1.2

Varhaiset tanssivierailut ja -opettajat

Suomessa vaikutti jo 1700- ja 1800-luvuilla useita seuratanssien opettajia, heistä tarkemmin Sven Hirnin kirjassa Våra danspedagoger och dansnöjen – om undervisning och evenemang före 1914.

Ohessa tietoja suomalaisen taidetanssin kehityksen kannalta keskeisimmistä tanssinopettajista. Säännöllistä balettiopetusta seuratanssien ohella sai Helsingissä 1900-luvun alussa ainakin kolmessa eri koulussa. Elisabet Littson ja Bertha Corander vaikuttivat ruotsinkielisten piirissä ja Hilma Liiman puolestaan suomenkielisten parissa.

Alina Frasa(-Ahrenius) alkuaan Helena Anderlé

1834 syntyi Reichenhallissa Baijerissa, luovutettiin Frasan taiteilijaperheen huostaan.

1846 saapui ensimmäisen kerran Suomeen 12-vuotiaana Domenico Rossettin lapsibaletin mukana ja esiintyi useilla eri paikkakunnilla.

1848 esiintyi mm. Hämeenlinnassa sekä Töölön ulkoilmaravintolassa sekä väliaika-tanssijana Auguste Köhlerin näyttelijäseurueessa esityksissä. Matkusti Viipurin kautta Pietariin.

1849 leskirouva Hedvig Maria Tammelinin ottotyttäreksi.

1850 opiskeli balettia Pietarissa.

1852 sai Suomen kansalaisuuden. Esiintyi väliaika-tanssijana Edvard Stjernströmin seurueen esityksissä.

1853 tanssijana Hilda Sällströmin musiikillisen matinean yhteydessä.

1865 avioitui kauppias Johan Ahreniuksen kanssa.

1899 kuoli Helsingissä.

Alina Frasa opetti tanssia 1840-luvun lopulta lähtien Helsingissä ja Viipurissa. Hän toimi myös tanssinopettajana Kaarlo Bergbomin vuonna 1872 perustamassa Suomalaisessa Teatterissa ja opetti mm. Ida Aalbergille vuonna 1880 Ibsenin Nukkekodin kuuluisan tarantellan. Aleksis Kivi kuului Alina Frasan ihailijoihin ja kuvaa runossaan Alinan huntutanssia ”ja liehukoon impeni liina illalla lempeällä”.

Artikkeli Sven Hirn: Pieni Alina ja suuret herrat, HS 24.12.1965.

Elisabet Littson alkuaan Elise von Suchoka

1847 syntyi Düsseldorfissa.

opiskeli Leipzigissa balettia ja teatteritanssia ja tutustui siellä suomalaiseen muusikkoon Alexander Constantin Littsoniin.

1880 avioitui Littsonin kanssa Helsingissä.

1883–1911 Svenska Teaternin tanssinopettaja ja koreografi.

Oma tanssikoulu Helsingissä, kursseja muualla Suomessa. Esiintyi soolotanssijana väliaikanumeroissa taiteilijanimellä Stella.

1896 aviomies kuoli.

1911 lopetti opettamisen ja esiintymisen ja muutti takaisin Saksaan.

1919 kuoli Lyypekissä.

Jenny Spennert (1879–1950) oli yksi Littsonin oppilaista. Hän tuli myöhemmin tunnetuksi laulajana ja näyttelijänä. Spennert esitti yksityistilaisuuksissa ja iltamissa opettajansa hänelle sommittelemia tansseja, joista kuuluisin oli serpentiinitanssi Loie Fullerin tapaan. Hän osallistui yhdessä Hilma Liimanin kanssa Littsonin järjestämälle Venäjän kiertueelle, luultavasti vuonna 1896.

Jenny Spennert kuvaa muistelmissaan tanssikokemuksiaan seuraavasti:

Minä sain ruveta ottamaan balettitunteja Elisabet Littsonin luona (vuosi oli 1894, Spennert tuolloin 13-vuotias). Kello 8 joka aamu seisoin tangon vieressä ja harjoittelin klassillisen tanssin aakkosia. Rouva Littson oli jo iäkkäänpuoleinen nainen… ja luonteeltaan tavattoman hyväntahtoinen, monessa suhteessa oikea boheemi.

Kun rouva Littson huomasi, että minulla oli ilmeisiä taipumuksia tanssiin, alkoi hän harjoittaa minua eräissä tansseissa ja antoi minun ruveta vähitellen esiintymään suuremmalle yleisölle. Minua pidettiin oikeana tanssijattarena, ja siihen aikaan Helsingissä tuskin olikaan ketään muuta tanssijatarta – paitsi Hilma Liiman, joka esiintyi enimmäkseen suomalaisissa piireissä. Hänkin oli ollut Elisabet Littsonin oppilas.

Sähkövalaistus oli huippu minunkin serpentiinitanssissani – se oli kuuluisin numeroni. Loie Fullerhan tuli niihin aikoihin maailmankuuluksi sommittelemallaan serpentiinitanssilla, jonka hän esitti vaihtelevassa valaistuksessa. En tiedä kuinka rouva Littson oli saanut vihiä tästä tanssista, mutta nyt hän joka tapauksessa antoi minun tanssia valssin erivärisen sähkövalon vaihtelevassa välkkeessä.

Eräänä päivänä rouva Littson tuli meille ja ehdotti äidille, että minä saisin mennä mukaan Venäjälle tehtävälle tanssikiertueelle, jonka hän aikoi järjestää. Hän ottaisi mukaan myös Hilma Liimanin…. Hän hankki pukuja ja osti minulle kitaran, sillä minun piti myöskin soittaa ja laulaa eikä vain tanssia. Meillä oli hauska ohjelma ja siinä oli espanjalaisia ja tyrolilaisia tansseja, mustalaistansseja ja hollantilainen tanssi, joka esitettiin puukengät jalassa, sekä pieni hauska kappale, jossa esiintyivät Pierrot ja Pierrette. (Spennert: Elämäni ja taiteilijaurani, s. 45–50)

Bertha Corander

1864 syntyi Helsingissä.

Littsonin oppilas ja apuopettaja.

1899 perusti oman koulun Helsinkiin, opetusta seuratansseissa
ja baletissa

Bertha Corander esiintyi balettitanssijana Hampurin kaupunginteatterissä sekä Helsingissä mm. sirkusnäytäntöjen yhteydessä. Ensimmäinen suomalainen varvastanssija.

1920-luvulla omia näytöksiä oppilaiden kanssa.

1955 kuoli Helsingissä

Hilma Liiman

1872 syntyi Helsingissä, isä suutari.

1876 4-vuotiaana avustajana Suomalaisessa Teatterissa.

Elisabeth Littsonin oppilas.

1890-luvulla näyttelijänä ja koreografina Suomalaisessa Teatterissa.

1899 opetti tanssikurssilla Viipurissa, seuratansseja.

1900 oma koulu Helsingissä.

Baletti ja seuratanssiopintoja ulkomailla mm. Pietari, Kööpenhamina ja Pariisi.

Näki Isadora Duncanin tanssivan.

1906 oma näytös Tampereella, esitti tansseja Duncanin tapaan.

1910-luvulla koreografivierailuja teattereissa mm. Kansallisteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Kansan Näyttämö.

1913 tutustutti oppilaansa tangoon.

1937 kuoli Helsingissä.

Tanssivierailuja Suomessa 1800-luvulla

Suomessa 1800-luvulla nähtyjen tanssiesitysten taso oli vaihteleva. Pienten kiertävien teatteri- ja tanssiseurueiden ohjelmisto oli sekalaista. Tanssilajeina mainittiin mm. baletti, seuratanssi, karakteritanssi ja akrobatiatanssi. Useilla sirkusryhmillä oli myös omat tanssiryhmänsä.

1840 balettitanssija Per Christian Johansson esitti tanssikohtauksia oopperoista ruotsalaisen teatteri- ja tanssiseurueen kiertueella. Vuonna 1841 Johannson sai kiinnityksen Pietarin Mariinski-teatterin balettiin.

1846 Domenico Rossettin lapsibaletti, mukana Alina Frasa

1857 ja 1858 Lydia Thompson, karakteri- ja kansallistansseja

1851 Christian ja Wilhelmine Kellerman (tanskalaisia) , esittivät mm. kohtauksia romanttisesta baletista Sylfidi

1858 norjalaisen J.F. Johannesenin seurue esitti tanssi-, pantomiimi- ja akrobatianumeroita Kaivopuiston Tivoliteatterissa

1858 Albina di Rhona kiertue, karakteritansseja

1861 Giovanni Vitin miimillis-plastinen balettiseurue Kaivopuiston Tivoliteatterissa

1862 ja 1867 G. Legat perheineen, balettia

1897 Venäläis-puolalainen balettiseurue esiintyi Helsingissä Aleksanterin teatterissa neljä viikkoa, tähtenä italialainen primaballerina Bianca Gellato. Ohjelmistossa mm. kolminäytöksinen baletti Robert le Diable.

Selkeästi länsimaisen taidetanssin alueelle vierailuista asettuvat Per Christian Johanssonin (1840), Kellermanin pariskunnan seurueen (1851), Legatin perheen (1862 ja 1867) ja venäläis-puolalaisen balettiseurueen (1897) vierailut.