{"id":1418,"date":"2017-03-15T17:02:10","date_gmt":"2017-03-15T14:02:10","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=1418"},"modified":"2018-02-12T15:08:42","modified_gmt":"2018-02-12T12:08:42","slug":"anne-makkonen-minne-suuntaat-tanssintutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/anne-makkonen-minne-suuntaat-tanssintutkimus\/","title":{"rendered":"Anne Makkonen<\/em> Minne suuntaat tanssintutkimus?"},"content":{"rendered":"

Tanssilehti<\/em> 2\/29<\/p>\n

Maailmalla tanssintutkimus p\u00e4\u00e4si kunnolla vauhtiin 1980-luvulla ja meill\u00e4 aloiteltiin 1990-luvulla. Ensimm\u00e4inen suomalainen tanssiin liittyv\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimus ilmestyi 1994, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4, laskujeni mukaan, jo 20:nnen v\u00e4it\u00f6ksen raja.<\/p>\n

Tanssintutkimuksen my\u00f6h\u00e4iseen k\u00e4ynnistymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa tanssin hetkellinen, ruumiillinen ja liikkuva luonne, v\u00e4h\u00e4inen kirjallinen dokumentaatio, tanssialan naisvaltaisuus sek\u00e4 tanssin ja tanssijoiden moraalisesti arveluttava asema ja v\u00e4h\u00e4inen sosiaalinen arvostus.<\/p>\n

Vuonna 2006 Taiteen keskustoimikunta julkaisi artikkelikokoelma Finnish Dance Research at the Crossroads: Practical and Theoretical Challenges<\/em> (toim. Aino Sarje ja P\u00e4ivi Pakkanen), joka kokosi yksiin kansiin suomalaista tanssintutkimusta. Kirjan yhdeks\u00e4ntoista tanssintutkimusartikkelia innosti minut miettim\u00e4\u00e4n millaiseen kansainv\u00e4lisen tanssintutkimuksen maisemaan suomalainen tutkimus englanninkielisen viestins\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4. Samalla ajatukseni kirja-arviosta muuttui pohdinnaksi siit\u00e4 miten kotimaisen ja kansainv\u00e4lisen anglo-amerikkalaisjohtoisen tutkimuksen historialliset vaiheet ja painotukset eroavat toisistaan.<\/p>\n

Tanssinhistoriasta tanssintutkimukseksi<\/h2>\n

Useimmissa maissa tanssin tutkiminen alkoi yliopistojen ulkopuolella ei-akateemisina tanssinhistorian esityksin\u00e4. Tanssin akateeminen tutkimus lis\u00e4\u00e4ntyi ja monipuolistui 1980-luvun lopulta l\u00e4htien, jolloin varsinkin anglo-amerikkalaisessa tutkimuksessa tapahtui niin sanottu teoreettinen k\u00e4\u00e4nne. Sen vaikutuksesta yliopistoihin jo aiemmin saapunut tanssinhistoriaan ja antropologiaan keskittynyt tutkimus laajentui ja muuntui 1990-luvulla muiden tieteenaloja teorioita ja metodeita soveltavaksi moni- ja poikkitieteelliseksi tanssiopinnoiksi (dance studies).<\/p>\n

Erityisen keskeiseksi tanssintutkimuksen innoittajaksi muodostui tanssia sosiaalisena konstruktiona tarkasteleva kulttuurin tutkimus, joka ammensi n\u00e4k\u00f6kulmia mm. mannermaisen filosofiaan, postmodernismiin ja j\u00e4lkistukturalismiin pohjautuvista kriittisist\u00e4 teorioista.<\/p>\n

Tanssintutkimuksen teoritisoituminen ja osallistuminen poikkitieteellisiin akateemisiin sosiaalis-poliittisesti painottuneisiin keskusteluihin ruumiista, identiteetist\u00e4, sukupuolesta, rodusta oli 1990-luvulla niin voimakasta, ett\u00e4 osa tanssintutkijoista koki trendikk\u00e4iden akateemisten teorioiden ja aihepiirien viev\u00e4n tanssintutkimuksen liian kauaksi itse tanssista ja sen ominaisluonteesta l\u00e4htevien tutkimusmetodien kehittelyst\u00e4.<\/p>\n

Merkille pantavaa on my\u00f6s, ett\u00e4 erilaisista teorioista eiv\u00e4t kiinnostuneet 1990-luvulla ainoastaan akateemiset tanssintutkijat, vaan my\u00f6s osa nuorista tanssintekij\u00f6ist\u00e4. He eiv\u00e4t vierastaneet taide- ja kulttuuriteorioita, vaan ottivat ne oman taiteellisen ty\u00f6skentelyns\u00e4 apuv\u00e4lineiksi ja tekiv\u00e4t teoksissaan n\u00e4kyviksi mm. representaation muodostumista, sukupuolen ja identiteetin rakentumista ja tanssin tekemisen ja esitt\u00e4misen konventioita.<\/p>\n

2000-luvulle tultaessa my\u00f6s kansainv\u00e4listen tutkimuskonferenssien ja julkaisujen uusiksi aihepiireiksi nousivat tanssin teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4liset kysymykset sek\u00e4 tanssin ruumiillistetun tiedon ja k\u00e4sitteellisten ja kielellisten diskurssien v\u00e4liset suhteet.<\/p>\n

N\u00e4iden aiheiden k\u00e4sittely on tapahtunut viime vuosina sek\u00e4 tutkijoiden perinteisen k\u00e4sitteellisen ja kielellisen tieteellisen diskurssin ett\u00e4 taiteen tekij\u00f6iden taiteen prosesseista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ammentavan taiteellisten tutkimuksen ja taideteosten kautta. Lis\u00e4ksi erilaiset tutkijoiden, taiteilija-tutkijoiden, tutkija-taiteilijoiden ja taiteilijoiden v\u00e4liset monipuolista tietoa ja erilaisia kokemuksia hahmottelevat yhteisty\u00f6hankkeet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet.<\/p>\n

Suomessa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h2>\n

Parin vuosikymmenen ik\u00e4inen suomalainen tanssintutkimus eroaa historiallisilta vaiheiltaan sek\u00e4 tutkimuspainotuksiltaan monessa suhteessa edell\u00e4 luonnehditusta anglo-amerikkalaisesta tanssintutkimuksesta.<\/p>\n

Suomessa akateeminen tieteellinen tanssintutkimus k\u00e4ynnistyi 1990-luvulla ilman laajaa maallikkojen luomaa tanssihistoriallista pohjaa. Meilt\u00e4 ei l\u00f6ydy yht\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tanssintutkimukseen erikoistunutta laitosta, vaan tutkimus on pisaroitunut eri oppialojen laitoksille.<\/p>\n

Toisin kuin yleens\u00e4 Suomessa tieteellisesti painottunut tanssintutkimus sai miltei alusta alkaen rinnalleen taiteellisen tutkimuksen. Teatterikorkeakoulussa on jo 1990-luvulta asti voinut harjoittaa sek\u00e4 taiteellisesti ett\u00e4 tieteellisesti painottuneita jatko-opintoja. Syksyst\u00e4 2008 alkaen Teatterikorkeakoulun jatko-opinnot ja tutkimustoiminta on keskittynyt yksinomaan taiteelliseen tutkimukseen.<\/p>\n

Tanssin ja sen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n poikkeuksellisen voimakasta l\u00e4sn\u00e4oloa kaikenlaisessa tutkimuksessa on lis\u00e4nnyt suomalaisten tutkijoiden vahva henkil\u00f6kohtainen ja kokemuksellinen sidos tanssin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin tanssin harrastajina, opettajina, koreografeina tai tanssijoina.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 ominaispiirteist\u00e4 johtuen meill\u00e4 on kansainv\u00e4lisesti ajatellen v\u00e4h\u00e4n tanssin menneisyyteen kiinnittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta, paljon fenomenologis-hermeneuttisia n\u00e4k\u00f6kulmia esittelevi\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tutkimuksia, mutta poikkeuksellisen v\u00e4h\u00e4n tanssia sosiaalisena konstruktiona tarkastelevaa tanssintutkimusta.<\/p>\n

Mahdollisuuksia ja haasteita<\/h2>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, erilaiset vastakkainasettelut tanssintutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4 ovat alkaneet purkautua. Esimerkiksi tanssia historiallisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti rakentuneena toimintana tarkasteleva tutkimus ja aiemmin erityisesti tanssikasvatuksen ja tanssinharjoittajien esille nostamat fenomenologiset eletty\u00e4 ruumiillista kokemusta painottavat l\u00e4hestymistavat ovat hankkiutumassa kriittiseen toinen toistaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4n vuoropuheluun.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jokainen tanssintutkija \u2013 tekee h\u00e4n sitten tieteellist\u00e4 tutkimusta tai taiteellista tutkimusta \u2013 joutuu kohtaamaan tutkimuksessaan tanssin hiljaisen ruumiillisen kokemuksen ja perinteisen kielellisen ja k\u00e4sitteellisen tutkimusdiskurssin v\u00e4lisen dialogin ja vuorovaikutuksen esitt\u00e4misen vaikeudet.<\/p>\n

Tanssin taiteellisen tutkimuksen asiantuntija-tekij\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 kielellisen ja k\u00e4sitteellisen kirjoittamisen rinnalle uusia, erilaisia ja perusteltuja tutkimuksen suorittamisen ja esille tuomisen muotoja. Samanaikaisesti tieteellisesti painottuneen tutkimuksen asiantuntija-katsojan on luovuttava tanssin haltuun ottajan asemastaan ja avauduttava my\u00f6s sille tiedolle, joka rakentuu tanssin tekemisen prosesseista k\u00e4sin asiantuntija-tekij\u00e4n toimesta. T\u00e4ll\u00f6in moni- ja poikkitieteellisen sek\u00e4 taiteellisen tanssintutkimuksen esiin nostama ja eri tavoin artikuloima ruumiillistettu tieto voi todella monipuolistaa ja haastaa hallitsevia k\u00e4sityksi\u00e4 tiedon ja tutkimuksen luonteesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tanssilehti 2\/29 Maailmalla tanssintutkimus p\u00e4\u00e4si kunnolla vauhtiin 1980-luvulla ja meill\u00e4 aloiteltiin 1990-luvulla. Ensimm\u00e4inen suomalainen tanssiin liittyv\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimus ilmestyi 1994, ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[30],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1418"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1418"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1418\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1421,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1418\/revisions\/1421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1418"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1418"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1418"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}