{"id":114,"date":"2014-09-23T17:46:48","date_gmt":"2014-09-23T14:46:48","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=114"},"modified":"2018-02-12T15:10:10","modified_gmt":"2018-02-12T12:10:10","slug":"2-1-tanssivieraat-ja-vaikuttajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/2-1-tanssivieraat-ja-vaikuttajat\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2.1<\/div> Tanssivieraat ja vaikuttajat"},"content":{"rendered":"<h2>Tanssivierailuja 1900-luvun alussa<\/h2>\n<p><strong>1906<\/strong> <strong>Nikolai Legat<\/strong> ja <strong>Vera Trefilova<\/strong> Aleksanterin teatterissa, joka toimi ven\u00e4l\u00e4isen\u00e4 varuskuntateatterina<\/p>\n<p><strong>1907, 1912 ja 1914<\/strong> <strong>Irene Sanden<\/strong>, Duncan-tyylinen tanssija<\/p>\n<p><strong>1908<\/strong> <strong>Isadora Duncan<\/strong>, kaksi erillist\u00e4 vierailua helmikuussa ja maaliskuussa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-114 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/06.jpg'><img width=\"360\" height=\"450\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/06.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-289\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/06.jpg 360w, https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/06-240x300.jpg 240w\" sizes=\"(max-width: 360px) 100vw, 360px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-289'>\n\t\t\t\tIsadora Duncan <em>Atelier Elvira, M\u00fcnchen, Teatterimuseon arkisto<\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Suomalainen kulttuuriv\u00e4ki tunsi jo Isadora Duncanin maineen ja suhtautui h\u00e4nen esityksiins\u00e4 innostuneesti, mutta my\u00f6s kriittisi\u00e4 kommentteja n\u00e4kyi. Kirjailija <strong>Maila Talvio<\/strong> kuvasi Duncanin tanssia Uudessa Suomettaressa 15.2.1908.<\/p>\n<blockquote><p>Sormet soittavat huilua, jalat kantavat k\u00f6yk\u00e4isesti, vallattomasti, hiukset irtaantuvat ja liehuvat liikkeitten tahtiin, kasvot loistavat kirkkaasta, lapsellisesta ilosta. H\u00e4n ik\u00e4v\u00f6i, sill\u00e4 soitto on t\u00e4ynn\u00e4 ik\u00e4v\u00f6imist\u00e4. H\u00e4n oikaisee sorjat k\u00e4sivarret ik\u00e4v\u00f6ity\u00e4 kohti \u2013 liikkeitten varjo kertautuu rauhallisilla sein\u00e4mill\u00e4 \u2013 h\u00e4nen huulensa janoavat h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 etsiv\u00e4t, anovat, joka j\u00e4sen kutsuu ja ik\u00e4v\u00f6itsee, harsot sorjan ruumiin ymp\u00e4rill\u00e4 v\u00e4r\u00e4j\u00e4v\u00e4t. Oi kaunis, kaunis on ihminen iloissaan ja ik\u00e4viss\u00e4\u00e4n\u2026!<\/p>\n<p>Tuli ihminen ja tunsi lihassaan ja veress\u00e4\u00e4n s\u00e4velten tenhon, antautui s\u00e4velille, ruumiistutti soiton. H\u00e4n eli syd\u00e4n juuriaan my\u00f6ten uudelleen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n riemut ja tuskat ja kaihot. H\u00e4n unohti itsens\u00e4, h\u00e4n unohti kuka oli h\u00e4nen sielunsa ja ruumiinsa, joka h\u00e4nen solunsa eli s\u00e4velist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<p>Runoilija <strong>Eino Leino<\/strong> puolusti Duncanin paljasjalkaisuutta Helsingin Sanomissa 12.2.1908<\/p>\n<blockquote><p>Ja mit\u00e4 on lopuksi sanottava siit\u00e4 \u2019paljasjalkaisuudesta\u2019, joka ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 on kaikkialla omiaan porvariyleis\u00f6n huomiota niin erikoisesti kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n? Ei mit\u00e4\u00e4n. Ei kerrassaan mit\u00e4\u00e4n. Se on Isadora Duncanin taiteessa niin luonnollinen ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 asia, ettemme voisi sit\u00e4 muuksi ajatella. Trikoot, harsohameet ja balettikeng\u00e4t kuuluvat johonkin toiseen alhaisempaan ilmakeh\u00e4\u00e4n. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 niill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<p>Nimimerkki <strong>Laicus<\/strong> kauhisteli puolestaan Duncanin musiikkivalintoja Uudessa Suomettaressa 14.2.1908.<\/p>\n<blockquote><p>Ett\u00e4 Tshaikowskyn kuolemattoman musiikin kuuleminen samalla kertaa kun n\u00e4ki tanssijattaren jo liian tuttuja tanssiliikehtimisi\u00e4, oli omiaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ristiriitaisimpia tunteita, on sanomattakin selv\u00e4\u00e4. Duncanin taiteelle oma arvonsa. Se on sin\u00e4ns\u00e4 erinomaista. Mutta kunnioitusta s\u00e4veltaiteen suuria ilmestymisi\u00e4 kohtaan, joita ei jaloilla ja k\u00e4sivarsilla voi tulkita.<\/p><\/blockquote>\n<p><strong>1908<\/strong> <strong>Ven\u00e4l\u00e4inen baletti<\/strong>, mukana mm. Anna Pavlova, Ljubov Jegorova, Nikolai Legat, ohjelmistossa <em>Joutsenlampi<\/em>, <em>Giselle<\/em> ja <em>Paquita<\/em>. Ven\u00e4l\u00e4isen baletin Euroopan kiertue alkoi Helsingist\u00e4 ja sen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi Edvard Fazer.<\/p>\n<p><strong>1908\u20131917<\/strong> useita <strong>Olga Preobrazenskajan<\/strong> vierailuja Aleksanterin teatterissa<\/p>\n<p><strong>1912<\/strong> <strong>Anna Pavlova<\/strong>, tanssi mm. Fokinin <em>Kuolevan joutsenen<\/em><\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-114 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/07.jpg'><img width=\"360\" height=\"450\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/07.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-290\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/07.jpg 360w, https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/07-240x300.jpg 240w\" sizes=\"(max-width: 360px) 100vw, 360px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-290'>\n\t\t\t\tAnna Pavlova <em>Teatterimuseon arkisto<\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>1913<\/strong> <strong>Pietarin Mariinski-teatterin balettiseurue<\/strong>, esitti <em>Coppelian<\/em> p\u00e4\u00e4osassa Olga Preobranzhenskaja<\/p>\n<p><strong>1917<\/strong> <strong>Mihail ja Vera Fokin<\/strong><\/p>\n<h2>Ulkomaiset vaikutteet<\/h2>\n<p>Varhaisen suomalaisen modernin tanssin kaksi keskeist\u00e4 vaikuttajaa olivat <strong>Isadora Duncan<\/strong> (1878\u20131927) ja <strong>Emile Jaques-Dalcroze<\/strong> (1865\u20131950).<\/p>\n<p>Isadora Duncan oli kuuluisin modernin tanssin pioneereista. H\u00e4nen mukaansa tanssin l\u00e4hde ja esikuvat ovat luonnossa. Duncan etsi innoitusta tansseihinsa antiikin taiteesta. Duncan oli syntyj\u00e4\u00e4n amerikkalainen, mutta vaikutti my\u00f6s Euroopassa. H\u00e4nen l\u00e4pimurtonsa tapahtui Budapestissa vuonna 1903.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 tietoa <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Isadora_Duncan\" target=\"_blank\">Isadora Duncanista<\/a>.<\/p>\n<p>Emile Jaques-Dalcroze oli tyytym\u00e4t\u00f6n ajan musiikkikoulutukseen, joka h\u00e4nen mielest\u00e4 t\u00e4ht\u00e4si ensisijaisesti yksil\u00f6n taitojen kehitt\u00e4miseen ilman, ett\u00e4 opetuksella oli suoraa yhteytt\u00e4 opiskelijan sis\u00e4iseen todellisuuteen. Koulutus painottui liikaa keinojen hallintaan, eik\u00e4 niin sen pohtimiseen mit\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 keinoilla ilmaistaan. Dalcroze huomasi, ett\u00e4 musiikkiin yhdistetty liike auttoi parantamaan \u00e4\u00e4nen ja rytmin aistimisen kyky\u00e4. Rytmiseksi voimisteluksi kutsutuilla harjoituksilla Dalcroze muutti musiikin liikkeeksi.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 tietoa <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/\u00c9mile_Jaques-Dalcroze\" target=\"_blank\">Emile Jaques-Dalcrozesta<\/a>.<\/p>\n<p>Jaques-Dalcrozen ajatteluun pohjaava opetus vaikutti suomalaiseen tanssiin seuraavien koulujen kautta.<\/p>\n<p><strong>1911\u20131914 Jaques-Dalcroze opisto<\/strong> Helleraussa, l\u00e4hell\u00e4 Dresdeni\u00e4<\/p>\n<ul>\n<li>Helleraussa opetettiin rytmisen voimistelun lis\u00e4ksi, rytmitaputuksia, hengitysharjoituksia, pianoimprovisaatiota, voimistelua, laulamista ja musiikin kuuntelua. Koulutuksen ensisijaisena p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ei ollut tekninen taitavuus, vaan itsens\u00e4 ja maailman kanssa sopusoinnussa el\u00e4v\u00e4 harmoninen ihminen.<\/li>\n<li>Helleraussa j\u00e4rjestettiin vuosittaiset festivaalit ja siell\u00e4 oli Adolphe Appian suunnittelema esitystila.<\/li>\n<li>Hellerau oli eri taiteen alojen kohtauspaikka.<\/li>\n<li>koulu lakkautettiin 1914 ja Dalcroze siirtyy ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Geneveen.<\/li>\n<li>Maggie Gripenberg, Hertta Idman ja Ester Naparstok opiskelivat Dalcrozen johdolla.<\/li>\n<li>Dalcroze-kouluhaaroja my\u00f6s Pietarissa, Moskovassa, Wieniss\u00e4,\u00a0Prahassa, Frankfurtissa, Lontoossa, Varsovassa, tunteja konservatoriossa,\u00a0tanssikouluissa, tavallisissa kouluissa ja lastentarhoissa.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>1919\u20131925 Hellerau-koulu<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Dalcrozen oppilaat jatkoivat koulun toimintaa<\/li>\n<li>liikkeen dynaamiset ja tilalliset elementit t\u00e4rkeiksi musiikin ohella, liikekokeiluja ilman musiikkia<\/li>\n<li>musiikin tulkitsemisessa liikkeet laajentuvat koko vartaloon<\/li>\n<li>perustettiin Hellerau-tanssiryhm\u00e4<\/li>\n<li>koulu muutti Wienin l\u00e4helle Laxemburgin linnaan vuonna 1925<\/li>\n<li>suomalaisia opiskelijoina mm. Martta Br\u00f6yer, Annsi Berg, Mary Hougberg, Marianne Pontan, Taina Helve<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>1925\u20131938 Hellerau\u2013Laxemburg-koulu<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>erilliset tanssi-, voimistelu- ja musiikki osastot<\/li>\n<li>koulun opettajina ja tanssiryhm\u00e4n j\u00e4senin\u00e4 suomalaisia Marianne Pontan, Mary Hougberg, Annsi Berg, Anna-Maija Kuoppam\u00e4ki<\/li>\n<li>opiskelijoina mm. Maija Leppo, Elsa Puolanne, Helvi Salminen, Telma\u00a0Tuulos<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tanssivierailuja 1900-luvun alussa 1906 Nikolai Legat ja Vera Trefilova Aleksanterin teatterissa, joka toimi ven\u00e4l\u00e4isen\u00e4 varuskuntateatterina 1907, 1912 ja 1914 Irene [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/114"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=114"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1498,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/114\/revisions\/1498"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}