Tanssin menneisyyden tulkinnat riippuvat paljon siitä miten ja kuinka paljon kukin koreografi ja tanssiryhmä tulee huomioiduksi julkisuudessa. Viime vuosikymmeniin asti lehdistössä ja ja kirjoissa julkaistut tanssia, esityksiä, tanssitryhmiä ja tanssin tekijöitä esittelevät ja käsittelevät tekstit ovat olleet merkittäviä tanssihistorian lähteitä. Viime vuosikymmeninä paperille painetut tekstit ja kuvat ovat saaneet rinnalleen suuren määrän internetin kautta julkaistua digitaalista materiaalia – erilaisia tekstejä, kuvia sekä videoita. Tämän materiaalin tuottajina ovat lehtien lisäksi entistä enemmän erilaiset tanssin instituutiot kuten Taike, Tanssin Tiedotuskeskus, Teatterikorkeakoulu, tanssin aluekeskukset, eri tanssiryhmät sekä enenevässä määrin yksittäiset tanssintekijät ja -toimijat. Tanssin ja varsinkin sen lähimenneen dokumentaatio, arkistot ovat siirtyneet ennenevässä määrin nettiin. Tämä helpottaa materiaalin saatavuutta sekä toisaalta tarjoaa myös tanssintekijöille mahdollisuuden kirjoituksiensa sekä arkistojensa ja omien valintojensa kautta vaikuttaa itsestään muodostuviin tanssinhistorian tulkintoihin.
Tämä Suomen tanssin lähimennyttä hahmottavaa alaluku tarjoaa internetistä löytyviä kurkistuksia ja koottua tietoa tänä päivänä toimivista tanssiryhmistä ja koreografeista. Ensimmäisenä avaan lyhyesti muutamien internetistä poimittuja nykykoreografiatrailereiden ja tiiviiden sanallisten luonnehdintojen kautta joitakin näkymiä tämän päivän Suomen nykytanssin erilaisiin suuntauksiin ja painotukseen. Tämän jälkeen luvusta löytyvät laajat nettilinkkilistat Tanssin tiedotuskeskuksen, tanssin nettijulkaisu liikekieli.comin sekä Zodiak – uuden tanssin keskuksen tarjoamiin tanssin henkilöartikkeleihin ja haastateluihin.
Fyysistä irroittelua, liikkeen sujuvaan kuljetusta ja tanssijan fyysistä taitoa – neljän minuutin traileri.
Arkkitehtooninen tila ja liike, eri puolille esitystä hajoava katsomo – 22 minuutin kooste. Lisää tietoa teoksesta – www.kekonico.fi/suomeksi/teokset/non-linear
Modernistinen liikkeeseen ja tanssiin luottava, valon, äänen ja liikkeen kokonaistaideteos – kahden minuutin traileri. Lisää tietoa teoksesta www.terosaarinen.com/fi/teokset/kaikki_teokset
Esitystaidetta, nykytanssia, kehollisuutta ja erilaisia työskentelymenetelmiä yhdistelevä ja käyttävä esitys, joka oli osa Itäisen tanssin aluekeskuksen ja Jokinen Ilman Aakkosia yhteisötaideprojektia, joka pohjautui subjektiivisten kielijärjestelmien tutkimiseen ja oppimiseen. Jokiniemi työskenteli autististen nuorten aikuisten kanssa ja häntä kiinnostivat yhteistyökumppaneiden uniikit ja inspiroivat tavat kommunikoida. Tästä prosessista esitykseksi muodostui Sonja Jokiniemi ja osallistuja Veera Kivelän duettoteos, jossa heidän moninaiset kielelliset harjoitukset tilan, esineiden, materiaalien ja toistensa kanssa liikuvat rituaalien, keskustelujen ja tanssien välimaastossa.
Naiseuden uusekspressionismia, kasvoista ja kehosta esiin nousevat tunteet, kieli ja musiikki osana esitystä, tanssijat mukana sisällön ja toiminnan tuottajina. Kymmenen minuutin dokumentti työprosessista Teatterikorkeakoulun valmistuvien tanssijantaiteen maistereiden TaDac tanssiryhmälle.
Keskiössä rakenteet ja säännöt koreografista toimintaan ohjaavina kehyksinä, tehtäväpohjainen improvisaatio koreografian rakentajana – kahden minuutin traileri.
Yhteiskoreografia, jonka synnyttäjänä tehtävät ja kunkin esiintyjä/koreografin kehollisuus suhteessa tämän päivän luontoon ja luonnollisuuteen. Osallisuus ja jatkumo näiden käsitteiden erilaisiin ilmenemisen tapoihin tanssinhistoriassa.
Identiteetin kimpussa sekä käsitteellisesti että kehollisesti.
Yksi keskeinen instutionaalinen tanssivaikuttaja Suomessa on vuonna 1980 perustettu Tanssin tiedotuskeskus (1980 Suomen Tanssialan Neuvosto, 1986 Suomen Tanssialan Keskusliitto ja 1993 Tanssin Tiedotuskeskus). Tiedotuskeskuksesta on vuosien saatossa muotoutunut monipuolinen ja kiisteltykin tanssitaiteen vaikuttaja ja vallankäyttäjä,. Sen kehitysvaiheet ja ajan mukana muuttuneet tehtävät ja päämäärät löytyvät täältä – www.danceinfo.fi/meista/historia.
Tanssin tiedotuskeskusken sivujen kautta pääset tutustumaan 53 tanssiryhmän ja 31 koreografin näkemyksiin, toimintaan ja teoksiin. Tiedotuskeskuksen ryhmät ja koreografit sivuilta puuttuu kuitenkin monia keskeisiä suomalaisia tekijöitä. Syynä saattaa olle se, tekijöitä esitteleviä sivuja ei ole varsinaisesti toimitettu Tiedotuskeskuksen toimesta, vaan ne pohjautuvat pitkälti ryhmien ja koreografien aktiivisuuteen ja heidän antamaansa tietoon. Puutteistaan huolimattta sivujen kautta avautuu jonkinlainen ikkuna tämän päivän tanssitaiteeseen. Tanssiryhmien ja koreografien omien nettisivujen kautta saa myös tietoa erilaisista vallalla olevista organisoitumisen, työskentelyn ja toiminnan tavoista.
Tiedotuskeskuksen sivuilla ryhmät ja koreografit on luokiteltu eri tanssilajien tai kohderyhmien mukaan.
Suomessa toimivia tanssiryhmäesittelyjä – www.danceinfo.fi/groups-category/tanssiryhmat/
Suomessa toimivia koreografiesittelyjä – www.danceinfo.fi/groups-category/koreografit/
Tanssin tiedotuskeskuksen sivuilta löytyvät seuraavat myös henkilöartikkelit, jotka esittelevät ensisijassa pidempään tanssin kentällä työskennelleitä ja asemansa vakiinnuttaneita koreografeja.
•Carolyn Carlson ja aistiva tanssija – (kirj. Tiina Suhonen 2009). Esittelee ja analysoi C.C. (s. 1943) taustaa ja vaikutusta Suomen tanssiin ja tanssintekijöihin erityisesti 1970- ja 1990-luvuilla. Tuo esille ajatuksen Carlsonista aistivana tanssijana, joka luo näyttämölle visuaalista runoutta.
•Dansa min känsla – ett samtal med Ulla Koivisto om hennes konst (kirj. Annika Tuder) – nykytanssin edelläkävijän Ulla Koiviston (s. 1950) pitkästä urasta vapaana koreografina 1970-luvulta 2000-luvun alkuun.
•Dansande genom New York, Amsterdam och Helsingfors – improvisation och berättarkonst – (kirj. Annika Tuder). Soile Lahdenperän (s. 1955) tanssijan ja koreografin urasta uuden tanssin ja improvisaation parissa 1980-luvulta tähän päivään.
•Elettyä elämää – Koreografi ja kuraattori Johanna Tuukkanen osaa yhdistää taiteen ja arjen (kirj. Raisa Rauhamaa 2014) – Esittävän taiteen ja tanssin välimaastossa vaikuttavan koreografi Johanna Tuukkasen (1974) työskentelystä ja teoksista, joiden aihepiirit nousevat elämän arjesta.
•En konstruktivist med intresse för kontraster och utomeuropeiska kulturer – Ari Tenhula berättar om sin utveckling och sin konst – (kirj. Jan-Peter Kaiku) – Ari Tenhulasta (s. 1964) monipuolisesta tanssijan ja koreografin urasta 1980-luvulla ja 1990-luvulla.
•Ervi Sirén: From Auric Field to Cosmic Energy (kirj. Raisa Rauhamaa 2012) – Ervi Sirénin (s. 1948) pitkästä urasta, erityisesti hänen tanssipedagogiikastaan.
•Gränslinjernas friktion som utgångspunkt för minutiöst slipad och avvägd koreografi – Arja Raat – (kirj. Jan-Peter Kaiku) Arja Raatikaisen (s. 1958) tanssijan ja koreografin urasta 1980-luvulta 2000-luvun alkuun
•Hon är sin dans. Ett samtal med Leena Gustavson (kria. Annika Tuuder) Leena Gustavsonin (s. 1954) urasta 1970-luvulta 2000-luvun alkuun.
•Jorma Uotinen – Päämääränä näyttämö (kirj. Jukka Miettinen) – Jorma Uotisen (s. 1950) urasta 1970-luvutla 2000-luvun alkuun
•K&C Kekäläinen & Company – The Harmony of Chaos (kirj. Johanna Laakkonen 2001) – Sanna Kekäläisen (s. 1962) urasta 1980-luvulta 2000-luvun alkuun
•Kehoon kirjoitettu elämä – (kirj. Raisa Rauhamaa) – Tommi Kitin (s. 1955) urasta ja koreografisesta ajattelusta 1970-luvulta 2000-luvun alkuun
•Koreografi Jorma Elon taiteilijaprofiilia hahmottelemassa (kirj. Hannele Jyrkkä 2012) – Jorma Elon (s. 1961) kansainvälisestä tanssijan ja balettikoreografin urasta
•Lapsen katseen alla – Päivi Auran tanssityö liikuttaa kaikenikäisiä (kirj. Elina Manninen 2013) Päivi Auran koreografisesta työstä erityisesti lasten tanssin parissa.
•Petri Kekoni – tanssin arkkitehti (kirj. Piia Ahonen 2011) – Petri Kekonin (s. 1967) koreografisesta ajattelusta.
•Pia Lindyn tanssiteot porautuvat demokratian ytimeen (kirj. Maria Säkö 2012) – Pia LIndyn (s. 1968) yhteiskunnallisesta työskentelystä nykytaiteen, tanssin ja performanssin parissa
•Reijo Kela ja Heikki Laitinen: Tanssia ja ääntä metsissä ja toreilla (kirj. Minna Tawast 2002) Koreografi-tanssija Reijo Kelan (s. 1952) ja muusikko Heikki Laitisen yhteisestä improvisaatioon pohjautuvasta työskentelystä
•Sisäistä visiota veistämässä – Jyrki Karttunen puhuu taiteestaan (kirj. Piia Ahonen 2003) – Jyrki Karttunen (s. 1969)
•Virpi Pahkinen är sitt eget universum (kirj. Anna Ångström) – Enimmäkseen Ruotsissa vaikuttava koreografi Virpi Pahkisen (s. 1966) koreografin urasta.
•What Is Tero Saarinen’s Dancing Made of? (kiri. Piia Ahonen 2002) – Tero Saarinen (s. 1964) koreografin työstä.
Toinen Tanssin tiedotuskeskuksen ohella merkittävä tanssin lähimenneisyyden kysymyksiä ja tekijöitä esiin tuova julkaisufoorumi on vuonna 2004 perustettu tanssin verkkojulkaisu liikekieli.com. Sen henkilöhaastatteluista ja keskusteluista löytyy sekä vanhemman että myös nuoremman tekijäpolven ajatuksia seuraavasti:
Keskustelijoina Antti Lahti, Virpi Juntti, Leena Gustavson ja Kirsi Monni – www.liikekieli.com/archives/493 (kirj. Karoliina Korpilahti 2006) neljä erilaista tanssin kentällä toimivan tarinaa.
Haastattelussa Katri Soini – www.liikekieli.com/archives/925 – (kirj. Olli Ahlroos 2007) Katri Soini (s. 1964) kertoo taustaan ja pitkästä työskentelystään freelancer tanssijana.
Haastattelussa koreografi Arja Raatikainen – www.liikekieli.com/archives/905 (kirj. Olli Ahroos 2007) Arja Raatikainen 20-vuotistaiteilijajuhlan Pitkä loikka ja puhetta tanssista kynnyksellä ”tanssi tarvitsee puhetta”.
Haastattelussa koreografi Anna Mustonen ”Että voisi olla yhtä vapaa arjessa kuin näyttämöllä” – www.liikekieli.com/archives/6605 – (kirj. Anna-Sofia Sysser 2014) Anna Mustenen nuoren koreografin työkuva, työskentelytavat ja ajatuksia esityksen merkittävyydestä, esitysten suhteesta arkielämään ja omasta olemisesta internetissä.
Torkkel, Lindfors, Partanen – kolmen tanssintekijän ajatuksia koreografina toimimisesta – www.liikekieli.com/archives/6137 – (kirj. Jenni Sainio 2013) Kolmen 1970- ja 1980-luvuilla syntyneen koreografin haastattelu. Mikä sinua kiinnostaa koreografina, mikä inspiroi työn tekoon, työn haasteista, koekemuksesta olla osa historiaa ja ketkä tanssintekijät kiinnostavat.
Zodiak Uuden tanssin keskus on keskeinen Helsingin nykytanssinäyttämö sen arkistosta löytyvät pitkä lista Zodiakin näyttämölle teoksia tehneiden tekijöiden lyhyitä videohaastatteluja – www.zodiak.fi/arkisto/videoarkisto .
Taiteilijahaastattelussa Anna Estarriola
Taiteilijahaastattelussa Anna-Mari Karvonen ja Anna Mustonen
Taiteilijahaastattelussa Carl Knif
Taiteilijahaastattelussa Deborah Hay
Taiteilijahaastattelussa Eeva Muilu
Taiteilijahaastattelussa Eeva Muilu
Taiteilijahaastattelussa Eliisa Erävalo & Kati Korosuo
Taiteilijahaastattelussa Elina Pirinen
Taiteilijahaastattelussa Ervi Sirén
Taiteilijahaastattelussa Ervi Sirén
Taiteilijahaastattelussa Janina Rajakangas
Taiteilijahaastattelussa Joona Halonen
Taiteilijahaastattelussa Leena ja Pertti -työryhmä
Taiteilijahaastattelussa Liisa Pentti
Taiteilijahaastattelussa Liisa Risu
Taiteilijahaastattelussa Liisa Risu
Taiteilijahaastattelussa Maija Mustonen
Taiteilijahaastattelussa Maija Mustonen ja Heidi Masalin
Taiteilijahaastattelussa Mia Kivinen, Salla Salin, Johanna Storm