Postmoderni sai erilaiset rajapinnat huokoistumaan ja vuotamaan. Tämä näkyy selkeästi myös viime vuosikymmenien tanssitaiteessa ja erityisesti nykytanssissa. Jatkuva uudelleen määrittymisen tila on ollut ja on meneillään suhteessa erilaisiin tanssiperinteisiin, tanssin osatekijöihin, eri taidejeihin sekä myös tanssijan, esiintyjän, koreografin ja katsojan välisten omistus- ja valtasuhteiden määrittymiseen.
Eri tanssilajit kohtaavat nykymaailman ja todellisuuden omista tanssiperinteistä käsin. Tämän tuloksena on syntynyt ja syntyy erilaisia ”tanssifuusioita” tai jopa uudenlaisia nykypäivän tanssijaidenttiteettejä, jotka linkittyvät enemmän tai vähemmän nykytanssiin.
Suomessa erityiseti kansantanssin, flamencon ja katutanssin perinteet ovat hankkiutuneet vuoropuheluun nykytanssin kanssa ja Sibelius Akatemiaan vuonna 1983 perustetun kansanmusiikki osaston imussa on syntynyt nykykansantanssiksi kutsuttu suuntaus. Outi Markkula (2014) pohtii tekstissään Suomen nykykansantanssin tilannetta ja sen erilaisia lähestymistapoja suhteessa kansantanssin perinteeseen.
1980-luvulla Suomeen rantautunut katutanssista on hip hopin myötä tullut yksi tanssikoulujen suosituimmista tanssilajeista. Katutanssin piiristä on noussut viime vuosina enenevässä määrin määrin myös nuoria nykytanssin tekijöitä kuten Topi Tateishi, Sonya Lindfors, Ima Iduozee. Anna Kuulusan (2015, 10–16) opinnäytetyö Oulun Ammattikorkkeakoulussa valaisee katutanssia ja hip hopia määrittelyä ja historiaa Suomessa. Katu- ja taidetanssin kohtaamisesta syntyi vuonna 2010 UrbanApa. Anniina Jääskeläisen (2011, 21–25.) Teatterikorkeakouluun tekemä maisterin lopputyö esittelee UrbanApa yhteisön syntyyn vaikuttaneita tekijöitä ja yhteisön tavoitteita. Urbaanin kulttuuri-, taide- ja UrbanApa festifaalin 2012 traileri:
Lisäksi flamenco ja sen perinne on etsiytynyt Suomessa kosketuksiin nykytanssin kanssa erityisesti kansainvälisesti palkitun nykyflamencon edustajan Kaari Martinin teosten kautta. Martin toimii tällä hetkellä Tanssin talon ohjelmasuunnittelijana.
Nykyflamencoa Kaari Martin: La Femme Rouge (2013). Tietoa esityksestä www.compania.fi/punainennainen
Myös rajat eri taidelajien välillä ovat tulleet huokoisiksi ja eri taidelajeja – tanssi, sirkus, musiikki, kuvataide, teatteri, valo, ääni – yhdistävät esitykset lisääntyvät jatkuvasti ja esitysten määrittely vain yhden taidelajin edustajaksi on välillä mahdotonta ja turhaa. Keskeisemmäksi nykytanssin ja sen edustajien keskustelu- ja yhteistyökumppaniksi Suomessa on muotutunut erityisesti performanssi- ja esitystaide, jopa siinä määrin että Esitystaiteen keskuksen tiloista Suvilahdessa on muodostunut toinen keskeinen nykytanssin näyttämö Zodiakin näyttämön rinnalle. Lisäksi Turussa toimii aktiivisesti esitystaiteen ja nykytanssin yhteissä maastossa toimiva Ehkä tuotanto.
Esitystaiteen, perfomanssin ja nykytanssin rajapinnoilla liikkuva esitys Johanna Tuukkanen: Huippusuoritus (2009) – tietoa teoksesta tuukkanen.net/works/collaborations/huippusuoritus-outstanding-performance
Yksi keskeiseksi nykytaidetta yhdistäväksi aihealueeksi eri taidelajien piirissä on tullut teoksen tai esityksen tekijöiden, esiintyjien ja katsojan välisessä vuorovaikutuksessa syntyvät valta, omistajuus sekä merkityksen rakentumisen kysymykset. Sonya Lindforsin (2016, 53–63) kirjoittama koreograafin, esiintyjän ja katsojien A ja B polylogi, tuo esille erilaisia teoksen esille tekijöiden, teoksen ja katsojan välisiä kohtaamisia. Saara Moision (2017, 339–344) tohtorin tutkinnon tutkimushankkeen esittely pureutuu siihen millaiseksi nykytanssin katsojat kokevat nykytanssin.
Markkula, Outi. 2014. ”Ammattilaisuus kansantanssissa”. – www.liikekieli.com/archives/6538
Kuulusa, Anna. 2015. Katutanssit Suomessa Hip hop – kaduille vai kouluun?. Opinnäytetyö Tanssinopettajan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu, 10–16. – www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99204/kuulusa_anna.pdf?sequence=1
Jääskeläinen, Anniina. UrbanApa Matkalla itsenäiseksi taiteilijaksi. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, tanssijan maisterinohjelma, 21–25. – helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29512/Jaaskelainen_Anniina.pdf?sequence=1
Lindfors, Sonya. 2016. ”Keskusteluja katseesta…” Verkkojulkaisussa Toiseus 101 – näkökulmia toiseuteen, 53–63 – urbanapa.fi/wp-content/uploads/2012/10/TOISEUS-101-näkökulmia-toiseuteen.pdf
Moisio, Saara. 2017. ”Suomalaisen nykytanssin arvo yleisöille: laadullinen tutkimus nykytanssin katsojakokemuksista”. Verkkojulkaisussa Arlander Annette, Gröndahl Laura ja Marja Silde (toim.) Tekijä, teos, esitys ja yhteiskunta. Helsinki, Teats: Näyttämö ja tutkimus 6, 339–344 – teats.fi/tekija-teos-esitys-ja-yhteiskunta/