{"id":1412,"date":"2017-03-15T16:48:05","date_gmt":"2017-03-15T13:48:05","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=1412"},"modified":"2019-01-24T10:52:07","modified_gmt":"2019-01-24T07:52:07","slug":"leena-rouhiainen-professorin-prologi-teatterikorkeakoulu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/leena-rouhiainen-professorin-prologi-teatterikorkeakoulu\/","title":{"rendered":"Leena Rouhiainen<\/em> Professorin prologi, Teatterikorkeakoulu"},"content":{"rendered":"

Virkaanastujaisesesitelm\u00e4 5.12.2012, Teatterikorkeakoulu.<\/p>\n

Hyv\u00e4t kutsuvieraat, Teatterikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja henkil\u00f6kunta,<\/h2>\n

Hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 Teatterikorkeakoulun esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskus, Tutke, kukoistaa. Vuonna 2007 perustettu yksikk\u00f6 vastaa Teatterikorkeakoulun edustamien koulutusalojen teatteritaiteen, tanssitaiteen, esitystaiteen sek\u00e4 valo- ja \u00e4\u00e4nisuunnittelun jatkotutkintokoulutuksesta. Silloin aloittaneen ja edelleen jatkavan taiteellisen tutkimuksen professori Esa Kirkkopellon, Tutken johtajan, esitystaiteen ja -teorian professori Annette Arlanderin ja h\u00e4nt\u00e4 seuranneen professori Soili H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen ty\u00f6n ansiosta sek\u00e4 Teatterikorkeakoulun johdon tuella, keskuksesta on kehkeytynyt ainutlaatuista koulutusta tarjoava kansainv\u00e4linen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 taiteellisen tutkimuksen alueella. Jatko-opiskelijoiden siirtyminen perusopetuslaitosten alaisuudesta yhteiseen tutkimuskeskukseen oli onnistunut ratkaisu. Syntyi aktiivinen, uudenlaista tutkimuksellista otetta luova yhteis\u00f6, jonka j\u00e4senet tukevat ja oppivat toisiltaan. Sen ytimess\u00e4 ovat omintakeista taiteellista tutkimusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ja keskuksen toimintaan sitoutuneet jatko-opiskelijat.<\/p>\n

Menestyst\u00e4 osoittavat vaikka seuraavat seikat: Vuoden 2013 aikana on odotettavissa kymmenen v\u00e4it\u00f6stilaisuutta ja useita lisensiaatin tutkimuksen tarkastustilaisuuksia. Helmikuussa toteutuu kolmas CARPA, kansainv\u00e4linen taiteellisen tutkimuksen kollokvio esitt\u00e4vien taiteiden alalla. Tutken henkil\u00f6kunta on ollut mukana synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja toimittamassa internetpohjaista, ensimm\u00e4ist\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 taiteellisen tutkimuksen vertaisarvioitua julkaisua Journal of Artistic Research ja sen kotimaista versiota Ruukkua. Kuluvana vuonna yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun kanssa k\u00e4ynnistyi ensimm\u00e4inen taiteelliseen tutkimukseen keskittyv\u00e4 tohtoriohjelma, TahTo. Keskuksen opetustarjontaa on jo muutaman vuoden toteutettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kuvataideakatemian kanssa. Sen alaisuudessa on toiminut useampia tutkimushankkeita. Lis\u00e4ksi se on ollut mukana aloittamassa keskustelua Taideyliopiston postdoc-tasoisen tutkimusinstituutin luomisesta. Tutke on siis toiminnallaan ennakoinut Taideyliopiston synty\u00e4 ja verkottunut kansainv\u00e4liseen esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Taiteellinen tutkimus on vakiinnuttanut paikkansa ja Tutkella on vahva n\u00e4kemys sen luonteesta. Taiteellinen tutkimus on institutionaalista, taideyliopiston kontekstissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4, monialaista taiteilijal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tai taidepedagogista tutkimusta, jossa taiteen tekemisell\u00e4 on keskeinen sija. Taiteellinen tutkimus harjoittaa rajank\u00e4ynti\u00e4 ja tuottaa rajanylityksi\u00e4 taiteen tekemisen ja tieteellisten l\u00e4hestymistapojen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 rajank\u00e4ynniss\u00e4 taiteen luonteen ja keinojen kysyminen nivoutuu taiteellisen toiminnan dynamiikkaan, jossa eri el\u00e4m\u00e4n muodot ja ulottuvuudet kohtaavat ja l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t toisiaan. Ei-tiet\u00e4minen ja tiet\u00e4minen, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja teoria, tekeminen ja ajattelu, taiteellinen ja tieteellinen sek\u00e4 taidemaailma ja akateeminen maailma kietoutuvat toisiinsa ja uusiutuvat muuntuen. T\u00e4m\u00e4 rajank\u00e4ynti on kysymisen ty\u00f6t\u00e4, joka edelleen todentaa ja edist\u00e4\u00e4 perinteisten taiteilijan ja tutkijan positioiden murtumista ja muuttumista. Mutta se vaikuttaa my\u00f6s taiteen ja tieteen sis\u00e4lt\u00f6ihin, muotoihin ja institutionaalisiin rakenteisiin. (www.teak.fi\/tutkimus<\/a>; Kirkkopelto 2008; Rouhiainen 2008; Borgdorff 2011)<\/p>\n

Rajank\u00e4ynnin harjoittamisena taiteellinen tutkimus on luonteva osa t\u00e4m\u00e4n hetkist\u00e4 taiteen tilaa. El\u00e4mme aikaa, jossa taidelajien rajat ovat h\u00e4m\u00e4rtyneet. Esitt\u00e4vien taiteiden alueella esimerkiksi nykyteatteri, nykytanssi ja esitystaide muistuttavat yh\u00e4 l\u00e4hemmin toisiaan. Samankaltaisiin esitysratkaisuihin saatetaan kulkea erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. Tekij\u00f6iden tausta ja toimintakontekstit m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 nimet\u00e4\u00e4nk\u00f6 tekeminen vaikkapa teatteriksi tai tanssiksi. My\u00f6s taiteellinen toimijuus on muuttunut. Puhutaan uudesta taiteilijuudesta. Esitysten suunnittelu, toteutus ja esitt\u00e4minen hakevat muotoaan tuottaen uudenlaisia vuorovaikutussuhteita esiintyjien, ymp\u00e4rist\u00f6jen ja yleis\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 \u2013 uudenlaisia taiteellisen toimijuuden malleja. Kaiken kaikkiaan, taiteilijat toimivat moninaistuneissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja moninaistunein keinoin. Projektejaan toteuttaessaan he hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tutkivaa asennoitumista, pohdittua asemoitumista ja taiteellisen ty\u00f6n yhteiskunnallista kontekstualisointia. Yht\u00e4lailla humanististen ja yhteiskuntatieteiden alueella on tapahtunut muutoksia. Tutkimus on niiss\u00e4 ottanut askelia kohti esityksellisi\u00e4 muotoja. Esimerkiksi niin sanottu performatiivinen tutkimus muodostaa laadullisen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen ohella kolmannen kategorian. Se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 analyyseiss\u00e4\u00e4n ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6stens\u00e4 esitt\u00e4misess\u00e4 numeerisen ja kirjallisen materiaalin ohella muunlaista symbolista aineistoa, kuten materiaalisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuvallisia ja \u00e4\u00e4nellisi\u00e4 elementtej\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskuksessa toteutettava taiteellinen tutkimus osallistuu kriittisesti t\u00e4m\u00e4n tematiikan k\u00e4sittelemiseen ja edist\u00e4miseen, yht\u00e4lailla kuin tuo esiin merkitt\u00e4vi\u00e4 uusia kysymyksenasetteluja. Se on tutkimusymp\u00e4rist\u00f6, jossa on mahdollista kyseenalaistaa taiteellisia, taidepedagogisia ja yhteiskunnallisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 uusia olemisen muotoja ajankohtaisella tavalla. (Bolt 2008: Haseman 2008; 2010; Performative Social Science 2008; Lehmann 2009; Ruuksaken 2011)<\/p>\n

Taiteellinen tutkimus on siis monialainen; monitieteinen, monimenetelm\u00e4llinen ja monitaiteinen tutkimusala. Sen luonne, tavoitteet, asema, merkitys, arvot ja funktiot m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t suhteessa toisiinsa taiteilijoiden, tutkijoiden, muiden toimijoiden sek\u00e4 organisaatioiden ja instituutioiden toiminnallisessa vuorovaikutuksessa osana laajempaa yhteiskuntaa. Sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ei ole tarkasti ennalta m\u00e4\u00e4ritelty, vaan synnytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n omaa uomaansa ala toimii er\u00e4\u00e4nlaisena hedelm\u00e4llisen kiistan maastona. Yliopistomaailmassa monialaisuutta on viimeaikoina pidetty yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 uudistumisen mahdollistajana. Se ei vain tuo eri aloja tai oppiaineita toistensa rinnalle vaan onnistuessaan asettaa niiden uskomukset, olettamukset ja toteutumisen ehdot kyseenalaistavaan ja transformatiiviseen kanssak\u00e4ymiseen kesken\u00e4\u00e4n. Monialaisessa tutkimuksessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ajoittaista ep\u00e4varmuuden ja ep\u00e4selvyyden siet\u00e4mist\u00e4 ja erilaisten tekij\u00f6iden vaikuttavuuden ihmettely\u00e4. Mutta onnistuessaan monialainen tutkimus tuo esiin, kirkastaa ja murtaa konventionaalisia ajattelun ja toiminnan muotoja sek\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 uudenlaisia teorioita ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t taiteita ja avaavat niille uudenlaisia yhteiskunnallisia siteit\u00e4. (Haapala 2000; Moran 2002; Rouhiainen 2003)<\/p>\n

Monialaisen tutkimuksen vaarana voi kuitenkin olla sekavuuteen juuttuminen tai pinnallisuuteen kiinnittyminen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 taideteoreetikko Hal Fosterin (1998) mukaan on syyt\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 ja omaksua jokin oppiaine ennen siirtymist\u00e4 sen rajoille tai rajojen yli. Jotta voi olla rajan ylityksi\u00e4, tulee my\u00f6s tuntea ja tunnistaa rajoja. Taiteellisen tutkimuksen kohdalla omaksuttava oppiaine on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 taiteeksi, tarkemmin taiteen tekemiseksi. T\u00e4m\u00e4 on ja sen tulisi olla keskeinen l\u00e4ht\u00f6kohta Tutkessa teht\u00e4ville taiteellisille tai taidepedagogisille v\u00e4it\u00f6stutkimuksille ja muulle tutkimukselle.<\/p>\n

Taiteen tekeminen voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kriittiseksi ja materiaaliseksi ajatteluksi, joka hahmottaa ja kyseenalaistaa todellisuutta kokeilujen, keksint\u00f6jen ja innovaatioiden v\u00e4lityksell\u00e4. Taiteen tekeminen on aina reflektiivist\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se kantaa mukanaan perinnett\u00e4\u00e4n, teorioita, k\u00e4sitteit\u00e4, kokemuksia ja tulkintoja sen luonteesta samalla kun se luotaa todellisuutta. Se kehittyy edellisen taiteen uudelleen ajattelemisen my\u00f6t\u00e4 ja taiteen parhaimmat tulkinnat tai luennat ovat taidetta. (Steiner 1989; Haapala 2000; Borgdorff 2011)<\/p>\n

Professori Kirkkopellon mukaan taiteelliseen toimintaan liittyy taiteellisessa tutkimuksessa lis\u00e4piirre. Siin\u00e4 taiteellinen ty\u00f6 muuttuu tutkimuksen mediumiksi tai v\u00e4lineeksi, joka sallii tietynlaisen kysymisen ja muutoksen samalla kun se tulee esitt\u00e4neeksi muutoksen matkan. Taiteilija-tutkijan j\u00e4sent\u00e4ess\u00e4 taiteellista ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, h\u00e4n tulee siin\u00e4 my\u00f6s artikuloineeksi ty\u00f6ns\u00e4 perusteita, vaiheita ja tavoitteita kriittist\u00e4 julkista keskustelua varten. Yhten\u00e4 seurauksena t\u00e4st\u00e4 on, ett\u00e4 h\u00e4n muuttaa niin itse\u00e4\u00e4n taiteilija-tutkijana kuin taiteellisen ty\u00f6ns\u00e4 luonnetta. Laajemmin katsottuna taiteellisesta ty\u00f6st\u00e4 tulee keksinn\u00f6n v\u00e4line ja keksinn\u00f6t ovat aina mahdollisuuksia jonkin uuden perustamiselle. Her\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 kiinnostusta ne voivat tuottaa kriittisi\u00e4 muutoksia vallitseviin k\u00e4sityksiin ja toimintatapoihin. (Kirkkopelto 2012)<\/p>\n

Kulkiessaan muutoksen matkaa taitelija-tutkija on niin uppoutunut ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, ettei mahdollisesti n\u00e4e kuin satunnaisesti ja osittaisesti ty\u00f6ns\u00e4 merkityksi\u00e4 ja arvoa. Hahmottaakseen niit\u00e4 h\u00e4n tarvitsee tuekseen et\u00e4isyytt\u00e4 tuovia keinoja, esimerkiksi dokumentointia, tutkimusmenetelmi\u00e4 ja teoriaa, yht\u00e4lailla kuin kriittist\u00e4 keskustelua vertaisryhmien, ohjaajien ja ulkomaailman kanssa. Esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskuksessa pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan jatko-opiskelijan kyky\u00e4 tuoda oma taiteellinen toiminta tutkimuksen piiriin tai muuntaa se tutkimustoiminnaksi monin tavoin: esitystoiminnan tuella, tutkijaseminaarein, ohjaajien palauttein, tarkastuslausunnoin, teemaseminaarien, asiantuntijavierailujen ja konferenssien avulla sek\u00e4 digitaalisten ja verkkomuotoisten tutkimusjulkaisujen muodossa. Luovan rajank\u00e4ynnin kannalta monipuolisuus ja verkostot tukevat jatko-opiskelijoiden yksil\u00f6llisten projektien toteutumista. T\u00e4h\u00e4n uskon Taideyliopiston akatemioiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n tuovan uusia mahdollisuuksia. Mutta samalla kun Tutke toiminnallaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 jatko-opiskelijoiden opiskelua ja tutkimusty\u00f6t\u00e4, sen tavoitteena on yht\u00e4lailla kunnioittaa muutosta: rakentavaa ep\u00e4selvyytt\u00e4 ja ei-viel\u00e4-tiet\u00e4mist\u00e4 mahdollisuutena kyseenalaistaa vallitsevia k\u00e4sityksi\u00e4 ja toimintatapoja ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia juonteita taiteen tekemiseen ja sen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskuksen rakenteiden on siis oltava yht\u00e4lailla selkeit\u00e4 kuin joustaviakin. Samalla kun se pyrkii avoimesti tukemaan yhteis\u00f6ns\u00e4 j\u00e4seni\u00e4, se kuuntelee ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja herkistyy uusille vaikutteille. Kiit\u00e4n mahdollisuudesta saada olla mukana keskuksessa tapahtuvan hedelm\u00e4llisen rajank\u00e4ynnin edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Kiitos.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Bolt, Bolt. 2008. \u201cA Performative Paradigm for the Creative Arts?\u201d Working Papers in Art and Design 5<\/em>. http:\/\/sitem.herts.ac.uk\/artdes_research\/papers\/wpades\/vol15\/bbful.html<\/a> (15.11.2007).<\/p>\n

Borgdorff, Henk. 2012. The Conflict of the Faculties: Perspectives on Artistic Research<\/em>. The Netherlands: Leiden University Press.<\/p>\n

Haapala, Arto. 2000. \u201cMaailmassa-oleminen ja taiteilijan eksistenssi: askeleita eksistentiaaliseen estetiikkaan.\u201d Teoksessa El\u00e4mys, taide, totuus: kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta<\/em>, toim. Arto Haapala ja Markku Lehtinen, 121\u2013156. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n

Haseman, Brad. 2010. \u201dRupture and Recognition: Identifying The Performative Research Paradigm.\u201d In Practice as Research: Approaches to Creative Arts Enquiry<\/em>, edited by Estelle Barret and Barbara Bolt, 147\u2013158. London and New York: I.B. Taurus.<\/p>\n

Haseman, Brad 2006. \u201cA Manifesto for Performative Research.\u201d Media International Australia incorporating Culture and Policy<\/em>, theme issue Practice-led Research 118: 98\u2013106. eprints.qut.edu.au\/3999\/<\/a> (10.2.2010).<\/p>\n

Kirkkopelto, Esa. 2012. \u201dInventions and Institutions: Artistic Research as a Medium of Change.\u201d Julkaisematon puheenvuoro: Estetiikan seuran juhlaseminaari Aesthetics Today\/ Estetiikka T\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/em> 1.3.2012, Tieteiden talo, Helsinki. (Julkaistaan \u201dEstetiikka t\u00e4n\u00e4\u00e4n\u201d Synteesin estetiikan teemanumero 2012I<\/p>\n

Kirkkopelto, Esa. 2007. \u201dTaiteellisesta tutkimuksesta\u201d Teatterikorkea\/Teaterh\u00f6gskolan 2<\/em>: 20\u201329.<\/p>\n

Lehmen, Hans-Thies. 2009. Draaman j\u00e4lkeinen teatteri<\/em>. Suom. Riitta Virkkunen. Helsinki: Like.<\/p>\n

Moran, Joe. 2002. Interdisciplinarity. London and New York: Routledge, Taylor & Francis Group.
\nPerformative Social Science. Forum: Qualitative Social Research 9 (2) 2008. www.qualitative-research.net\/index.php\/fqs\/issue\/view\/10<\/a> (10.2.2010).<\/p>\n

Rouhiainen, Leena. 2008. \u201dArtistic Research and Collaboration.\u201d Nordic Theatre Studies 20<\/em>: 51\u201360.<\/p>\n

Rouhiainen, Leena. 2003. Living Transformative Lives: Finnish Freelance Dance Artists Brought into Dialogue with Merleau-Ponty\u2019s Phenomenology<\/em>. Acta Scenica 13. Helsinki: Theatre Academy.<\/p>\n

Ruuskanen, Annukka. Toim. 2011. Nykyteatterikirja \u2013 2000-luvun alun uusi skene<\/em>. Helsinki: Like.<\/p>\n

Steiner, George 1989. Real Presences<\/em>. Chicago. The University of Chicago Press.<\/p>\n

\u201cTulkintoja aineen ytimest\u00e4 \/ Renderings of the Heart of Matter\u201d<\/h2>\n

Konsepti, puhe ja tanssi: Leena Rouhiainen
\n\u00c4\u00e4nisuunnittelu: Antti Nykyri
\nVideon editointi: Riikka Theresa Innanen<\/p>\n

Esityksess\u00e4 k\u00e4ytetty video- ja \u00e4\u00e4nimateriaali: Leena Rouhiaisen syd\u00e4men ultra\u00e4\u00e4nitutkimus 5.10.2012. Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Vesa J\u00e4rvinen, kliinisen fysiologian yksikk\u00f6, Hyvink\u00e4\u00e4n sairaala.<\/p>\n

Teksti:<\/h3>\n

Leena Rouhiainen ja otteita seuraavista teoksista:<\/p>\n

Ahmed, Sara. 2010. \u201dHappy Objects.\u201d In Melissa Gregg & Gregory J. Seigworth (eds.). The Affect Theory Reader<\/em>. Durham & London: Duke University Press, 29\u201351.<\/p>\n

Darwin, Charles. 2009\/1872. Tunteiden ilmaisu ihmisiss\u00e4 ja el\u00e4imiss\u00e4. Suom. Anto Leikola. Helsinki: Terra Cognita.<\/p>\n

Gibbs, Anna. 2001. \u201dContagious Feelings: Pauline Hanson and the Epidemiology of Affect.\u201d Australian Humanities Review 24<\/em>. www.australianhumanitiesre-view.org<\/a> (10.10.2012).<\/p>\n

Irigaray, Luce. 1996\/1984. Sukupuolieron etiikka<\/em>. Suom. Pia Sivenius. Tampere: Tammer-paino ja Gaudemus.<\/p>\n

Lefebvre, Henri. 1991\/1974. The Production of Space<\/em>. Trans. Donald Nicholson-Smith. Malden USA, Oxford UK, Carlton Australia: Blackwell Publishing.<\/p>\n

Massumi, Brian. 2002. Parables of the Virtual: Movement, Affect, Sensation<\/em>. Durham & London: Duke University Press.<\/p>\n

Nancy, Jean-Luc. 2010\/1992. \u201dCorpus.\u201d Suom. Susanne Lindberg. Teoksessa Sami Santanen (toim.). Filosofin syd\u00e4n<\/em>. Helsinki: Gaudeamus ja Helsinki University Press, 27\u2013118.<\/p>\n

Nancy, Jean-Luc. 2010\/2000. \u201dTunkeilija.\u201d Suom. Elia Lennes ja Kaisa Sivenius. Teoksessa Sami Santanen (toim.). Filosofin syd\u00e4n<\/em>. Helsinki: Gaudeamus ja Helsinki University Press, 127\u2013141.<\/p>\n

Nietzsche, Friedrich. 1995\/1907. N\u00e4in puhui Zarathustra<\/em>. Suom. J.A. Hollo. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava.<\/p>\n

Perec, Georges. 2002\/1974. Tiloja\/Avaruuksia<\/em>. Suom. Ville Keyn\u00e4s. Helsinki: Loki-kirjat.<\/p>\n

Saint-Exupery, Antoine. 2001\/1994. Pikku Prinssi<\/em>. Suom. Irma Packal\u00e9n. Porvoo: WS Bookwell Oy.<\/p>\n

Spinoza, Benedictus de. 1994. Etiikka<\/em>. Suom. Vesa Oittinen. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus-kirjapaino Gaudeamus.<\/p>\n

Kiitokset<\/h3>\n

Annette Arlander, Kirsi Heimonen, Vesa J\u00e4rvinen sek\u00e4 esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskus ja opetusteatteri (TeaK)<\/p>\n

Yleis\u00f6n istuuduttua pime\u00e4ss\u00e4:<\/h3>\n

Asettuessamme istumaan ruumiimme painautuu tuolin antamaa tukea vasten. Toisille meist\u00e4 kehikko on luonteva kannetuksi tulemisen paikka. Toisille mukautuminen tuoliin ei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti onnistu. Materiaaliset mittasuhteet eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4, ajatus vierailee edelleen \u00e4skeisess\u00e4 kohtaamisessa tai vietetty uneton y\u00f6 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 kirkkaan tuntuman t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4. Uppoudumme asettumaan.<\/p>\n

Sali on pime\u00e4, ja pimeys syleilee sanojen v\u00e4list\u00e4 hiljaisuutta tai kohinaa tai viereisten tilojen vaimennettua toimintaa. Saatamme kuulla jonkun huokaavaan, toisen rykiv\u00e4n tai vaihtavan asentoaan. Hahmotamme juuri ja juuri edess\u00e4 istuvan ihmisen \u00e4\u00e4riviivat, tunnemme viereisen l\u00e4mm\u00f6n ja tuoksun, ehk\u00e4 kuulemme oman hengityksemme, syd\u00e4men ly\u00f6ntimme tai ajatustemme \u00e4\u00e4nen.<\/p>\n

Tuntomme vaeltaa valitsemassaan maastossa n\u00e4in vierivieress\u00e4 istuessamme ja jonkin tapahtumista odottaessamme.<\/p>\n

Jotain on tiedossa.<\/p>\n

Kuvittele, ett\u00e4 huomiosi kiinnittyy edess\u00e4si avautuvaan mustavalkoisen rakeiseen kuvaan. Tummaa taustaa halkoo liikkuvaa ainesta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kartio, jonka yhdelle kyljelle merkityll\u00e4 viivaimella on numerot viisi ja kymmenen: tuumia, senttimetrej\u00e4 tai millimetrej\u00e4, sit\u00e4 ei kerrota.<\/p>\n

Videokuva l\u00e4htee py\u00f6rim\u00e4\u00e4n:<\/h3>\n

Toisille meist\u00e4 hetki sitten aavistettu, nyt n\u00e4kyv\u00e4, kartio muistuttaa jostakin: televisioruudun kohinasta, mikroskoopin n\u00e4kym\u00e4st\u00e4, soluista, orastavasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tai ruumiin elimest\u00e4, ehk\u00e4.<\/p>\n

Kun kuvaa tallennettiin oli juuri tapahtunut seuraavaa:<\/p>\n

Ensin ei mit\u00e4\u00e4n, sitten tunnistettava puristus. Liikkeet\u00f6n liike. Piina.<\/p>\n

Oletko sin\u00e4 koskaan kokenut pys\u00e4htyneisyytt\u00e4?<\/p>\n

On niin, ett\u00e4: Ruumiit eiv\u00e4t saavu perille neutraaleina: Bodies do not arrive in the neutral. How we arrive, how we enter this or that room, will affect what impressions we receive. After all, to receive is to act. (Ahmed 2010, 37)<\/p>\n

Asia tuntui rytmin loppumiselta, hetkelliselt\u00e4 tyhjyydelt\u00e4, kardiografia kuvasi liikett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in.<\/p>\n

Tilat ovat moninkertaistuneet, jakaantuneet ja erilaistuneet. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 niit\u00e4 on kaikkia kokoja ja kaikkia laatuja, kaikkiin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin ja kaikkiin tarpeisiin. El\u00e4minen on siirtymist\u00e4 tilasta toiseen v\u00e4ltellen kolhuja mahdollisimman hyvin. (Perec 2002\/1974, 14)<\/p>\n

Silloin syd\u00e4n ly\u00f6 tasaisen hiljaa eik\u00e4 vastaa.<\/p>\n

Min\u00e4: En ollut tuntenut \u201doman syd\u00e4meni\u201d ly\u00f6v\u00e4n, vaan tuohon hetkeen saakka se oli ollut tuntemattomissa kuin jalkapohjat k\u00e4velless\u00e4 (Nancy 2010\/2000, 129).<\/p>\n

Mutta: Syd\u00e4n, joka ly\u00f6 y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, keskeytym\u00e4tt\u00e4 niin ihmeellisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, on tavattoman herkk\u00e4 ulkoisille kiihokkeille (Darwin 2009\/1872, 66).<\/p>\n

Huomaatko sin\u00e4kin, ett\u00e4 alkutilanteen j\u00e4lkeisill\u00e4 muutoksilla ja tapahtuman etenemisell\u00e4 on jo tehonsa: hengitys syvenee, k\u00e4mmenet ja huulet kihelm\u00f6iv\u00e4t, korvat sirisev\u00e4t vaikka s\u00e4\u00e4ret ja jalkater\u00e4t odottavat viel\u00e4 her\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun mielemme on jonkin tunteen vallassa, se n\u00e4kyy ruumiimme liikkeiss\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 tulee tavan ohella mukaan toinenkin seikka, nimitt\u00e4in hermovoiman suuntautumaton tulva (Darwin 2009\/1872, 38).<\/p>\n

Jotain on tiedossa.<\/p>\n

Sykev\u00e4livaihtelu.<\/p>\n

El\u00e4vyyden mahdollisuus, pinnan alla kytev\u00e4 kaipuu\/halu\/intensiteetti hiljaisessa ilmiasussaan.<\/p>\n

Sinun ruumiissasi on enemm\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 kuin sinun parhaassa viisaudessasi. . . Ruumis on suuri j\u00e4rki, moneus. (Nietzsche 1995\/1907, 41, 42)<\/p>\n

Niinp\u00e4: Bodies can catch feelings as easily as catch fire: affect leaps from one body to another, evoking tenderness, inciting shame, igniting rage, exciting fear (Gibbs 2001, 1).<\/p>\n

Syd\u00e4n, iho ja aivot ovat ulkopuolisuuttaan. Osallisuus toteutuu ennen tunnistamista.<\/p>\n

Muu, muut puhuvat meiss\u00e4 \u2013 t\u00e4ss\u00e4kin kohtaa, minussa ja sinussa.<\/p>\n

Silloinkin k\u00e4vi niin. Kohtaamisen liikkeet kuljettivat huomaamattomasti toiseen paikkaan. Edess\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 kuva on menneen kartta, olen edelleen siin\u00e4, mutta my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 ja kohta tuolla, niin kuin sin\u00e4kin.<\/p>\n

Ruumiiden v\u00e4li ei varaa mit\u00e4\u00e4n muuta kuin ulottuvuuden, joka on (itse res,) areaalinen reaalisuus, jonka mukaan ruumiit sattuvat altistumaan kesken\u00e4\u00e4n. Ruumiiden-v\u00e4liss\u00e4 on kuvien tapahtumapaikka. . . Ruumis on toisille ruumiille tarjottu kuva, kokonainen korpus ruumiista ruumiiseen j\u00e4nnitettyj\u00e4, kuvia, v\u00e4rej\u00e4, paikallisvaroja, fragmentteja, rakeita, n\u00e4nnipihoja, kynsi\u00e4 ja niiden kuunt\u00e4pli\u00e4. . . (Nancy 2010\/1992, 119)<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4 siis kysy\u00e4: Ent\u00e4 paikka ja niiden sijainti? Astiat? Paikka muovautuisi toisesta toiseen, sis\u00e4lt\u00e4 ulos ja ulkoa sis\u00e4\u00e4n. Se k\u00e4\u00e4ntyilisi ja v\u00e4\u00e4ntyilisi itsen ymp\u00e4ri, toisen l\u00e4pi kulkien lakkaamatta menneen ja tulevan v\u00e4liss\u00e4. (Irigaray 1996\/1984, 59)<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4 kysy\u00e4 koska: Ruumis on aina l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4, liikahtamaisillaan, putoamaisillaan, erkaantumaisillaan, siirtym\u00e4isill\u00e4\u00e4n sijoiltaan (Nancy 2010\/1992, 50).<\/p>\n

Mutta: Ihminen ei voi ajatella syv\u00e4llisesti ja samalla harjoittaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 lihasvoimaa (Darwin 2009\/1872, 69\u201370).<\/p>\n

Ruumiit eiv\u00e4t \u201dtied\u00e4\u201d, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole \u201dtiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4k\u00e4\u00e4n\u201d. Ne ovat muualla, muualta, muuten. (Nancy 2010\/1992, 101)<\/p>\n

Pysy liikkeess\u00e4: pysy\u00e4 liikkeess\u00e4 vai seisahtua sittenkin loputtomaan virtaan.<\/p>\n

Actually existing, structured things live in and through that which
\nescapes them (Massumi 2002, 35).<\/p>\n

Poissa-olo t\u00e4ss\u00e4: siin\u00e4 on ruumis, psyykeen ulottuvuus (Nancy 2010\/1992, 118).<\/p>\n

Ruumis ei ole \u201doma\u201d, se on omaksi ottava\/luopuva. (Nancy 2010\/1992, 102).<\/p>\n

Olemme joukko varioivasti pamppailevaa vaikuttunutta ja vaikuttavaa rakenteellista aineitta, joka loistaa poissaolostoon k\u00e4sin t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

The heart as lived is strangely different from the heart as thought and perceived (Lefevre 1991\/1974, 40).<\/p>\n

Kukaan ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 m\u00e4\u00e4ritellyt mihin ruumis pystyy. . . T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4\u00e4n osoittaa ruumiin pystyv\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oman luontonsa lakien varassa paljoon sellaiseen, jota sen oma tajunta voi vain ihmetell\u00e4. (Spinoza 1994,140, 141)<\/p>\n

Ihmettely on toisen saapumista tai tapahtumista. Uuden tarinan alku? (Irigaray 1996\/1984, 94)<\/p>\n

Ihmetteletk\u00f6 sin\u00e4 nyt syd\u00e4nt\u00e4si, syd\u00e4mell\u00e4si?<\/p>\n

Jotain on tiedossa<\/p>\n

Altistumme ja \u00e4idymme.<\/p>\n

Herkk\u00e4tuntoinen ruumis: sipaista, hipoa, pusertaa, painaltaa, kirist\u00e4\u00e4, silottaa, raaputtaa, hangata, hyv\u00e4ill\u00e4, tunnustella, hypistell\u00e4, muovata, hieroa, syleill\u00e4, puristaa, ly\u00f6d\u00e4, nipist\u00e4\u00e4, purra, ime\u00e4, katsella, siet\u00e4\u00e4, hyl\u00e4t\u00e4, nuolla, heiluttaa, katsoa, kuunnella, vainuta, maistaa, v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, suudella, tuudittaa, tasapainottaa, kantaa, punnita. (Nancy 2010\/1992, 97).<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 jatkamme. . .<\/p>\n

Hyv\u00e4sti, kettu sanoi. Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: ainoastaan syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n n\u00e4kee hyvin. . . . T\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita ei n\u00e4e silmill\u00e4. (Saint-Exupery 2001\/1994, 72)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Virkaanastujaisesesitelm\u00e4 5.12.2012, Teatterikorkeakoulu. Hyv\u00e4t kutsuvieraat, Teatterikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja henkil\u00f6kunta, Hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 Teatterikorkeakoulun esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskus, Tutke, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[30],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1412"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1412"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1412\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1863,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1412\/revisions\/1863"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1412"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1412"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1412"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}