{"id":24,"date":"2022-03-07T12:09:51","date_gmt":"2022-03-07T10:09:51","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/?p=24"},"modified":"2024-06-26T16:20:31","modified_gmt":"2024-06-26T13:20:31","slug":"feminismi-ja-taiteellinen-tutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/feminismi-ja-taiteellinen-tutkimus\/","title":{"rendered":"Feminismi ja taiteellinen tutkimus"},"content":{"rendered":"\n

Feminismill\u00e4 tarkoitetaan aatesuuntia ja filosofioita, jotka keskittyv\u00e4t sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja niit\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n tasa-arvoon. Historiallisesti feminismi on jaettu nelj\u00e4\u00e4n eri vaiheeseen, niin sanottuun \u201daaltoon\u201d, joissa kussakin erilaiset omaan aikaansa liittyv\u00e4t kysymykset ja painotukset ovat nousseet esiin. Feminismin ensimm\u00e4inen aalto \u2013 jota kutsutaan usein my\u00f6s liberaalifeminismiksi \u2013 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella keskittyi tasa-arvoty\u00f6h\u00f6n ja naisten oikeuksiin kuten naisten \u00e4\u00e4nioikeuden ajamiseen. Feminismin toisen vaiheen katsotaan alkaneen 1960-luvulla, ja siin\u00e4 keskeisiksi kysymyksiksi nousivat vallanjakautuminen sukupuolten v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 naisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus. Feminismin kolmas aalto 1990-luvulta l\u00e4htien puolestaan kyseenalaisti \u201dnaiseuden\u201d yhten\u00e4isen\u00e4 kategoriana ja toi esiin naisten v\u00e4lisi\u00e4 eroja ja keskittyi muun muassa intersektionalismiin. 2000-luvulla nimetyn nelj\u00e4nnen aallon my\u00f6t\u00e4 keskustelun aiheiksi ovat nousseet entist\u00e4 enemm\u00e4n seksuaalinen h\u00e4irint\u00e4, seksistinen vihapuhe, sukupuolen moninaisuus sek\u00e4 BIPOC[1]<\/a> kysymykset.<\/p>\n\n\n\n

Taiteellisessa tutkimuksessa feminismi voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 useammalla eri tavalla. Taiteellinen tutkimus voi k\u00e4sitell\u00e4 feministisi\u00e4 teemoja tai feministisen keskustelun esiin nostamia kysymyksi\u00e4, kuten esimerkiksi tasa-arvoa tai sen puutetta, saavutettavuutta, queer<\/em>-kysymyksi\u00e4, subjektia, toimijuutta tai identiteetti\u00e4. Feminismin taiteellisessa tutkimuksessa voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s menetelm\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti, jolloin tutkimuksessa hy\u00f6dynnetyt menetelm\u00e4t ammentavat feministisest\u00e4 tietoteoriasta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s taidealojen pedagogiikan ja feministisen pedagogiikan v\u00e4lill\u00e4 on paljon yhteisi\u00e4 kiinnostuksen kohteita ja menetelm\u00e4llisi\u00e4 yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti taiteellisella tutkimuksella ja feminismill\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 olevan paljonkin yhteist\u00e4 menetelm\u00e4llisesti, vaikka n\u00e4it\u00e4 yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 on harvoin kirjoitettu osaksi taiteellisen tutkimuksen teoriaa. Esimerkiksi k\u00e4sitykset tiedon paikantuneisuudesta, subjekti\u2013objekti jaon purkautumisesta tutkimuksessa, kokemuksellisuus <\/em>ja tutkimuksen ruumiillisuus<\/em> ovat usein t\u00e4rkeit\u00e4 sek\u00e4 feministiselle tutkimukselle ett\u00e4 taiteelliselle tutkimukselle. Monet taiteellisessa tutkimuksessakin usein esiin tulevat k\u00e4sitteet, kuten intersektionaalisuus, ovat syntyneet feministisen tutkimuksen yhteydess\u00e4 ja sittemmin levinneet laajemmin akateemisessa tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Yksi keskeinen taiteellisen tutkimuksen ja feministisen teorian yht\u00e4l\u00e4isyys liittyy tietok\u00e4sitykseen ja ajatukseen tiedon paikantuneisuudesta. <\/em>Feministisess\u00e4 tutkimuksessa on pohdittu paljon sit\u00e4, miten tietoa tuotetaan, kuka voi tiet\u00e4\u00e4 ja miten tiet\u00e4j\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olo vaikuttaa tiedon tuottamisen prosessissa. Feministisen tietoteorian l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ettei mik\u00e4\u00e4n tieto ole arvovapaata, vaan tutkimuskysymykset ja tutkimisen tavat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kantavat mukanaan k\u00e4sityksi\u00e4 maailmankuvasta. Tiedon tuottamisen prosessissa se, mit\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, millaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudatetaan ja ket\u00e4 siteerataan (eli ket\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n auktoriteettina) vaikuttavat siihen, millaista tietoa syntyy (ks. Haraway 1988; Koivunen & Liljestr\u00f6m 1996, 272; Porkola 2014, 42\u201343). Feministisess\u00e4 tutkimuksessa korostetaan kontekstiherkkyytt\u00e4, eli ymm\u00e4rryst\u00e4 asioiden erilaisista riippuvuussuhteista sek\u00e4 tutkijoiden omien l\u00e4ht\u00f6kohtien pohdintaa (ibid.). Vastaavasti taiteellisessa tutkimuksessa tiedon paikantuneisuus, eli tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtien auki kirjoittaminen ja niiden reflektointi on keskeist\u00e4 (Hannula et al. 2014; Borgdorff 2006; Porkola 2014; Varto 2017).<\/p>\n\n\n\n

Feministisen tietoteoreetikon Sandra Hardingin mukaan tieto on aina kontekstualisoitunutta ja sosiaalisesti sijoittunutta. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kokemus ja el\u00e4minen tietyss\u00e4 sosiaalisessa paikassa muovaavat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten merkitykset ja todellisuus ovat rakentuneita. Toisin sanoen sukupuoli, luokka, etninen tausta ja kulttuuri vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee maailman ja miten h\u00e4n sit\u00e4 tulkitsee. Harding nostaa esiin kokemuksen ja tiedon yhteydest\u00e4 todeten, ett\u00e4 kaikki sosiaaliset paikat ovat yht\u00e4 hyvi\u00e4, eik\u00e4 tieto tai tiet\u00e4minen voi kuulua vain etuoikeutetuille. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n painottaa tiedon ja kokemuksen sidosta; toisenlaiseen kokemukseen perustuva tieto tuottaa toisenlaisia havaintoja k\u00e4sityksi\u00e4 maailmasta (Ronkainen 2020, 174). T\u00e4m\u00e4 tietoteoreettinen n\u00e4k\u00f6kulma on sovitettavissa my\u00f6s taiteelliseen tutkimukseen, ja voidaan kysy\u00e4: millaista erityist\u00e4, kokemuksellista tietoa juuri taiteilijalla on? Miten taitelija tuottaa tietoa omasta kokemuksestaan k\u00e4sin? Millaista kokemuksellisuutta liittyy taiteeseen sek\u00e4 sen tekemiseen liittyviin prosesseihin ett\u00e4 valmiiseen ty\u00f6h\u00f6n ja sen vastaanottoon? Miten kokemukseen perustuvat merkitykset rakentuvat taiteellisessa ty\u00f6ss\u00e4 ja miten ne ovat suhteessa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan?<\/p>\n\n\n\n

Intersektionaalisuus<\/em> on amerikkalaisen oikeustieteilij\u00e4 Kimberle Crenshaw\u2019n vuonna 1989 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottama k\u00e4site. Intersektionaalisuuden k\u00e4sitteell\u00e4 viitataan siihen, miten yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin vaikuttavat sukupuolen lis\u00e4ksi monenlaiset tekij\u00e4t kuten yhteiskuntaluokka, etninen tausta tai seksuaalinen suuntautuminen. Intersektionaalisuus on linssi, jonka kautta voi tarkastella miten eri eriarvoisuuden muodot usein toimivat yhdess\u00e4 ja pahentavat toisiaan. \u201dRotusyrjint\u00e4 erotetaan usein sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan, seksuaalisuuteen tai maahanmuuttajataustaan liittyv\u00e4st\u00e4 syrjinn\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ei huomata, ett\u00e4 joidenkin ihmisten eriarvoinen asema johtuu n\u00e4ist\u00e4 kaikista, ja heid\u00e4n kokemuksensa on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 osiensa summa\u201d, Crenshaw toteaa[2]<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Intersektionaalisen feminismin tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syrjinn\u00e4n erilaisia muotoja ja niiden suhteita toisiinsa ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4. Intersektionaalisuuden k\u00e4sitteen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 silloin kun pohditaan merkitysj\u00e4rjestelmien suhdetta ideologioihin, etnisyyteen, sukupuoleen tai seksuaalisesti j\u00e4rjestyneisiin tiedontuotannontapoihin (Ilmonen 2011; Saresma 2018). \u201dIntersektionaaliseksi ty\u00f6ns\u00e4 nime\u00e4v\u00e4t tutkijat pohtivat usein esimerkiksi sit\u00e4, miten eri tavoin sosiaalisesti ja kulttuurisesti muokkautuneet merkityskategoriat kytkeytyv\u00e4t toisiinsa yhteiskunnassa ja ilment\u00e4v\u00e4t erilaisia ep\u00e4tasa-arvoa tuottavia suhteita yhteis\u00f6iss\u00e4\u201d Ilmonen kirjoittaa (Ilmonen 2011.) Intersektionaalisuuden ymm\u00e4rt\u00e4misen kautta mahdollistuu my\u00f6s oman toimijuuden ja identiteetin pohtiminen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tekemiseen liittyy erilaisia tiedontuotannontapoja, jotka kantavat mukanaan valtasuhteita. My\u00f6s taiteellisessa tutkimuksessa pohditaan paljon tiedontuotannon perusteita. Tutkimuksen tekeminen on aina poliittista siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n valintoja, sovelletaan olemassa olevaa tietoa, rakennetaan erilaisten maailmak\u00e4sitysten ja ihmiskuvien sek\u00e4 ajatteluperinteiden varaan.<\/p>\n\n\n\n

Aistisuuden ja kehollisuuden merkityst\u00e4 taiteellisessa tutkimuksessa on usein korostettu (Varto 2017, 90; Heimonen 2009), riippumatta siit\u00e4, mink\u00e4 taiteen alan tutkimuksesta on kysymys. Siin\u00e4 miss\u00e4 tieteelliseen perinteeseen kuuluvat k\u00e4sitteet ja abstrakti tieto, taiteellisessa tutkimuksessa tutkimuksen v\u00e4lineet ja tulokset ovat usein aistisia (Varto 2017, 19). Kuvataiteilijalla, tanssitaiteilijalla, muusikolla tai performanssitaiteilijalla voi olla erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, mit\u00e4 ruumiillisuus (tai kehollisuus[3]<\/a>) omassa ty\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa, mutta usein tieto rakentuu juuri suhteessa ruumiilliseen tekemiseen. Vastaavasti my\u00f6s feministisess\u00e4 teoriassa ruumiillisuudella on keskeinen sija tiedon tuotannossa; se on alkanut ymm\u00e4rryksest\u00e4 tiedon sukupuolittuneisuudesta, miss\u00e4 monet feminiinisiksi m\u00e4\u00e4ritellyt asiat ja kysymykset liittyen esimerkiksi tunteisiin, \u00e4itiyteen, hoivaty\u00f6h\u00f6n tai arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ovat historiassa j\u00e4\u00e4neet n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi (Matero 1996). Sittemmin ruumiillinen tieto on tarkoittanut, paitsi erilaista, usein marginaalisena pidettyjen ihmisryhmien kokemuksellista tietoa, my\u00f6s erilaisia aikakauteen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia aina median esitt\u00e4mien ideaalikehojen kritiikist\u00e4, ty\u00f6n ruumiillisuuteen ja heteronormatiivisuuden kritiikkiin. Ruumiillisuus ei kuitenkaan tarkoita vain teoreettista kysymyksen asettelua, vaan sill\u00e4 on suhde my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimusmenetelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Taidealojen pedagogiikalla ja feministisell\u00e4 pedagogiikalla on n\u00e4hd\u00e4kseni paljonkin yhteist\u00e4 perustuen edell\u00e4 kuvattuun tietok\u00e4sitykseen, jossa tiedon tekij\u00e4 ja tiedon kohde eiv\u00e4t ole toisistaan erillisi\u00e4 vaan yhteen kietoutuneita. Molemmissa n\u00e4k\u00f6kulmissa my\u00f6s korostetaan usein ymm\u00e4rryst\u00e4 tiedon kokemuksellisuudesta, ruumiillisuudesta, paikantuneisuudesta sek\u00e4 dialogisuudesta ja yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4. Monet feministiselle pedagogiikalle t\u00e4rke\u00e4t ajattelijat, kuten kriittist\u00e4 pedagogiikkaa edustavat Paolo Freire ja bell hooks, ovat tuoneet kriittisen yhteiskunnallisen ajattelun osaksi my\u00f6s taidealojen pedagogiikkaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhtenev\u00e4isyydet n\u00e4kyv\u00e4t esimerkiksi luokkatilanteessa, jossa opettaja ei ajattele siirt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jo olemassa olevaa tietoa opiskelijoille, vaan tiedon ajatellaan syntyv\u00e4n erilaisissa vuorovaikutusprosesseissa. Intersektionaalisuuden ymm\u00e4rryksest\u00e4 on niin ik\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 opetustilanteessa; opiskelijat tulevat erilaisista taustoista ja ovat usein my\u00f6s erilaisissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa, mik\u00e4 kaikki vaikuttaa oppimiseen. Voi my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 sek\u00e4 feministist\u00e4 ett\u00e4 taidealojen pedagogista n\u00e4k\u00f6kulmaa yhdist\u00e4v\u00e4t avoimuus ja kiinnostus uudenlaisiin kokeiluihin ja menetelmien kehitt\u00e4miseen (ks. esim. Laukkanen et al. 2018).<\/p>\n\n\n\n

Viitteet<\/h2>\n\n\n\n

1<\/a> BIPOC on lyhenne engalnninkielisist\u00e4 sanoista \u201dblack, indigenous and people of color\u201d.<\/p>\n\n\n\n

2<\/a> unwomen.fi\/uutiset\/intersektionaalinen-feminismi-mita-silla-tarkoitetaan-ja-miksi-se-on-tarkeaa-juuri-nyt\/<\/a> 6.11.2021<\/p>\n\n\n\n

3<\/a> Eri aloilla puhutaan joko kehollisuudesta tai ruumiillisuudesta, v\u00e4h\u00e4n koulukunnasta riippuen. Itse olen p\u00e4\u00e4tynyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanaa ruumiillisuus, koska sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n feministisess\u00e4 tutkimuksessa ja uusmaterialistisessa keskustelussa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Borgdorff, Henk. 2006. The Debate on Research in the Arts<\/em>. Bergen: Kunsth\u00f8gskolen, 2006.<\/p>\n\n\n\n

Hannula, Mika, Juha Suoranta & Tere Vad\u00e9n. 2014. Artistic Research Methodology. Narrative, Power and the Public.<\/em> New York: Peter Lang.<\/p>\n\n\n\n

Haraway Donna. 1988. \u201dSituated Knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial Perspective.\u201d Feminist Studies<\/em> 14(3): 575\u2013599. doi.org\/10.2307\/3178066<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Heimonen, Kirsi. 2009. Sukellus liikkeeseen: liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen l\u00e4hteen\u00e4<\/em>. Acta Scenica 24. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. urn.fi\/URN:ISBN:978-952-9765-55-3<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

hooks, bell. 2007. Vapauttava kasvatus<\/em>. Helsinki: Kansanvalistusseura.<\/p>\n\n\n\n

Ilmonen, Kaisa. 2011. \u201dIntersektionaalisen queer-tutkimuksen kytkent\u00f6j\u00e4: Pohdintoja postkoloniaalisen ja intersektionaalisen seksuaalisuudentutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdista ja keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4.\u201d SQS \u2013 Suomen Queer-Tutkimuksen Seuran Lehti, 5<\/em>(2): 1\u201316. journal.fi\/sqs\/article\/view\/50863<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Koivunen, Anu. 2000. \u201dTeresa de Lauretis: Sosiaalisen ja subjektiivisen rajank\u00e4ynti\u00e4.\u201d Feministej\u00e4 \u2013 aikamme ajattelijoita<\/em>, toim. Anneli Anttonen, Kirsti Lempi\u00e4inen ja Marianne Liljestr\u00f6m. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Koivunen, Anu ja Marianne Liljestr\u00f6m. 1996. Avainsanat: 10 Askelta Feministiseen Tutkimukseen<\/em>. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Laukkanen, Anu & Miettinen, Sari & Elonheimo Aino-Maija & Ojala, Hanna & Saresma, Tuija. 2018. Feministisen pedagogiikan ABC Opas ohjaajille ja opettajille.<\/em> Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Matero, Johanna. 1996. \u201dTieto.\u201d Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen<\/em>, toim. Anu Koivunen ja Marianne Liljestr\u00f6m. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Porkola, Pilvi. 2014. Esitys tutkimuksena \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmia poliittiseen, dokumentaariseen ja henkil\u00f6kohtaiseen esitystaiteessa.<\/em> Acta Scenica 40. Helsinki: Taideyliopisto. urn.fi\/URN:ISBN:978-952-6670-44-7<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ronkainen, Suvi. 2020. \u201dSandra Harding \u2013 Sijoittautumisen ja sitoutumisen teoreetikko.\u201d Feministej\u00e4 \u2013 aikamme ajattelijoita<\/em> toim. Anneli Anttonen, Kirsti Lempi\u00e4inen ja Marianne Liljestr\u00f6m. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Rundgren, Heta. 2019. \u201dFeministinen teoria.\u201d filosofia.fi\/fi\/ensyklopedia\/feministinen-teoria<\/a> 3.11.2021<\/p>\n\n\n\n

Saresma, Tuija. 2018. \u201dIntersektionaalisuus \u2013 erot ja hierakiat opettamisessa.\u201d Feministisen pedagogiikan ABC Opas ohjaajille ja opettajille<\/em> toim. Anu Laukkanen et al. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Varto, Juha. 2017. Taiteellinen tutkimus. Mit\u00e4 se on? Kuka sit\u00e4 tekee? Miksi?<\/em> Helsinki: Aalto-yliopisto. time.com\/5786710\/kimberle-crenshaw-intersectionality\/<\/a> 6.11.2021.<\/p>\n\n\n\n

ks. my\u00f6s Sukupuolten tasa-arvo thl.fi\/fi\/web\/sukupuolten-tasa-arvo\/sukupuoli\/intersektionaalisuus-ja-sukupuoli<\/a> 6.11.2021<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Feminismill\u00e4 tarkoitetaan aatesuuntia ja filosofioita, jotka keskittyv\u00e4t sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja niit\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n tasa-arvoon. Historiallisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-24","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeli"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1432,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions\/1432"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}