{"id":192,"date":"2014-09-24T17:17:46","date_gmt":"2014-09-24T14:17:46","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=192"},"modified":"2018-02-12T15:10:10","modified_gmt":"2018-02-12T12:10:10","slug":"anne-makkonen-mita-tapahtui-suomen-vapaassa-tanssissa-1940-ja-1950-luvuilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/anne-makkonen-mita-tapahtui-suomen-vapaassa-tanssissa-1940-ja-1950-luvuilla\/","title":{"rendered":"Anne Makkonen<\/em> Mit\u00e4 tapahtui Suomen vapaassa tanssissa 1940- ja 1950-luvuilla?"},"content":{"rendered":"
Tanssi 1\/91, Anne Makkonen, asiavirheit\u00e4 korjattu 2002<\/pre>\n
Ei kovin paljon, jos lukee harvoja olemassa olevia kirjoituksia Suomen tanssin historiasta. Taantuma, lasku, lama tai loppu ovat ne sanat, joilla sivutetaan lyhyesti koko sodanj\u00e4lkeinen vapaan tanssin kohtalo. Mutta mit\u00e4 itseasiassa tapahtui noina vuosina? Kuinka voimakas taantuma oli ja miksi se tuli?<\/h5>\n
Suomalaisen tanssin ja baletin kehityssuunnat olivat vastakkaiset 1940- ja 1950-luvuilla. Nuo vuosikymmenet merkitsiv\u00e4t vapaalle tanssille kamppailua olemassaolosta ja baletille nousun ja kukoistuksen alkua. Sodan j\u00e4lkeisest\u00e4 Suomesta ei l\u00f6ytynyt riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja kahden eri tanssilajin tason kohottamiseen. Lis\u00e4ksi saksalaisen Ausdruckstanzin taiteellisen tason romahdus Hitlerin vallan aikana heijastui my\u00f6s Suomen vapaaseen tanssiin, joka oli ennen sotaa saanut p\u00e4\u00e4vaikutteensa ja inspiraationsa juuri saksalaisesta tanssista. Ausdruckstanz eli ilmaisutanssi on yhteisnimitys Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa ennen toista maailmansotaa esiintyneille erilaisille varhaisen modernin tanssin suuntauksille.<\/p>\n
1920- ja 1930-luku olivat vapaan tanssin kehityksen vuosikymmeni\u00e4 Suomessa. Useat Maggie Gripenbergin<\/strong> ensimm\u00e4isen polven oppilaat, kuten Irja Hagfors<\/strong>, Sari Jankelow<\/strong>, Ester Naparstok<\/strong>, Marianne Pontan<\/strong> ja monet muut, antoivat soolon\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4. Uusia tanssi- ja liikuntakouluja perustettiin. Suomalaiset tanssijat opiskelivat ja ty\u00f6skenteliv\u00e4t saksalaisissa liikuntakouluissa, teattereissa, oopperoissa ja tanssiryhmiss\u00e4. Ausdruckstanzin kuuluisat nimet Mary Wigman<\/strong>, Harald<\/strong> Kreutzberg<\/strong>, Kurt Jooss<\/strong> ja Trudi Schoop<\/strong> vierailivat Suomessa. Maggie Gripenberg voitti Brysselin kansainv\u00e4liset koreografiakilpailut 1939<\/strong>. Aktiivisesta toiminnasta huolimatta vapaa tanssi ei kuitenkaan onnistunut ennen sotaa vakiinnuttamaan asemaansa ammattimaisena tanssilajina. Yht\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4\u00e4, palkattua ammattiryhm\u00e4\u00e4 ei syntynyt. Tanssijoiden koulutus oli pienten yksityisten koulujen ja ulkomaisten opintomatkojen varassa. Esitysten taiteellinen ja tekninen taso vaihteli runsaasti ja tanssikriitikoille tuotti vaikeuksia arvottaa uuden tanssilajin eri piirteit\u00e4.<\/p>\n
Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 suomalaisen vapaan tanssin asema muuttui. Liittolaisuus Saksan kanssa oli ohi, ja suomalainen kulttuuri suuntautui kohti anglosaksisia maita. Tanssijoiden opinto- ja ty\u00f6matkat Saksaan loppuivat, samoin saksalaiset tanssijavierailut Suomeen. Suomen tanssitaiteen edist\u00e4miseksi vuonna 1937 perustettu Suomen Tanssitaiteilijain Liitto (STTL) jakautui balettijaostoksi ja vapaan tanssin jaostoksi 1945. Jako katkaisi vapaan tanssin ja baletin v\u00e4h\u00e4isetkin yhteydet toisiinsa ja syvensi niiden v\u00e4list\u00e4 vastakkainasettelua. Vapaa tanssi oli eristyksiss\u00e4 sek\u00e4 ulkomaisista ett\u00e4 kotimaisista vaikutteista. Sen oli selvitt\u00e4v\u00e4 omien harrastajiensa aktiivisuuden varassa Suomessa, joka kamppaili sodan j\u00e4lkeen taloudellisten ja poliittisten ongelmien kanssa. Edellytykset uuden, viel\u00e4 vakiintumattoman, tanssilajin kehittymiselle olivat kaikkea muuta kuin hyv\u00e4t.<\/p>\n
Toiminta jatkuu<\/h3>\n
Vapaan tanssin muuttuneen tilanteen vaikutukset eiv\u00e4t n\u00e4kyneet heti. Saattoi ehk\u00e4 ajatella, ett\u00e4 sodan takia Saksasta Suomeen palanneet tanssijat kuten Irja Hagfors, Sari Jankelow, Hagar Lehtikanto<\/strong> ja Ester Naparstok nostaisivat vapaan tanssin ammattitasolle. Niinp\u00e4 toiminta k\u00e4ynnistyi sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 entisten mallien mukaan. Muutamia soolon\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 j\u00e4rjestettiin, tanssikoulujen oppilaat esiintyiv\u00e4t ja vapaan tanssin edustajat osallistuivat menestyksellisesti Tukholman<\/strong> (1945) ja K\u00f6\u00f6penhaminan<\/strong> (1947) kansainv\u00e4lisiin koreografiakilpailuihin<\/strong>. Vuonna 1948 vapaan tanssin jaosto el\u00e4tteli toiveita jopa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4, kerran kuussa j\u00e4rjestett\u00e4vist\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4. Niiden avulla oli tarkoitus yhdist\u00e4\u00e4 liikuntakoulujen voimavarat ja esitell\u00e4 uusia koreografioita. Jaoston ja sen j\u00e4senten voimat riittiv\u00e4t kuitenkin vain kahteen matineaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1948. Lis\u00e4ksi Elsa Puolanteen<\/strong>, Ester Naparstokin ja Maggie Gripenbergin valioryhm\u00e4t j\u00e4rjestiv\u00e4t omia n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4\u00e4n, esimerkiksi Puolanne -ryhm\u00e4 teki kes\u00e4ll\u00e4 1945 puolentoista kuukauden kiertueen esiintyen 36 eri paikkakunnalla.<\/p>\n
Saavuttaessa 1950-luvulle monet tekij\u00e4t, kuten ulkomaisten vaikutteiden puute, talousongelmat, tanssikoulujen erist\u00e4ytyneisyys, tanssikoulutuksen rajoittuneisuus sek\u00e4 asiantuntevan ja kannustavan kritiikin puute, alkoivat lamaannuttaa vapaan tanssin toimintaa. Ester Naparstokin ja Elsa Puolanteen valioryhm\u00e4t hajaantuivat vuoden 1952 aikana ja yli 70-vuotiaan Maggie Gripenbergin aktiivivuodet olivat jo takanap\u00e4in. Vapaan tanssin opetus keskittyi yh\u00e4 enemm\u00e4n lapsiin ja harrastajiin. Esitykset muuttuivat oppilasn\u00e4yt\u00f6ksiksi ja lyhyiksi irrallisiksi numeroiksi STTL:n juhlan\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n
Ulkomaiset opettajat saapuivat<\/h3>\n
Kesin\u00e4 1950 ja 1951 toistakymment\u00e4 vapaan tanssin edustajaa osallistui Ruotsin Tanssipedagogiliiton<\/strong> j\u00e4rjest\u00e4mille kursseille, joiden vapaan tanssin opettajana toimi Kurt Joossin<\/strong> monivuotinen yhteisty\u00f6kumppani Sigurd Leeder<\/strong>. Tukholman kurssit her\u00e4ttiv\u00e4t vapaan tanssin jaoston hallituksessa ajatuksen kutsua Harald Kreutzberg<\/strong> opettamaan Suomeen sek\u00e4 rohkaisivat muutamia nuoria tanssijoita aloittamaan opinnot ulkomailla. Kesti kuitenkin kaksi vuotta, ennen kuin kiireisen Kreuzbergin vierailu ja tanssikurssi toteutuivat syksyll\u00e4 1953. Kreutzbergin kurssi sai innostuneen vastaanoton, ja vuodesta 1955 l\u00e4htien vapaan tanssin jaosto j\u00e4rjesti vuosittain oman kes\u00e4kurssinsa. Aluksi (1955\u20131958) kurssien opettajina toimi eurooppalaisia tanssipedagogeja, joiden opetus pohjautui niin kutsuttuun Jooss\u2013Leeder metodiin. T\u00e4m\u00e4 oli ainut Ausdruckstanzin suuntauksista, joka oli jatkanut kehittymist\u00e4\u00e4n toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Vapaan tanssin jaoston vuosittaiset kes\u00e4kurssit antoivat uusia vaikutteita, innostivat yksin puurtavia opettajia, paransivat ja monipuolistivat teknist\u00e4 osaamista ja korvasivat kalliita opintomatkoja ulkomailla. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan lyhyen kestonsa, viikosta kahteen, takia pystyneet viem\u00e4\u00e4n vapaan tanssin kehityst\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n
Uusi yritys k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 esitystoimintaa<\/h3>\n
Kuuden vuoden tauon j\u00e4lkeen, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1956, vapaan tanssin jaosto j\u00e4rjesti j\u00e4lleen n\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4. Niiden tarkoitus oli tarjota nuorille, erityisesti ulkomailla opiskelleille tanssijoille, kuten Anneli Wallasvaara<\/strong>, Elva Molin<\/strong> ja Chira L\u00f6nnberg<\/strong>, mahdollisuus esitt\u00e4\u00e4 teoksiaan ilman taloudellisia riskej\u00e4. Vapaan tanssin jaoston siipien suojassa syntyi ensimm\u00e4inen Praesens-ryhm\u00e4<\/strong>, jonka taival j\u00e4i viel\u00e4 tuolloin lyhyeksi, ainoastaan kaksi esityst\u00e4 Helsingiss\u00e4 ja yksi Turussa.<\/p>\n
Apua amerikkalaisesta modernista tanssista<\/h3>\n
Alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ettei eurooppalainen moderni tanssi pystynyt elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaata tanssia uuteen nousuun. L\u00e4hestyess\u00e4 1960-lukua amerikkalainen moderni tanssi saapui Suomeen. Laura Sheleen<\/strong> opetus vapaan tanssin jaoston kes\u00e4kurssilla 1959 tutustutti suomalaiset tanssijat ensimm\u00e4isen kerran Graham-tekniikkaan. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin, 1961, Riitta Vainio<\/strong> palasi Suomeen opiskeltuaan kaksi vuotta modernia tanssia Phildelphian musiikkiakatemian tanssiosastossa. Vuonna 1961 Vainio perusti Modernin tanssin liikuntakoulun, vuodesta 1962 Modernin tanssin koulu, joka oli ensimm\u00e4inen amerikkalaisen modernin tanssin opetukseen keskittynyt tanssikoulu Suomessa. Koulun edistyneimmist\u00e4 oppilaista Vainio kokosi esiintyv\u00e4n ryhm\u00e4n. Hieman aikaisemmin oli my\u00f6s Praesens-ryhm\u00e4<\/strong> syntynyt uudelleen Ritva Arvelon<\/strong> johdolla. N\u00e4in oli l\u00e4hes 10 vuoden j\u00e4lkeen perustettu kaksi esiintyv\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4. Vainion ryhm\u00e4 tukeutui t\u00e4ysin amerikkalaiseen moderniin tanssiin, mutta Praesens-ryhm\u00e4 yhdisteli esityksiss\u00e4\u00e4n aineksia vapaasta tanssista, naisvoimistelusta ja amerikkalaisesta tanssista.<\/p>\n
Martha Grahamin seurue<\/strong> vieraili Helsingiss\u00e4 1962. Grahamin tanssijoiden tekninen taituruus ja esitysten loistokkuus valloitti suomalaiset nuoret tanssijat. Heid\u00e4n kiinnostuksensa siirtyi vapaasta tanssista amerikkalaisen modernin tanssin mahdollisuuksiin.<\/p>\n
Vapaan tanssin panos<\/h3>\n
Vapaa tanssi s\u00e4ilyi Suomessa hengiss\u00e4 aina 1960-luvulle asti. Se ei koskaan saavuttanut ammattilaistasoa, mutta sit\u00e4 harrastettiin edelleen useissa liikuntakouluissa. Kun amerikkalainen moderni tanssi saapui, Suomessa oli tanssin harrastajia, yleis\u00f6\u00e4 ja kouluja, jotka olivat avoimia ja kiinnostuneita uusista vaikutteista. Siirtym\u00e4 vapaasta tanssista amerikkalaiseen moderniin tanssiin oli looginen jatko tanssin laskevalle kehityskaarelle.<\/p>\n
Monilla amerikkalaisen tanssin ensimm\u00e4isen sukupolven edustajilla Suomessa on suoria tai sukulaisyhteyksi\u00e4 vapaaseen tanssiin. Esimerkiksi Riitta Vainio aloitti liikuntaharrastuksen Mirjam Viippolan koulussa<\/strong>, Sinikka Gripenberg<\/strong> oli Kaarina<\/strong> Mansikkalan<\/strong> oppilas ja apuopettaja, Mirja Tukiaisen<\/strong> \u00e4iti Annikki Tukiainen <\/strong>(os. Karttunen) tanssi Maggie Gripenbergin ryhm\u00e4ss\u00e4 ja Tommi Kitin<\/strong> \u00e4iti Vappu Kitt<\/strong>i (os. M\u00e4kinen) puolestaan Puolanne-ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Loogiselta tuntuu my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 Suomessa nykyisin moderniksi tanssiksi kutsuttu tanssilaji sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aineksia paitsi amerikkalaisesta modernista tanssista my\u00f6s vapaasta tanssista. Mit\u00e4 nuo ainekset ovat on jo uuden tutkimuksen aihe.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tanssi 1\/91, Anne Makkonen, asiavirheit\u00e4 korjattu 2002 Ei kovin paljon, jos lukee harvoja olemassa olevia kirjoituksia Suomen tanssin historiasta. Taantuma, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,18],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1697,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/1697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}