{"id":185,"date":"2014-09-24T17:10:35","date_gmt":"2014-09-24T14:10:35","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=185"},"modified":"2018-02-12T15:10:10","modified_gmt":"2018-02-12T12:10:10","slug":"anne-makkonen-tanssiteatteri-tanssinaytelma-ja-tanssirealismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/anne-makkonen-tanssiteatteri-tanssinaytelma-ja-tanssirealismi\/","title":{"rendered":"Anne Makkonen<\/em> Tanssiteatteri, tanssin\u00e4ytelm\u00e4 ja tanssirealismi"},"content":{"rendered":"
Otteita Anne Makkosen teatteritieteen pro gradu -tutkielmasta Kurt Jooss \u2013 Pina Bausch \u2013 Marjo Kuusela tanssiteatterin ja sen kehityksen edustajina, 1989. L\u00e4hdeviitteet on j\u00e4tetty pois tekstist\u00e4.<\/pre>\n
Raatikon toiminnan alkuvaiheessa tanssiteatteri merkitsi Marjo Kuuselalle repliikit\u00f6nt\u00e4 teatteria, jossa draaman ristiriidat ja j\u00e4nnitteet esitet\u00e4\u00e4n muuten kuin verbaalisesti. Kuuselan k\u00e4sitys muuttui kuitenkin jo Raatikon ensimm\u00e4isen kokoillan esityksen Ty\u00f6l\u00e4isvaimon<\/em> valmistumisen my\u00f6t\u00e4 suuntaan, jossa h\u00e4n n\u00e4kee tanssiteatterin ilmaisumahdollisuudet laajempina kuin puheteatterin. Puheteatteri on Kuuselan mukaan sidotumpi realismiin kuin tanssiteatteri. Henkil\u00f6hahmojen psykologista kuvausta on helpompi laajentaa tanssiteatterin keinoin. Tanssiteatterissa esimerkiksi ihmisen k\u00e4det ja jalat voivat vapaasti ilmaista ihmisen sis\u00e4ist\u00e4 tilaa kun taas puheteatterissa ihmisvartalon ilmaisu on sidottu tiukemmin todellisuudesta otettuihin liike- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleihin.<\/p>\n
Tanssiteatterin ilmaisu mahdollisuuksia parantaa my\u00f6s se, ettei sen ilmaisu ole sidoksissa mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn tanssitekniikkaan. Tanssiteatteri yhdist\u00e4\u00e4 vapaasti balettia, jazztanssia, modernia tanssia kansantanssia, pantomiimi\u00e4 ja niin edelleen.<\/p>\n
Marjo Kuusela ja Raatikko kutsuivat teoksiaan tanssin\u00e4ytelmiksi, joiden ensisijaisena l\u00e4ht\u00f6kohtana oli sis\u00e4ll\u00f6n hahmottuminen draamallisesti kertovaksi. Tanssin\u00e4ytelmiss\u00e4 teatterin lainalaisuudet (juoni, roolit, kohtaukset, j\u00e4nnitteet) sovitettiin yhteen tanssin liikkeiden ja rytmin kanssa. Useimmat Kuuselan tanssin\u00e4ytelmist\u00e4 pohjautuvat jo olemassa oleviin kirjallisiin teksteihin, joista sovitettiin tanssiteatterille soveltuva libretto.<\/p>\n
Kuuselan mukaan tanssi ei voi olla muodoltaan realistista (tanssin ei pid\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 teatterinomaisesti j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n jotain toimintaa), vaan tanssirealismin l\u00e4ht\u00f6kohtana on sis\u00e4ll\u00f6llinen realismi, ihmisen todellisuuspohjaiset kokemukset. Tanssirealismi esitt\u00e4\u00e4 aina ihmist\u00e4, se ei pyri symboloimaan mit\u00e4\u00e4n abstrakteja k\u00e4sitteit\u00e4, kuten el\u00e4m\u00e4, kuolema tai py\u00f6re\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on aina ihminen ja h\u00e4nen kokemuksensa. Tanssijan on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 fyysisesti ihmiselt\u00e4. Jos joku vaikea hyppy saa aikaan \u00e4hk\u00e4isyn sen on kuuluttava, sit\u00e4 ei pid\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 peitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kuuselan ty\u00f6skentelytapa<\/h3>\n
Marjo Kuusela suunnittelee koreografiansa suurelta osin edelt\u00e4 p\u00e4in ennen harjoituksia. Se, miten Kuuselan oma vartalo ilmaisisi asiat, synnytt\u00e4\u00e4 teoksen liikemateriaalin. Tanssijoilla on mahdollisuus muovata Kuuselan heille antamaa liikemateriaalia oman tyylisikseen. Esimerkiksi Aarne M\u00e4ntyl\u00e4n tanssissa n\u00e4kyy aina tietty klassisuus, ja Tommi Kitin liikkumista hallitsee Graham-tekniikasta omaksuttu voimakas keskustasta ja sel\u00e4st\u00e4 l\u00e4htev\u00e4 liike.<\/p>\n
Kuusela k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n my\u00f6s jonkin verran improvisaatiota. Kuuselan tanssijille antamat improvisaatiomahdollisuudet liittyv\u00e4t yleens\u00e4 johonkin tapahtumasarjaan, paikasta toiseen siirtymiseen tai musiikin tarjoamien virikkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n….<\/p>\n
Kuuselan mielest\u00e4 tilanne synnytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tanssiliikkeet ett\u00e4 ilmaisun. Se miten h\u00e4nen oma vartalonsa ilmaisisi asian synnytt\u00e4\u00e4 koreografian. Helpottaakseen tanssijan omakohtaisen kosketuksen saamista sek\u00e4 tanssiliikkeisiin ett\u00e4 niiden ilmaisuun Kuusela pyrki varsinkin ensimm\u00e4isiss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4\u00e4n antamaan tanssijoille selke\u00e4n ja laajan kuvan siit\u00e4 mist\u00e4 teoksessa oli kyse, ja mink\u00e4laiset kunkin roolihenkil\u00f6n taustat ovat. My\u00f6hemmin h\u00e4n on yritt\u00e4nyt v\u00e4hent\u00e4\u00e4 teosten analysointia ja tiedon jakamista tanssijoille ja toivonut, ett\u00e4 tanssijat olisivat itse luoneet tapahtumille taustat ja motivaation…<\/p>\n
Maria Wolska<\/strong> kuvaa Kuuselan koreografina seuraavasti:<\/p>\n
Marjo Kuuselan koreografikuvaa ilment\u00e4\u00e4 suuri produktiivisuus, l\u00e4hes shamaninen liikkeiden keksimiskyky, ohjauksellinen kyky j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tapahtumat teatterin keinoin sek\u00e4 \u00e4lyllinen asenne.<\/p>\n
Esitysten yhteiskunnallinen ja poliittinen kantaaottavuus<\/h3>\n
Marxilais-humanistinen n\u00e4kemys maailmasta ja ihmisist\u00e4 vaikutti suuresti Tanssiteatteri Raatikon syntyyn. Raatikon varhaiset teokset Ty\u00f6l\u00e4isvaimo<\/em> (1973), V\u00e4ki ilman valtaa<\/em> (1974), Balladi Hermanin Ruususta<\/em> (1975), Kukkaistytt\u00f6<\/em> (1976) ja Salka Valka<\/em> (1976) kuvasivat k\u00f6yhien ja sorrettujen kohtaloita. Kukkaistytt\u00f6 tehtiin jopa suoraan poliittiseen kaavaan: sorrettu korealainen perhe el\u00e4\u00e4 unelmoiden vapaudesta, miehitt\u00e4j\u00e4t osoittavat v\u00e4kivallalla voimansa, vapaus saapuu sissien my\u00f6t\u00e4 ja j\u00e4lleenrakentaminen alkaa.<\/p>\n
Saavuttaessa 1970-luvun loppupuolelle Kuuselan koreografioiden yhteiskunnallisten ja poliittisten kannanottojen muodot monimutkaistuivat. Esimerkiksi Kuuselan tehdess\u00e4 Seitsem\u00e4\u00e4 veljest\u00e4<\/em> Suomen Kansallisbaletille vuosina 1979 ja 1980 tanssijat kyseliv\u00e4t Kuuselalta, milloin ne punaliput tulevat? He eiv\u00e4t n\u00e4hneet lainkaan Kuuselan teoksen yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4: Voidaan kehityksen py\u00f6r\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 taaksep\u00e4in, siirty\u00e4 takaisin luontoon kuten Jukolan veljekset? Kysymys oli hyvin ajankohtainen 1980-luvun vaihteessa suomalaisen vihre\u00e4n liikkeen syntyess\u00e4, ja ekologisten ongelmien kasvaessa. Kuuselan yhteiskunnallisten ilmaisumuotojen monimutkaistumisen syit\u00e4 on ensiksi yleisen yhteiskunnallisen ja poliittisen ilmapiirin muuttuminen vasemmistoradikalismista 1980-luvun konsensukseen, joka ei arvosta suoria ja selkeit\u00e4 mielipiteenilmauksia. Toiseksi Kuuselan taiteellisten keinojen etsint\u00e4 on monipuolistunut ajan my\u00f6t\u00e4, ja t\u00e4st\u00e4 on seurannut, etteiv\u00e4t kannanotot ole en\u00e4\u00e4 niin selke\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kuin aikaisemmin. Kuusela<\/strong> toteaa:<\/p>\n
Keinot peitt\u00e4v\u00e4t tarkoituksen. Ei voi olla en\u00e4\u00e4 niin suora tehty\u00e4\u00e4n niin monta teosta.<\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Otteita Anne Makkosen teatteritieteen pro gradu -tutkielmasta Kurt Jooss \u2013 Pina Bausch \u2013 Marjo Kuusela tanssiteatterin ja sen kehityksen edustajina, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,21],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=185"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1708,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions\/1708"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}