mainita rinnakkaisia tapahtumia yleisest\u00e4 historiasta. Mutta ennen kuin aloitamme, seuraavat vuosiluvut on aiheellista mainita, sill\u00e4 koko 1800-luku j\u00e4sentyy niiden v\u00e4lill\u00e4. Oikeastaan historioitsija Eric Hobsbawmin pohjalta k\u00e4site pitk\u00e4st\u00e4 1800-luvusta, Ranskan vallankumouksesta 1789 aina Ensimm\u00e4iseen maailmansotaan 1914 on vakiintunut. Ajanjaksoa leimasi porvariston valta ja edistysuskon ihanne.<\/p>\n

1815<\/strong>
\nRanskan keisari Napoleon kukistuu. Euroopan rauhaa takaamaan j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4 Allianssi. Siin\u00e4 taantumukselliset keisarikunnat, Ven\u00e4j\u00e4 ja It\u00e4valta olivat voimissaan. Niiden urkintaj\u00e4rjestelm\u00e4t ja sensuuri pyrkiv\u00e4t tukahduttamaan vallankumoukselliset aatteet. Se kuitenkin ruokki kansallismielist\u00e4 ja romanttista vallankumouksellisuutta. Ranskassa Bourbonit palautettiin kuninkaiksi.<\/p>\n

1830<\/strong>
\nHein\u00e4kuun vallankumous Pariisissa. Se lis\u00e4si vauraan porvariston yhteiskunnallisia oikeuksia ja vaikutti kansalliseen liikehdint\u00e4\u00e4n eri puolilla Eurooppaa, kuten Puolassa ja Belgiassa. Ranskassa ”porvarikuningas” Louis Philippe astui valtaan, jolloin perustuslakia muutettiin elinkeinoel\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

1848<\/strong>
\nHelmikuun vallankumous Pariisissa sek\u00e4 maaliskuun vallankumous Saksassa. 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena. Vallankumouksen seurauksena Ranskassa \u00e4\u00e4nioikeutta laajennettiin ja hallitusmuoto muuttui tasavaltaiseksi. Vallankumous sytytti muuallakin Euroopassa voimakasta ylioppilaiden ja ty\u00f6l\u00e4isten liikehdint\u00e4\u00e4. Suurten keisarikuntien osina oli paljon pieni\u00e4 kansallisuus- ja kieliryhmi\u00e4. Niilt\u00e4 puuttuivat usein oikeudet omaan kieleens\u00e4 sek\u00e4 kansallisiin instituutioihin. Kiihtyneit\u00e4 vaatimuksia ja kapinoita esiintyi kansallisten oikeuksien sek\u00e4 kansalaisoikeuksien saamiseksi. Saksan kansallinen yhdistymiskehitys sai sys\u00e4yksen eteenp\u00e4in. Marxin ja Engelsin Kommunistinen manifesti<\/em> julkaistiin. Vallankumous koski selv\u00e4sti my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4. Ranskassa presidentti kaappasi vallan 1852 ja perustettiin Napoleon III:n johtama toinen keisarikunta.<\/p>\n

1870\u20131871<\/strong>
\nSaksalais-ranskalainen sota, jonka taustalla oli Preussin p\u00e4\u00e4ministeri Bismarckin halu yhdist\u00e4\u00e4 Saksa sodalla. Ranskan keisarikunta (1852\u20131871) kukistui ja la belle \u00e9poque<\/em>, kaunis aikakausi p\u00e4\u00e4ttyi. Vasta perustettu Ranskan kolmas tasavalta joutui maksamaan suuria sotakorvauksia. Saksan keisarikunta julistettiin syntyneeksi Versaillesin peilisalissa. Maaliskuussa 1871 Pariisin ty\u00f6l\u00e4iset ottivat vallan ja perustivat Pariisin kommuunin, jonka kommunardit kukistettiin verisesti toukokuussa. Noin 30 000 ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 surmattiin. Euroopan suurvaltojen keskin\u00e4inen kilpailu siirtomaiden haalimisesta k\u00e4ynnistyi, imperialismin aikakausi alkoi.<\/p>\n

1914<\/strong>
\nEnsimm\u00e4inen maailmansota alkoi It\u00e4vallan ja Serbian provokaatioista. Vallankumous Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 (1917) ja Saksassa (1918\u20131919). Versaillesin rauhassa 1918 kolme vanhaa keisarikuntaa, Ven\u00e4j\u00e4, It\u00e4valta-Unkari ja Saksan keisarikunta hajosi. Niiden alueelle syntyi pieni\u00e4 kansallisvaltioita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ranskan vallankumoussodat p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Wienin kongressiin 1815. Siit\u00e4 kului sata vuotta ensimm\u00e4isen maailmansodan puhkeamiseen Euroopassa 1914. T\u00e4rke\u00e4t 1800-luvun k\u00e4\u00e4nnekohdat esitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 johdannossa. Yleisesti 1800-lukua on nimitetty porvariston nousun vuosisadaksi tai teollistumisen vuosisadaksi. Nationalismin voittokulku k\u00e4\u00e4ntyi my\u00f6s Euroopan vanhojen suurvaltojen politiikan imperialismin suuntaan: kolonialismi eli siirtomaavalta levitt\u00e4ytyi koko tunnetulle maapallolle. Porvaristo, eli tuotantov\u00e4lineiden omistajaluokka sek\u00e4 teollisuuden ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":599,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":61,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1608,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions\/1608"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/599"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/euteatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}