{"id":41,"date":"2022-03-07T14:12:59","date_gmt":"2022-03-07T12:12:59","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/?p=41"},"modified":"2023-03-31T14:05:44","modified_gmt":"2023-03-31T11:05:44","slug":"moninaistuva-taiteellinen-tutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/moninaistuva-taiteellinen-tutkimus\/","title":{"rendered":"Moninaistuva taiteellinen tutkimus"},"content":{"rendered":"\n

Suomi oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 maista, joissa ryhdyttiin tekem\u00e4\u00e4n taiteellista tutkimusta, vaikkei sit\u00e4 heti kutsuttu sill\u00e4 nimell\u00e4. Tiet\u00e4\u00e4kseni ensimm\u00e4inen julkaisu tuolla nimell\u00e4 oli Satu Kiljusen ja Mika Hannulan vuonna 2001 toimittama Taiteellinen Tutkimus<\/em>. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 on varmasti historiallinen my\u00f6t\u00e4mielisyys uudisraivaajahenke\u00e4 kohtaan (ota kuokka, mene suolle, ja raivaa itsellesi pelto). Suomalaiset taiteilijat ja taiteen opettajat ryhtyiv\u00e4t kokeilemaan, he tekiv\u00e4t ensin ja miettiv\u00e4t vasta j\u00e4lkeenp\u00e4in. L\u00e4hestymistavassa on omat ongelmansa, mutta sit\u00e4 voi my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena metatason k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuvana (practice-based<\/em>) ja tekij\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen\u00e4 tutkimuksena. Mik\u00e4li olisimme odottaneet, ett\u00e4 filosofit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t yksimielisyyteen terminologiasta tai taiteellisen tutkimuksen ontologisesta ja epistemologisesta perustasta, emme ehk\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n olisi p\u00e4\u00e4sseet k\u00e4yntiin. Aiheesta on kuitenkin keskusteltu jo ainakin kolmekymment\u00e4 vuotta. Muistan osallistuneeni jatko-opiskelijana symposiumiin vuonna 1994, joka raportin Knowledge is a Matter of Doing<\/em> perusteella oli ensimm\u00e4inen pohjoismainen seminaari, johon oli kutsuttu sek\u00e4 teatterialan yliopistotutkijoita ett\u00e4 taideakatemioiden opettajia ja taiteilijoita (Paavolainen & Ala-Korpela 1995, 5). Aloittaessani tohtoriopintoja 1992 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4ni ne 1998 (virallisesti 1999) ei kuitenkaan puhuttu taiteellisesta tutkimuksesta vaan jatko-opinnoista, jotka siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 oli jaoteltu taiteellispainotteisiksi ja tieteellispainotteisiksi. Aiemmin k\u00e4ytettiin usein termi\u00e4 \u201dtekij\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen tutkimus\u201d, ellei haluttu puhua taiteellisesta tutkimuksesta, joka miellettiin vaaralliseksi hybridiksi. Olennaista ei ehk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n ole ollut tekijyys, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, erityisesti taiteen tekemisen, keskeisyys. Toki taiteen tekemisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat moninaiset. Usein taide on hyvinkin k\u00e4sitteellist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toinen t\u00e4rke\u00e4 syy taiteellisen tutkimuksen verraten nopeaan kehitykseen Suomessa on ollut keskeisten taidekorkeakoulujen asema itsen\u00e4isin\u00e4 yliopistoina sek\u00e4 kansallinen panostus tohtorikoulutukseen kaikilla aloilla. Yliopistot vailla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taideopetusta eiv\u00e4t juurikaan ole olleet kiinnostuneita taiteen tekemisest\u00e4 tutkimuksena. Valtaosa tekij\u00e4l\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 tai taiteellisesta tutkimuksesta oli aluksi nimenomaan taidekorkeakoulujen v\u00e4it\u00f6stutkimuksia ja tohtorinopinn\u00e4ytteit\u00e4. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa sik\u00e4l\u00e4isen tiedekatemian (Vetenskapsr\u00e5det) alaisuudessa on toiminut taiteellisen tutkimuksen jaos (Kommitt\u00e9n f\u00f6r konstn\u00e4rlig forskning), joka my\u00f6s julkaisi vuosikirjoja 2004\u20132017, taiteellista tutkimusta ei Suomessa rahoitettu tutkimusvaroista. Suomen Akatemia julkaisi kuitenkin vuonna 2009 raportin, jossa arvioitiin Suomessa tehty\u00e4 taidealojen tutkimusta vuosina 2003\u20132007 erityisesti nelj\u00e4ss\u00e4 silloin toimineessa taidekorkeakoulussa ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Raportti Research in Art and Design in Finnish Universities<\/em> (2009) osoitti muun muassa, ett\u00e4 taiteellinen tutkimus oli olemassaoleva ilmi\u00f6. Alkuvaiheessa Suomen Akatemia suositteli yhteisty\u00f6t\u00e4 tutkijoiden ja taiteilijoiden v\u00e4lill\u00e4 siten, ett\u00e4 silloinen Taiteen Keskustoimikunta olisi vastannut taiteilijoiden rahoituksesta. Sittemmin se on rahoittanut taiteellista tutkimusta, jota on arvioitu yhteiskuntatieteellisen tai humanistisen tutkimuksen kontekstissa. Ensimm\u00e4inen taho, joka Suomessa ryhtyi rahoittamaan nimenomaan taiteellista tutkimusta oli Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Dualistisella mallilla, jonka mukaan taide ja tiede tulisi pit\u00e4\u00e4 erill\u00e4\u00e4n, oli silti pitk\u00e4\u00e4n paljon puolestapuhujia. Yliopistolaki noudattaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni edelleen kaksijakoista mallia ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 dikotomiaa tieteellisen ja taiteellisen alueen v\u00e4lill\u00e4, joten lainopillisessa mieless\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlainen rajojen h\u00e4m\u00e4rt\u00e4minen ei ole mahdollista. T\u00e4m\u00e4 on ironista kyll\u00e4 ollut t\u00e4rke\u00e4 tae taidekorkeakoulujen mahdollisuudelle kehitt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti taiteellista tutkimusta. Takaamalla taiteelle rinnakkaisen arvon ja taideyliopistoille erityisen aseman on laki paradoksaalisesti tullut avanneeksi uusia mahdollisuuksia. Taideakatemiat ovat voineet itsen\u00e4isesti kehitt\u00e4\u00e4 tutkintovaatimuksiaan jo ennen eurooppalaisten taidekoulujen kauhistelemaa Bolognan prosessia, jossa EU:n kandidaatti- ja maisteritutkintojen ohella my\u00f6s tohtoriopinnot pyrit\u00e4\u00e4n saamaan kesken\u00e4\u00e4n verrannollisiksi. Toisin kuin Britanniassa, jossa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tutkimuksena (practice as research<\/em>) sai alkunsa yliopistojen halusta lukea tutkimustuloksiinsa my\u00f6s henkil\u00f6kunnan taiteellisen toiminnan tulokset, taiteellinen tutkimus on Suomessa ollut kiinnostuksen kohteena l\u00e4hinn\u00e4 tohtorikoulutuksen tasolla, sill\u00e4 taideakatemioiden rahoitus on kytketty opiskelijam\u00e4\u00e4riin eik\u00e4 henkil\u00f6kunnan tutkimusn\u00e4ytt\u00f6ihin. Tulevaisuudessa, kun my\u00f6s Taideyliopistossa panostetaan enemm\u00e4n postdoc-tutkimukseen ja henkil\u00f6kunnan tekem\u00e4\u00e4n tutkimukseen, tilanne varmasti muuttuu.<\/p>\n\n\n\n

Esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskusta (Tutke) perustettaessa toimin sen ensimm\u00e4isen\u00e4 johtajana 2007\u20132009 aktiivisesti tieteellis- ja taiteellispainotteisten tohtorintutkintojen kahtiajaon purkamiseksi, koska taiteellispainotteisille tutkinnoille my\u00f6nnetyt erivapaudet ja niille asetettu korkealaatuisen taiteen vaatimus toimivat mielest\u00e4ni esteen\u00e4 taiteellisen tutkimuksen kehitt\u00e4miselle, joka miellettiin vaaralliseksi hybridiksi. Eeva Anttilan ja Esa Kirkkopellon kanssa otimme Tutkessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n termin taiteellinen tutkimus sateenvarjok\u00e4sitteeksi, jonka alla voi tehd\u00e4 monenlaista tutkimusta, my\u00f6s esimerkiksi laadullisia menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4 taidepedagogista tutkimusta (Arlander 2009). Olen sittemmin pyrkinyt korostamaan taiteellisen tutkimuksen erityispiirteit\u00e4 ja sen omaa potentiaalia sek\u00e4 tarvetta kehitt\u00e4\u00e4 nimenomaan taiteelliselle tutkimukselle soveltuvia menetelmi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (Arlander 2011; 2013a). Alkuaikoina puhuin sillan rakentamisesta teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lille. Nyt ajattelen pikemminkin, Karen Baradin toimijuusrealismiin tukeutuen, ett\u00e4 on syyt\u00e4 kysy\u00e4 mihin ja mill\u00e4 tavoin rajat teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tai esimerkiksi taiteellisen tutkimuksen ja jonkun muun tyyppisen tutkimuksen v\u00e4lille kussakin tapauksessa asettuvat tai asetetaan (Arlander & Elo 2017).<\/p>\n\n\n\n

Taiteellinen tutkimus ja yleisemmin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuva tutkimus on paitsi vahvasti kehittyv\u00e4 tutkimusalue tai kentt\u00e4, my\u00f6s metodologinen l\u00e4hestymistapa, jota sovelletaan esimerkiksi teatterin tutkimuksessa muiden metodologisten l\u00e4hestymistapojen ohella. (Kershaw & Nicholson 2011) Tekstuaalisen tiedon asettamista ruumiillisen tiedon edelle on arvosteltu jo kauan mm. esitystutkimuksen piiriss\u00e4 (vrt. Conquergood 2004, Taylor 2003, Davis 2008, suomeksi Arlander et al. 2015). Kulttuurintutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n periaatteessa saamaan mahdollisimman monien tiedontuottajien \u00e4\u00e4ni kuuluviin. Kun t\u00e4t\u00e4 ajatusta sovelletaan taiteilijoihin, se ei ole ongelmatonta, koska taitelijan positioon kuuluu my\u00f6s etuoikeuksia. T\u00e4n\u00e4\u00e4n taiteellinen tutkimus n\u00e4ytt\u00e4ytyy ainakin Euroopan viitekehyksess\u00e4 tunnustettuna, vaikkakin kiisteltyn\u00e4 tutkimusalana ja tiedon tuottamisen alueena. Siit\u00e4 esimerkkin\u00e4 vaikkapa tuore Vienna Declaration of Artistic Research<\/em>, jota on tosin my\u00f6s arvosteltu (Cramer & Terpsma 2021). Toki esimerkiksi esitys tutkimuksena (performance-as-research<\/em>) mieltyy edelleen ensisijaisesti metodologiaksi, mutta periaatteeessa tutkivat taiteilijat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monenlaisia l\u00e4hestymistapoja (Smith & Dean 2009, 5).<\/p>\n\n\n\n

Monimuotoisuutta ja avoimuutta moninaistumiselle ei ole helppoa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, sill\u00e4 usein tutkijoiden on vaikea n\u00e4hd\u00e4 todella perusteltuna mink\u00e4\u00e4n muunlaista tutkimusta kuin sit\u00e4, johon heid\u00e4t on aikoinaan koulutettu. Eri taiteenalojen suhde tutkimukseen ja teoriakeskusteluun kuitenkin vaihtelee, samoin kuin kullekin taiteenalalle luonteenomaiset l\u00e4hitieteet, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t n\u00e4iden taiteenalojen ajatusta siit\u00e4, mit\u00e4 tutkimus on. Helposti sovellettavissa olevien yhteisten toimintamallien ja menetelmien puute, jota on pidetty taiteellisen tutkimuksen heikkoutena ja osoituksena alan nuoruudesta, voi tosiasiassa olla t\u00e4rke\u00e4 voimavara. Tutkimusstrategia voidaan valita ja rakentaa aiheen ja tutkijan kiinnostusten mukaan, palvelemaan juuri kyseist\u00e4 projektia, kokoamaan yhteen erilaisten yhteen sopimattomienkin alojen asiantuntemusta ja tuomaan esiin juuri t\u00e4m\u00e4n hankkeen avulla mahdollisesti tuotettu tieto, kokemus ja ymm\u00e4rrys. Eklektisyys ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t yhdistelm\u00e4t ovat t\u00e4rke\u00e4 vastapaino yh\u00e4 kapeneville ja erikoistuneemmille tiedontuotannon muodoille. N\u00e4iden outojen yhdistelmien ja erikoistapausten my\u00f6t\u00e4 taiteellisen tutkimuksen kentt\u00e4 samalla kasvaa eri suuntiin, kehittyy ja moninaistuu.<\/p>\n\n\n\n

Taiteellisesta tutkimuksesta on kirjoitettu paljon, mutta siit\u00e4 huolimatta on olemassa melko v\u00e4h\u00e4n pohdintoja erityyppisest\u00e4 taiteellisesta tutkimuksesta, siis er\u00e4\u00e4nlaisia taiteellisen tutkimuksen typologioita. Useimmat typologiat ottavat l\u00e4ht\u00f6kohdakseen taiteen ja akateemisen tutkimuksen suhteen ja jonkinlaisen kahtiajaon taiteen ja tieteen v\u00e4lill\u00e4, kuten James Elkinsin \u201dThe Three Configurations of the Studio-Art PhDs\u201d (Elkins 2009). Toiset luovat kolmannen alueen taiteen ja akateemisen tutkimuksen v\u00e4lille (Biggs & Karlsson 2011) tai olettavat keskeiseksi taiteen ja tutkimuksen v\u00e4lisen rajank\u00e4ynnin (Borgdorff 2012). On my\u00f6s ehdotettu erilaisia yhdistelmi\u00e4, kuten tiede tulkitsemassa taidetta, taide tulkitsemassa tiedett\u00e4, taide tieteen kontekstissa, tiede taiteen kontekstissa, taide tieteen palveluksessa, tiede taiteen palveluksessa jne. (Keinonen 2006). Ehk\u00e4 tunnetuimpia ovat typologiat, jotka liittyv\u00e4t metodologiaan yleisemm\u00e4ll\u00e4 tasolla ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kolmannen ulottuvuuden kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen metodologian oheen, kuten performatiivinen (performative<\/em>) tutkimus (Haseman 2006), taidel\u00e4ht\u00f6inen (arts-based<\/em>) tutkimus (Leavy 2009) tai k\u00e4sitteellinen (conceptual<\/em>) tutkimus (Smith & Dean 2009).<\/p>\n\n\n\n

Useimmissa tapauksissa taiteellinen tutkimus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n alojen v\u00e4liseksi ja oppialat ylitt\u00e4v\u00e4ksi toiminnaksi. Erilaiset oppiaineiden v\u00e4liset (interdisciplinary<\/em>) tai yliopistomaailman ulkopuoliset (transdisciplinary<\/em>) kytk\u00f6kset ja kietoutumat johtavat erilaisiin taiteellisen tutkimuksen muotoihin (Arlander 2016). Usein taiteellisella tutkimuksella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yhteyksi\u00e4 filosofisen tutkimuksen kanssa ainakin spekulatiivisen vapauden mieless\u00e4, vaikka taiteellisella tutkimuksella on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s empiirinen ulottuvuutensa. Voidaankin ajatella taiteellista tutkimusta er\u00e4\u00e4nlaisena spekulaationa, ei niink\u00e4\u00e4n filosofisen spekulaation mieless\u00e4, vaan toimintana, joka keskittyy kuvittelemaan vaihtoehtoja, er\u00e4\u00e4nlaisena k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n avulla tapahtuvana spekulaationa. Hyvinkin monen tyyppist\u00e4 taiteellista tutkimusta voisi kutsua spekulaatioksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Olennaista on, ett\u00e4 spekulaatio, kuvittelu ja kokeilu tapahtuvat taiteellisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta.<\/p>\n\n\n\n

Englanninkielisess\u00e4 kontekstissa taiteellisesta tutkimuksesta puhuttiin varsinkin aiemmin usein termill\u00e4 practice<\/em>, erityisesti esitt\u00e4vien taiteiden yhteydess\u00e4, mik\u00e4 k\u00e4y ilmi antologioiden nimist\u00e4 kuten Practice as Research \u2013 Approaches to Creative Arts Enquiry<\/em> (Barrett & Bolt 2007), Practice-as-Research in Performance and Screen<\/em> (Allegue et al. 2009), Practice-led Research, Research-led Practice in the Creative Arts<\/em> (Smith & Dean 2009) ja Practice as Research in the Arts \u2013 Principles, Protocols, Pedagogies, Resistances<\/em> (Nelson 2013). Joskus k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s termi\u00e4 performance<\/em> kuten teoksissa Mapping Landscapes for Performance as Research<\/em> (Riley & Hunter 2009) ja Performance as Research \u2013 Knowledge, Methods, Impact<\/em> (Arlander et al. 2018). Practice<\/em> termin johdannaiset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t hankalasti suomeksi (esim. Humalisto 2012, 19\u201321). Termin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on my\u00f6s arvosteltu siit\u00e4, ett\u00e4 se rakentaa keinotekoista kahtiajakoa teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lille ja my\u00f6s siit\u00e4, ettei se tee eroa taiteellisten ja muiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kritiikist\u00e4 huolimatta on nykytaiteessa tapahtunut siirtym\u00e4 taiteellisesta ty\u00f6skentelyst\u00e4, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ensisijaisesti taideteoksen tuottamiseen, kohti taiteellista toimintaa, joka toteutetaan harjoituksena, esityksen\u00e4 tai kontemplatiivisena tai yhteis\u00f6llisen\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kehitys on osa 1960-luvulta l\u00e4htien tapahtunutta ja t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla voimistunutta trendi\u00e4 nostaa taiteen tekeminen, taiteellinen toiminta ja my\u00f6s taiteen toimivuus etusijalle suhteessa taideteokseen objektina.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa esit\u00e4n yhden mahdollisen mallin taiteellisen tutkimuksen moninaistumisen havainnollistamiseksi, tai ehk\u00e4 paremminkin muutamien sen eri piirteiden vaihtelevuuden havaitsemiseksi. Ehdotan, ett\u00e4 tutkimus, joka pyrkii artikuloimaan ja teoretisoimaan jatkuvan toiminnan tai praktiikan, ja joka perustuu opittuihin (ja siten enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tiedostamattomiksi muuttuneisiin) taitoihin, asettaa kiintopisteens\u00e4 eri tavoin ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein erilaisia menetelmi\u00e4 kuin tutkimus, joka pyrkii kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4\u00e4n taideteoksen tai uudenlaisen designtuotteen ja selostamaan miten tuohon lopputulokseen on p\u00e4\u00e4dytty. Voimme siten erotella a) teokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n taiteellisen tutkimuksen, joka keskittyy taideteoksen tai designtuotteen luomiseen b) k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 tai praktiikka painottavasta taiteellisesta tutkimuksesta, joka keskittyy jatkuvaan toimintaan, usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisin, kriittisin tai emansipaatioon liittyvin tiedon intressein. Voimme edelleen yksinkertaistaa ajatusta ja sanoa, ett\u00e4 taiteellinen tutkimus voi olla yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 teokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4, kun p\u00e4\u00e4tavoitteena on taideteoksen tai tuotteen luominen ja toisaalta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 painottavaa, kun tietynlaisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin yksitt\u00e4inen teos tai esitys (Arlander 2011, 321). T\u00e4m\u00e4n jaottelun voisi ensin\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 painopiste-eroihin niin sanottujen luovien ja esitt\u00e4vien taiteiden v\u00e4lill\u00e4. Nykytaide kuitenkin kiist\u00e4\u00e4 sellaisen jakolinjan, koska se keskittyy usein prosesseihin ja vuorovaikutukseen tuotteiden tai viimeisteltyjen teosten sijaan. Ja my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voidaan esineellist\u00e4\u00e4 tuotteiden kaltaisiksi menetelmiksi.<\/p>\n\n\n\n

Toinen ulottuvuus liittyy aikaan, sill\u00e4 tutkimusprosessi voi olla etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kehittelev\u00e4 tai kokeellinen ja pyrki\u00e4 luomaan jotakin uutta. Se voi my\u00f6s olla p\u00e4\u00e4asiassa reflektoiva ja yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja artikuloida jotakin, mit\u00e4 on jo tehty. Molemmat l\u00e4hestymistavat, tai pikemminkin molemmat piirteet l\u00f6ytyv\u00e4t taiteellisesta tutkimuksesta, vaikka voisi kuvitella kehittelev\u00e4n ja kokeellisen vallitsevan. Kriittisesti suuntautuneelle reflektoiva l\u00e4hestymistapa tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden kyseenalaistaa esimerkiksi taidemaailman pinttyneit\u00e4 konventioita. Konservatiivisemmin suuntautuneelle se tarjoaa tilaisuuden muotoilla ja tallentaa niin sanottua hiljaista tietoa ja sanallistaa olemassa olevan perinteen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Voidaan muodostaa klassinen nelikentt\u00e4 yhdistelem\u00e4ll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 piirrett\u00e4: teokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ja kokeellinen, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 painottava ja kokeellinen, teokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ja reflektoiva sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 painottava ja reflektoiva.<\/p>\n\n\n\n\n \n \n
<\/td>\n Teokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 (a)<\/td>\n K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 painottava (b)<\/td>\n <\/tr>\n
Kokeellinen (c)<\/td>\n (bc)<\/td>\n (ac)<\/td>\n <\/tr>\n
Reflektoiva (d)<\/td>\n (ad)<\/td>\n (bd)<\/td>\n <\/tr>\n <\/tbody>\n<\/table>\n\n\n\n

Sama nelikentt\u00e4 on ehk\u00e4 havainnollisempi hahmoteltuna ulottuvuuksiksi:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yleisin\u00e4 ja yksinkertaistettuina esimerkkein\u00e4 voi ajatella vaikkapa tutkimushankkeen, joka pyrkii kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n teknisen innovaation (teokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ja kokeellinen \/ kehittelev\u00e4) tai uuden harjoitusmenetelm\u00e4n (k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 painottava ja kokeellinen \/ kehittelev\u00e4). Tai sitten tutkimushankkeen, joka pyrkii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietyn taideteoksen tai esityksen tuottamia kokemuksia tai reaktioita (teokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ja reflektoiva) tai kritisoimaan tietty\u00e4 harjoitusmenetelm\u00e4\u00e4 (k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 painottava ja reflektoiva). Todellisuudessa selv\u00e4rajaisia esimerkkej\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hes kaikki tutkimushankkeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi reflektoivan ja taaksep\u00e4in katsovan ulottuvuuden pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen vuoksi, ett\u00e4 ne raportoidaan. Ja kuten edell\u00e4 totesin, l\u00e4hes kaikkia taiteellisen tutkimuksen hankkeita voisi kutsua spekulatiivisiksi tai kokeellisiksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iksi, jos ajatellaan ett\u00e4 spekulaatio, vaihtoehtoisten mallien tai tapojen kuvitteleminen tapahtuu taiteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llainen typologioiden kehittely voi vaikuttaa turhalta, yhteiskuntatieteist\u00e4 lainatulta tottumukselta, mutta se voi ihannetapauksessa toimia avartavana ja selvent\u00e4v\u00e4n\u00e4, mik\u00e4li muistetaan, ett\u00e4 useimmat taiteelliset tutkimukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kaikkia n\u00e4it\u00e4 piirteit\u00e4 ainakin jossakin m\u00e4\u00e4rin. Esittelenkin mallin t\u00e4ss\u00e4 ennen muuta korostaakseni, ett\u00e4 taiteellinen tutkimus voi t\u00e4n\u00e4\u00e4n ilmet\u00e4 ja toteutua monenlaisina muotoina, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tarvetta kuvitella m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, joka toimisi kaikissa tapauksissa. Taiteellista tutkimushanketta suunnitellessa voi silti olla hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 on eri asia keskitty\u00e4 tutkimusprosessiin ja sen aikana mahdollisesti saataviin oivalluksiin, kuin keskitty\u00e4 taiteelliseen lopputulokseen tai teokseen, kuten tavanomaisessa taiteellisessa toiminnassa useimmiten on tapana.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Allegue, Ludivine & Kershaw, Baz & Jones, Simon & Piccini, Angela. 2009. (toim.) Practice-as-Research in Performances and Screen<\/em>. Basingstoke: Palgrave Macmillan.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette. 2017. Artistic Research as Speculative Practice<\/em>. www.jar-online.net\/en\/artistic-research-speculative-practice<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette. 2017. \u201dPractising art \u2013 as a habit? \/ Att ut\u00f6va konst \u2013 som en vana?\u201d Ruukku Journa<\/em>l, #7. June 2017. ruukku-journal.fi\/en\/issues\/7<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette. 2016. \u201dArtistic Research and\/as Interdisciplinarity.\u201d Artistic Research Does <\/em>#1<\/em>, toim. C. Almeida & A. Alves. Porto: NEA\/12ADS Porto: Research Group in Arts Education\/ Research Institute in Art, Design, Society; FBAUP Faculty of Fine Arts University of Porto, 1\u201327.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette. 2013a. \u201dArtistic Research in a Nordic Context.” Practice as Research in the Arts \u2013 Principles, Protocols, Pedagogies, Resistances<\/em>, toim. Robin Nelson. Palgrave Macmillan, 152\u201362.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette. 2013b. \u201dTaiteellisesta tutkimuksesta.\u201d L\u00e4hikuva<\/em> 3\/2013, 7\u201324.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette. 2011. \u201dCharacteristics of Visual and Performing Arts.\u201d The Routledge Companion to Research in the Arts<\/em>, toim. Michael Biggs & Henrik Karlsson. Routledge 2011, 315\u2013332.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette. 2009. \u201dArtistic Research \u2013 from Apartness to Umbrella Concept at the Theatre Academy, Finland.\u201d Mapping Landscapes for Performance as Research. Scholarly Acts and Creative Cartographies<\/em>, toim. Shannon Rose Riley & Lynette Hunter. Basingstoke: Palgrave, 77\u201383.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette & Barton, Bruce & Dreyer-Lude, Melanie & Spatz, Ben. 2018. (toim.) Performance as Research \u2013 Knowledge, Methods, Impact. <\/em>London & New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette & Elo, Mika. 2017. \u201dEkologinen n\u00e4k\u00f6kulma taidetutkimukseen.\u201d Tiede ja Edistys<\/em> 4\/2017, 335\u2013346.<\/p>\n\n\n\n

Arlander, Annette & Erkkil\u00e4, Helena & Riikonen, Taina & Saarikoski, Helena. 2015. (toim.) Esitystutkimus<\/em>. Helsinki: Kulttuuriosuuskunta Partuuna.<\/p>\n\n\n\n

Barrett, Estelle & Barbara Bolt 2010 [2007]. (toim) Practice as Research: Approaches to Creative Arts Enquiry<\/em>. London and New York: Tauris.<\/p>\n\n\n\n

Biggs, Michael & Karlsson, Henrik. 2011. (toim) The Routledge Companion to Research in the Arts<\/em>. London and New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Borgdorff, Henk. 2012. The Conflict of the Faculties. Perspectives on Artistic Research and Academia.<\/em> Leiden: Leiden University Press.<\/p>\n\n\n\n

Conquergood, Dwight. 2004. \u201dPerformance Studies, Interventions and Radical Research.\u201d The Performance Studies Reader<\/em>, toim. Henry Bial. London and New York: Routledge, 311\u2013320.<\/p>\n\n\n\n

Cramer, Florian & Terpsma, Nienke. 2021. \u201dWhat is wrong with the Vienna Declaration of Artistic Research.\u201d onlineopen.org\/what-is-wrong-with-the-vienna-declaration-on-artistic-research<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Davis, Tracy C. 2008. (toim.) The Cambridge Companion to Performance Studies<\/em>. Cambridge: Cambridge University Press.<\/p>\n\n\n\n

Elkins, James. 2009. \u201dThe three Configurations of Studio-Art PhDs.\u201d Artists PhDs \u2013 On the New Doctoral Degree in Studio Art<\/em>, toim. James Elkins. Washington DC: New Academia Publishing, 145\u2013165.<\/p>\n\n\n\n

Haseman, Brad. 2006. \u201dA Manifesto for Performative Research.\u201d Media International Australia Incorporating Culture and Policy: Quarterly Journal of Media Research and Resources<\/em>. 118, 98\u2013106.<\/p>\n\n\n\n

Humalisto, Tomi. 2012. Toisin tehty\u00e4, toisin n\u00e4hty\u00e4. Esitt\u00e4vien taiteiden valosuunnittelusta muutosten \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/em> Acta Scenica 27. Helsinki: Esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskus, Teatterikorkeakoulu. urn.fi\/URN:ISBN:978-952-9765-90-4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kershaw, Baz & Nicholson, Helen. 2011. (toim.) Research Methods in Theatre and Performance.<\/em> Edinburgh: Edinburgh University Press.<\/p>\n\n\n\n

Keinonen, Turkka. 2006. \u201dFields and Acts of Art and Research.\u201d The Art of Research. Research Practices in Art and Design, <\/em>toim. Maarit M\u00e4kel\u00e4 & Sara Poutarinne. Helsinki: University of Art and Design, 41\u201358.<\/p>\n\n\n\n

Kiljunen, Satu ja Hannula, Mika. 2001. (toim.) Taiteellinen tutkimus. <\/em>Helsinki: Kuvataideakatemia.<\/p>\n\n\n\n

Kommitt\u00e9n f\u00f6r konstn\u00e4rlig forskning. www.vr.se\/om-vetenskapsradet\/organisation\/amnesrad-rad-och-kommitteer\/kommitten-for-konstnarlig-forskning.html<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Leavy, Patricia. 2009. Method Meets Art \u2013 Arts-Based Research Practice.<\/em> New York and London: The Guilford Press.<\/p>\n\n\n\n

Nelson, Robin. 2013. (toim.) Practice as Research in the Arts \u2013 Principles, Protocols, Pedagogies, Resistances.<\/em> Basingstoke: Palgrave Macmillan.<\/p>\n\n\n\n

Paavolainen, Pentti ja Ala-Korpela, Anu 1995. (toim.) Knowledge Is a Matter of Doing.<\/em> Acta Scenica 1. Helsinki: Teatterikorkeakoulu.<\/p>\n\n\n\n

\u201dResearch in Art and Design in Finnish universities.\u201d Publications of the Academy of Finland<\/em> 4\/09. www.aka.fi\/globalassets\/awanhat\/documents\/tiedostot\/julkaisut\/04_09-research-in-art-and-design.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Riley, Shannon Rose & Hunter, Lynette. 2009. (toim) Mapping Landscapes for Performance as Research. Scholarly Acts and Creative Cartographies<\/em>. Basingstoke: Palgrave Macmillan.<\/p>\n\n\n\n

Smith, Hazel & Dean, Roger. T. 2009. (toim) Practice-led Research, Research-led Practice in the Creative Arts<\/em>. Edinburgh: Edinburgh University Press.<\/p>\n\n\n\n

Taylor, Diana. 2003. The Archive and the Repertory. Performing Cultural Memory in the Americas<\/em>. Durham: Duke University Press.<\/p>\n\n\n\n

Vienna Declaration of Artistic Research. cdn.ymaws.com\/elia-artschools.org\/resource\/resmgr\/files\/vienna-declaration-on-ar24-j.pdf<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 maista, joissa ryhdyttiin tekem\u00e4\u00e4n taiteellista tutkimusta, vaikkei sit\u00e4 heti kutsuttu sill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeli"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":888,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/888"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/taiteellinen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}