Keskustelu taiteellisesta tutkimuksesta Suomessa keskittyi pitk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa tohtoriopintoihin. Kuitenkin vasta \u201dvapaaehtoisesti\u201d teht\u00e4v\u00e4 taiteellinen tutkimus nostaa keskeiseksi kysymyksen siit\u00e4, mit\u00e4 taiteellisella tutkimuksella voi tehd\u00e4, mihin sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Seuraavassa esittelen lyhyesti kaksi taiteellista tutkimushankettani ja nostan niiden kautta esiin muutamia ehk\u00e4 yleisemminkin kiinnostavia kysymyksi\u00e4 kuten prosessin dokumentointiin ja tulosten julkaisemiseen liittyv\u00e4t kysymykset.<\/p>\n\n\n\n
Molempien hankkeiden kohdalla l\u00e4ht\u00f6kohtani on ollut, ett\u00e4 taiteilijoiden keskeinen teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n on ajatella uudestaan suhteemme ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Taiteellinen tutkimus voi my\u00f6t\u00e4vaikuttaa siihen mahdollistamalla erilaisia ajattelun ja toiminnan risteytyksi\u00e4 ja sekamuotoja. Molempien hankkeiden taustana ja l\u00e4ht\u00f6kohtana toimi maiseman esityksellist\u00e4minen (performing landscape<\/em>), pitk\u00e4kestoinen taiteellinen tutkimushanke, jonka toteutin toimiessani esitystaiteen ja teorian professorina 2001\u20132013, er\u00e4\u00e4nlaisena sunnuntai-maalarin tai t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sunnuntai-tutkijan harrastuksena varsinaisen ty\u00f6ni ohella. Se liittyi kahdentoista vuoden ajan Harakan saarella toteuttamaani kameralle esitettyjen videoteosten sarjaan Animal Years <\/em>(2002\u20132014), jonka alkuvaiheita olen kuvannut toisaalla (Arlander 2012) enk\u00e4 siksi esittele sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4. Olennaista on, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4dyin kiinnostumaan kasveista nimenomaan maiseman kautta, miettiess\u00e4ni mist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 maisema muodostuu, ja miten voisin esiinty\u00e4 ja toimia suhteessa yksitt\u00e4isiin tekij\u00f6ihin maisemassa.<\/p>\n\n\n\n Performing with Plants, Esiinty\u00e4 kasvien kanssa<\/em>, oli ensimm\u00e4inen virallinen oma taiteellinen tutkimushankkeeni ensin Helsingin Tutkijakollegiumissa rahoittajanaan Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 (2017) ja sitten Tukholman Taideyliopistossa rahoittajanaan Ruotsin Vetenskapsr\u00e5det \u2013 Kommitt\u00e9n f\u00f6r konstn\u00e4rlig forksning (2018\u20132019). Sen aikana olin samalla kytkettyn\u00e4 Taideyliopiston Kuvataideakatemiaan vierailevana tutkijana. Sen sijaan samoihin aikoihin toteutettu Suomen Akatemian rahoittama hanke Miten tehd\u00e4 asioita esityksell\u00e4?<\/em> (2016\u20132020), jossa toimin vastuullisena johtajana, oli Esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskukseen sijoittunut yhteisty\u00f6 Hanna J\u00e4rvisen, Tero Nauhan ja Pilvi Porkolan kanssa, ja siin\u00e4 taiteellinen tutkimus oli vain yksi ulottuvuus hankkeesta. Sen hankkeen puitteissa palasin Animal Years<\/em> sarjaan ja mietin, miten sen voisi uudelleen aktivoida t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Omassa tutkimuksessani keskityin kasveihin ja erityisesti puihin.<\/p>\n\n\n\n Esiinty\u00e4 kasvien kanssa<\/strong><\/em> oli taiteellinen tutkimushanke, joka kehitti edellleen ja t\u00e4smensi kysymyst\u00e4, miten esityksellist\u00e4\u00e4 maisema t\u00e4n\u00e4\u00e4n, kysymyst\u00e4 jonka parissa olin ty\u00f6skennellyt eri tavoin jo usean vuoden ajan. Suunnitelmassa totesin, ett\u00e4 kysymys ei ole retorinen. Suhteemme ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on muuttunut perustavalla tavalla ilmaston l\u00e4mpenemisen ja ihmisten aiheuttamien tuhojen takia ja vaatii uusia l\u00e4hestymistapoja. Posthumanistinen n\u00e4k\u00f6kulma kannustaa ajattelemaan uudelleen koko maiseman k\u00e4sitteen ja pohtimaan sit\u00e4, miten ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma koostuu olennoista, el\u00e4m\u00e4nmuodoista ja materiaalisista ilmi\u00f6ist\u00e4, joilla on vaihtelevassa m\u00e4\u00e4rin tahtoa, tarpeita ja toimijuutta. Suunnitelmassani kysyin, mink\u00e4laiset tavat esiinty\u00e4 maisemassa tai toimeenpanna ja aktivoida maisema voisivat n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa olla mielekk\u00e4it\u00e4? Ja ehdotin, ett\u00e4 er\u00e4s mahdollisuus on l\u00e4hesty\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 maiseman osatekij\u00f6it\u00e4, kuten tiettyj\u00e4 puita, ja tutkia, mit\u00e4 niiden kanssa voi tehd\u00e4, miten esimerkiksi esiinty\u00e4 kameralle yhdess\u00e4 puiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen kautta pyrin osallistumaan uusmaterialistiseen posthumanistiseen keskusteluun a) kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taiteen tekemisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tekem\u00e4ll\u00e4 taideteoksia, jotka voivat kriittisesti kyseenalaistaa ymp\u00e4rist\u00f6suhteemme sovinnaisuuksia ja tottumuksia ja b) pohtimalla teorettisesti, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeiluihin perustuen, mit\u00e4 yhteisty\u00f6n tekeminen kasvien ja erityisesti puiden kanssa tarkoittaa. Totesin my\u00f6s hieman yksinkertaistaen, ett\u00e4 hankkeen merkitys lep\u00e4\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 kasvien itsens\u00e4 merkityksen varassa \u2013 kasvit tuottavat nykyisen, happeen perustuvan el\u00e4m\u00e4mme edellytykset maapallolla. T\u00e4n\u00e4\u00e4n lis\u00e4isin, ett\u00e4 luultavasti ansio siit\u00e4 kuuluu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kasviplanktonille. Nimens\u00e4 mukaan hankkeessa oli kyse esiintymisest\u00e4 kasvien kanssa, mutta huomasin pian ett\u00e4 ty\u00f6skentelin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 puiden kanssa, mik\u00e4 johti tarkentamaan ja keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraavan hankkeen nimenomaan puihin.<\/p>\n\n\n\n Kohtaamisia huomattavien ja huomaamattomien puiden kanssa<\/strong><\/em> (2020\u20132021) oli Suomen Kulttuurirahaston ty\u00f6skentelyapurahan turvin toteutettu Taideyliopiston Kuvataideakatemiaan kytketty taiteellinen tutkimushanke ja alun perin enemm\u00e4nkin taideprojekti, joka l\u00e4hti samasta perusolettamuksesta ja peruskysymyksest\u00e4 kuin edelt\u00e4v\u00e4 hankekin: miten ajatella uudelleen suhteemme muihin el\u00e4m\u00e4nmuotoihin, joiden kanssa jaamme t\u00e4m\u00e4n maapallon? Pyrin t\u00e4m\u00e4n hankkeen puitteissa kohtaamaan yksitt\u00e4isi\u00e4 puita, jotka ovat huomattavia, tai hyvinkin huomaamattomia omassa asiayhteydess\u00e4\u00e4n, ja viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa niiden kanssa, joko yksin tai yhdess\u00e4 yleis\u00f6n kanssa, luodakseni videoteoksia ja videoesseit\u00e4. Hankkeen nimi viittaa Thomas Pakenhamin valokuvakirjaan Meetings with Remarkable Trees <\/em>(1996) ja hanke muodosti sille er\u00e4\u00e4nlaisen vastavoiman kyseenalaistamalla, mik\u00e4 on huomattavaa tai huomion arvoista, ja mik\u00e4 huomaamatonta, kohdistamalla huomion yksitt\u00e4isiin puihin. Mediumina ei t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa ole valokuva, vaan esitykset videokameralle ja \u00e4\u00e4nitetty puhe.<\/p>\n\n\n\n Vaikka usein pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, \u201dettei n\u00e4hd\u00e4 mets\u00e4\u00e4 puilta\u201d, t\u00e4m\u00e4 hanke otti huomioon p\u00e4invastaisen vaaran, ettemme n\u00e4e puita mets\u00e4lt\u00e4, ja kiinnitti huomion yksitt\u00e4isiin puihin. Tarkoitus ei ollut kielt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 puut muodostavat verkostoja, ekosysteemej\u00e4 ja symbioottisia suhteita paitsi muiden puiden, my\u00f6s sienten, bakteerien ja mikro-organismien kanssa ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa kuten ihmisetkin. Eik\u00e4 kiist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 metsi\u00e4 tai mets\u00e4isi\u00e4 alueita tarvitaan toimimaan tehokkaina hiilinieluina, parantamaan kaupunkien ilmanlaatua, vahvistamaan tulvavastusta ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n Yksil\u00f6llisyyden korostaminen on riskialtis strategia nykyisess\u00e4 uusliberalistisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa, jossa yksil\u00f6llisyyden merkityst\u00e4 muutenkin liioitellaan. Huomion kiinnitt\u00e4minen yksitt\u00e4isiin puihin voi silti toimia t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ensiaskeleena dekolonisoidessamme suhdettamme \u201dluontoon\u201d. Kuten edesmennyt ekofeministi Val Plumwood huomautti, kolonialistinen ajattelu korostaa voimakasta eroa \u201dmeid\u00e4n\u201d ja \u201dniiden\u201d v\u00e4lill\u00e4, ja n\u00e4kee kaikki \u201dne\u201d samanlaisina, stereotyyppisin\u00e4, ei yksil\u00f6ityin\u00e4 (Plumwood 2003). Siten yksitt\u00e4isten puiden huomioiminen voi auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n puut el\u00e4m\u00e4nmuotoina, joiden kanssa meill\u00e4 on paljon yhteist\u00e4, kiist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 eroista huolimatta.<\/p>\n\n\n\n Posthumanistisen ajattelun n\u00e4k\u00f6kulmasta useimmiten hyvin ihmiskeskeiselle esitystaiteelle asettuva keskeinen kysymys on, miten suhtautua muihin olentoihin, joiden kanssa jaamme t\u00e4m\u00e4n planeetan. Miten kohdella puita kanssaesiintyjin\u00e4 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, ihmisesiintyjien taustakulissina? El\u00e4inten oikeuksien vanavedess\u00e4 on ryhdytty pohtimaan my\u00f6s kasvien oikeuksia ja erityisi\u00e4 olemassaolon tapoja, kasvien \u00e4lykkyytt\u00e4, kommunikointia, muistia ja oppimista. Kasvitieteen tutkimuksen popularisointi, humanistisen ja posthumanistisen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen esiinnousu, filosofien kiinnostus kasveja kohtaan sek\u00e4 ns. kriittinen kasvitutkimus ovat synnytt\u00e4neet er\u00e4\u00e4nlaisen kasvik\u00e4\u00e4nteen, ja puhutaan my\u00f6s taiteen paluusta kasvillisuuden pariin. Toki kasvit ovat aina toimineet taiteen aiheena ja innoittajina ja arjen estetiikan osana, paitsi sellaisinaan, my\u00f6s vaikkapa tekstiilien, keramiikan, ja arkkitehtuurin ornamentiikassa tai tarinoiden materiaalina. Viime k\u00e4dess\u00e4 voidaan filosofi Michael Marderin tapaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kasvit itsess\u00e4\u00e4n olemassaolon taiteilijoiksi, jotka esiintyv\u00e4t luodessaan itsens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Molemmat hankkeet kytkeytyv\u00e4t paitsi posthumanistiseen ajatteluun (Braidotti 2013) my\u00f6s kriittiseen kasvitutkimukseen (critical plant studies<\/em>), josta minulla ei ollut alkuvaiheessa juurikaan tietoa. Kasveja koskevassa keskustelussa on nostettu esiin monenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia, kuten kasvien oikeudet ja ajatus kasveista henkil\u00f6in\u00e4 (Hall 2011), kysymys kasvien kielest\u00e4 (Vieira et al. 2015), kasvit sukupuolik\u00e4sitysten haastajana (Sandilands 2017) ja kasvien asema biopoliittisessa ajattelussa (Nealon 2015). Filosofista keskustelua kasveista ja kasviajattelusta on viritt\u00e4nyt erityisesti Michael Marder, mutta my\u00f6s feministifilosofit kuten Elaine Miller ja Luce Irigaray, joka on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 Marderin kanssa (Marder 2013; Miller 2002; Irigaray 2017; Irigaray & Marder 2016). Suomeksi on julkaistu Emanuele Coccian teos Kasvien El\u00e4m\u00e4<\/em> (Coccia 2019). Kasvit ovat her\u00e4tt\u00e4neet my\u00f6s laajemman yleis\u00f6n kiinnostuksen niin puutarhaviljelyn tai huonekasvien kuin metsien \u201dsalatun\u201d el\u00e4m\u00e4n muodossa (Wohlleben 2016). Kasvien k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ja \u00e4lykkyydest\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua on popularisoitu ahkerasti (Pollan 2002; Mancuso et al. 2015; Chamovitz 2017; Gagliano 2018). Kasvit on nostettu esiin my\u00f6s taiteen piiriss\u00e4, ja tutkijat ovat puhuneet kasvien katselemisesta taiteessa (Aloi 2018), taiteen paluusta kasvillisuuden pariin (Gibson & Brits 2018; Gibson 2018) ja my\u00f6s kasviesityksist\u00e4 (Nikoli\u0107 & Radulovic 2018). Olen esitellyt t\u00e4t\u00e4 keskustelua lyhyesti toisaalla (Arlander 2019; Arlander 2020). T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 riitt\u00e4nee todeta, ett\u00e4 ryhtyess\u00e4ni esiintym\u00e4\u00e4n kasvien kanssa en osannut aavistaa mink\u00e4laisen hy\u00f6kyaallon matkaan heitt\u00e4ydyin.<\/p>\n\n\n\n Miten tallentaa ja jakaa prosessi<\/strong>, on kysymys, jota tarkastelen seuraavaksi n\u00e4iden tutkimushankkeiden kokemusten valossa, ja joka voi olla kiinnostava aihepiirist\u00e4 riippumatta. Esittelen molemmissa hankkeissa soveltamaani menetelm\u00e4\u00e4, joka on perustunut siihen, ett\u00e4 dokumentoin, arkistoin ja my\u00f6s julkisesti jaan prosessin materiaalit ja \u201dpuolivalmisteet\u201d l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Molempien hankkeiden kohdalla olen tallentanut ty\u00f6n etenemisen varsin seikkaper\u00e4isesti RC (Research Catalogue<\/em>) alustalle hankkeiden alusta asti. RC on yksi mahdollinen taiteellisen tutkimushankkeen dokumentoinnin ja julkaisemisen v\u00e4line, saman tyyppisi\u00e4 menetelmi\u00e4 voi soveltaa my\u00f6s muilla alustoilla. RC on avoin ja julkinen hakutietokanta, joka arkistoi taiteellista tutkimusta. Se on my\u00f6s vapaa itsejulkaisualusta, jonka k\u00e4ytt\u00f6 sellaisena kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 rekister\u00f6itymist\u00e4. Sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei arvioida tai kontrolloida muuten kuin k\u00e4ytt\u00f6ehtojen puitteissa, joten se sallii monenlaiset l\u00e4hestymistavat taiteeseen, tutkimukseen ja niiden esittelyyn. Sen sijaan RC:n perustalla toimivat portaalit, vertaisarvioidut julkaisut, noudattavat omia valikointi- ja arviointiperiaatteitaan. RC-alustaa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Society for Artistic Research (SAR). SAR perustettiin 2010 julkaisemaan kausijulkaisua JAR<\/em> (Journal for Artistic Research<\/em>) ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Research Catalogue -alustaa.<\/p>\n\n\n\n Yksityishenkil\u00f6 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 RC-alustaa monella eri tapaa, sek\u00e4 julkaisemiseen jossakin kausijulkaisussa (JAR, RUUKKU, VIS<\/em>), itsejulkaisemiseen (jota kuitenkaan en suosittele), jo julkaistun materiaalin etsimiseen hakutoiminnolla, henkil\u00f6kohtaisen arkiston rakentamiseen, prosessin jakamiseen julkisesti tai yhteisty\u00f6alustana ty\u00f6skentelyss\u00e4 tietyn ryhm\u00e4n kanssa. Opiskeluv\u00e4lineen\u00e4 RC on hy\u00f6dyllinen koska se mahdollistaa taiteellisen ty\u00f6skentelyn aktiivisen dokumentoinnin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten ja materiaalin j\u00e4rjest\u00e4misen ekspositioiksi, joita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mindmap<\/em>-tyyppisin\u00e4 reflektion v\u00e4linein\u00e4. RC:n tasolla tallentaminen, jakaminen ja julkaiseminen ovat erillisi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Voin tallentaa ja arkistoida materiaalia jakamatta tai julkaisematta sit\u00e4, ja voin jakaa materiaalin julkisesti keskener\u00e4isen\u00e4 prosessin edetess\u00e4 silti julkaisematta sit\u00e4, sill\u00e4 julkaisemisen j\u00e4lkeen ekspositiota ei en\u00e4\u00e4 voi muuttaa. Olennaista on my\u00f6s RC-alustan rakenteellinen avoimuus, sill\u00e4 sen \u201dgraafisessa\u201d vaihtoehdossa eksposition voi rakentaa tilallisesti haluamaansa muotoon eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u201dteksti\u201d-vaihtoehdon tapaan lineaarisesti etenev\u00e4ksi. Vaikka RC:n perustarkoitus oli aluksi toimia nimenomaan julkaisualustana, muut piirteet, kuten helppo aiemman taiteellisen tutkimuksen arkistointi tai tutkimusprosessin jakaminen sen edetess\u00e4 ovat yksitt\u00e4iselle k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle usein t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. Itselleni taiteellisen tutkimushankkeen suunnittelu ja sen tallentamisen ja jakamisen hahmottaminen RC-alustan avulla tapahtuvat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4 mainituissa kahdessa tutkimushankkeessa olen rakentanut projektin RC-sivuston hiukan eri tavoin, ottaen oppia kokemuksistani. Esimerkkiprojekteista ensimm\u00e4inen, Esiinty\u00e4 kasvien kanssa<\/em>, rakentuu RC:ll\u00e4 vasemmalta oikealle etenev\u00e4n aikajanan varaan siten, ett\u00e4 vuoden vaihde toimii solmukohtana, johon olen linkitt\u00e4nyt erilliset sivut tuolloin aloittamilleni esityksille tai muille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ille. Kunkin merkinn\u00e4n kohdalle olen liitt\u00e4nyt linkit eteenp\u00e4in blogiin kirjaamiini ty\u00f6muistiinpanoihin, konferenssiohjelmiin jne. Aikajanan alkuun lis\u00e4sin hankkeen suunnitelmat ja linkkej\u00e4 aiempiin julkaisuihin aiheesta, ja sen loppuun lis\u00e4sin erillisen tuloksia esittelev\u00e4n sivun. www.researchcatalogue.net\/view\/316550\/316551<\/a><\/p>\n\n\n\n J\u00e4lkimm\u00e4inen projekti, Kohtaamisia huomattavien ja huomaamattomien puiden kanssa<\/em> rakentuu \u201dyleis\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemmin\u201d portfolion tapaan kuville, joiden kuvatekstit avautuvat omiksi sivuikseen. Kuvat edustavat joko tietty\u00e4 puuta tai tietyn ajan ja paikan, esim. tietyn residenssijakson puitteissa kohtaamaani puuryhm\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin versio etenee vasemmalta oikealle, mutta yhden aikajanan sijasta ensimm\u00e4isen ja toisen vuoden puukuvat on aseteltu omille riveilleen. My\u00f6s julkaisut, luennot ja esittelyt sek\u00e4 n\u00e4yttelyt muodostavat kukin omat rivins\u00e4 tai aikajanansa. RC-alusta toimii t\u00e4ss\u00e4 projektissa selvemmin jatkuvasti t\u00e4ydentyv\u00e4n\u00e4 arkistona, koska lis\u00e4\u00e4n sinne paitsi stillkuvia, my\u00f6s kirjoittamani tekstit ja editoimani videot pienin\u00e4 tiedostoina. Sen oheen olen luonut projektille my\u00f6s erillisen wordpress-blogin, joka toimii paremmin projektista tiedottamisen ja uutisten esittelyn kanavana, ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 projektin arkistoa RC:ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Molemmissa tapauksissa RC:lle kokoamani projektiarkiston merkitys on ennen muuta siin\u00e4, ett\u00e4 kaikki materiaali ja perustiedot l\u00f6ytyv\u00e4t samasta paikasta ja ovat paitsi itselleni helposti k\u00e4sill\u00e4, my\u00f6s julkisesti jaettavissa ja n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. Voin esimerkiksi viitata tiettyihin sivuihin kirjoittaessani tietyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 tai m\u00e4\u00e4r\u00e4tyst\u00e4 aiheesta. Olen valinnut strategiakseni n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaiken materiaalin heti, raakileena, ja tallentaa ty\u00f6skentelyni v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja avoimesti videostillkuvien avulla, tarvittaessa p\u00e4ivitt\u00e4in. Vaikka olen valinnut tehd\u00e4 arkistosta julkisen, sen voisi periaatteessa pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin yksityisen\u00e4kin ja julkistaa vasta prosessin p\u00e4\u00e4tteeksi. Omassa ty\u00f6skentelyss\u00e4ni prosessin tallentaminen ja jakaminen k\u00e4yv\u00e4t yksiin, sill\u00e4 jaan materiaalin ker\u00e4\u00e4misen vaiheet, vaikken edes tied\u00e4 tuleeko materiaalista teosta lainkaan. Tietyll\u00e4 tapaa dokumentoinnista itsest\u00e4\u00e4n tulee er\u00e4\u00e4nlainen teos. T\u00e4m\u00e4 on tietysti vain yksi mahdollinen strategia, joka ei sovellu kaikille eik\u00e4 kaikenlaiseen ty\u00f6skentelyyn. Joka tapauksessa kannattaa jo hanketta suunnitellessa pohtia ja kokeillakin, miten j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ja hahmottaa ty\u00f6skentelyns\u00e4, miten yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 dokumentoida ja tallentaa taiteellinen tutkimusprosessi, ja miten toisaalta jakaa ja julkistaa se.<\/p>\n\n\n\n \u201dPerforming with plants\u201d -projektin arkisto www.researchcatalogue.net\/view\/316550\/316551<\/a><\/p>\n\n\n\n \u201dMeetings with Remarkable and Unremarkable Trees\u201d -projektin arkisto www.researchcatalogue.net\/view\/761326\/761327<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Aloi, Giovanni. 2019. Why Look at Plants? The Botanical Emergence in Contemporary Art<\/em>. Leiden: Brill Rodopi.<\/p>\n\n\n\n Aloi, Giovanni. 2018. Speculative Taxidermy: Natural History, Animal Surfaces, and Art in Anthropocene. <\/em>New York : Columbia University Press.<\/p>\n\n\n\n Arlander, Annette. 2020. Meetings with Remarkable and Unremarkable Trees in Johannesburg and Environs<\/em>. Arts Research Africa, The Wits School of Arts, University of Witwatersrand, Johannesburg, 2020. URI: hdl.handle.net\/10539\/30395<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Arlander, Annette. 2019. \u201dResting with Pines in Nida \u2013 attempts at performing with plants.\u201d Performance Philosophy<\/em> vol 4 (2) 2019, 452\u2013475. www.performancephilosophy.org\/journal\/article\/view\/232<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Arlander, Annette. \u201dPerforming with Plants \u2013 Appearing with Elms and Alder.\u201d Mika Elo, Lea Kantonen and Petri Kaverma (toim.) Etappeja \u2013 Kuvataideakatemian tohtoriohjelma 20 vuotta \/ Waypoints \u2013 The Doctoral Programme at Academy of Fine Arts 20 Years <\/em>2019, 33\u201356. taju.uniarts.fi\/handle\/10024\/7134<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Arlander, Annette. 2012. Performing Landscape: Notes on Site-specific Work and Artistic Research \u2013 Texts 2001\u20132011<\/em>. Acta Scenica 28. Helsinki: Theatre Academy Helsinki. URN:ISBN:978-952-9765-96-6<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Braidotti, Rosi. 2013. The Posthuman<\/em>. Cambridge, UK; Malden MA: Polity Press.<\/p>\n\n\n\n Chamovitz, Daniel. 2017. What a Plant Knows: A Field Guide to the Senses<\/em>. New York: Scientific American\/Farrar, Straus and Giroux.<\/p>\n\n\n\n Coccia, Emanuele. 2019. The Life of Plants: A Metaphysics of Mixture<\/em>. Cambridge: Polity Press.<\/p>\n\n\n\n Gagliano, Monica. 2018. Thus Spoke the Plant: A Remarkable Journey of Ground-breaking Scientific Discoveries and Personal Encounters with Plants<\/em>. Berkeley: North Atlantic Books.<\/p>\n\n\n\n Gibson, Prudence, and Baylee Brits. (eds.) 2018. Covert Plants: Vegetal Consciousness and Agency in an Anthropocentric World<\/em>. Santa Barbara: Brainstorm Books.<\/p>\n\n\n\n Gibson, Prudence. 2018. The Plant Contract: Art\u2019s Return to Vegetal Life<\/em>. Leiden: Brill.<\/p>\n\n\n\n Hall, Matthew. 2019. \u201dIn Defence of Plant Personhood.\u201d Religions 10<\/em>, no. 5 (May 2019): 317. doi.org\/10.3390\/rel10050317<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Hall, Matthew. 2011. Plants as Persons: A Philosophical Botany<\/em>. Albany: State University of New York Press.<\/p>\n\n\n\n Irigaray, Luce. 2017. \u201dWhat the vegetal world says to us.\u201d Gagliano, Monica, John Charles Ryan, and Patr\u00edcia Vieira. (eds.) 2017. The Language of Plants: Science, Philosophy, Literature<\/em>. Minneapolis: University of Minnesota Press, 126\u2013135.<\/p>\n\n\n\nL\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n