{"id":194,"date":"2014-09-24T17:19:19","date_gmt":"2014-09-24T14:19:19","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=194"},"modified":"2018-02-12T15:10:10","modified_gmt":"2018-02-12T12:10:10","slug":"hannele-niiranen-ester-naparstok-tanssin-taytyy-olla-totta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/hannele-niiranen-ester-naparstok-tanssin-taytyy-olla-totta\/","title":{"rendered":"Hannele Niiranen<\/em> Ester Naparstok: Tanssin t\u00e4ytyy olla totta"},"content":{"rendered":"
Tanssi 1\/86, Hannele Niiranen<\/pre>\n
Tammikuussa (1986) kuollut Ester Naparstok oli Maggie Gripenbergin ohella t\u00e4rkein modernin tanssitaiteemme uranuurtaja. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli monivaiheinen \u2013 Tampereelta Eurooppaan ja USA:han \u2013 niinkuin h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4kin tanssijana, pedagogina ja koreografina. Hannele Niirasen viime vuonna tekem\u00e4 haastattelu on viimeisi\u00e4 loppuun asti vitaalista tanssitaiteilijasta tehtyj\u00e4.<\/h5>\n
Pikkutyt\u00f6st\u00e4 pit\u00e4en Ester Naparstok tiesi, ett\u00e4 h\u00e4n haluaa tanssia ja vain tanssia. Tampereella, jossa juutalaissyntyinen, ruotsia kotikielen\u00e4\u00e4n puhuva Naparstokin perhe asui, ei ollut mahdollista harrastaa muuta kuin seuratanssia. Polkka, valssi, mignon, coutillon ja pas d\u2019espagnol olivatkin h\u00e4nen varhaisinta oppiaan.<\/p>\n
Esterin t\u00e4ti halusi vied\u00e4 h\u00e4net balettioppiin Pietariin. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t katsomaan itsens\u00e4 Mihail Fokinin tuntia. Fokin olisi ottanut Esterin oppilaakseen, mutta tytt\u00f6 ei pit\u00e4nyt korsetteihin ny\u00f6ritetyist\u00e4 oppilaista ja tokaisi t\u00e4dilleen: \u2019En halua sirkushevoseksi!\u2019<\/p>\n
Samainen t\u00e4ti my\u00f6t\u00e4vaikutti siihen, ett\u00e4 Ester p\u00e4\u00e4si my\u00f6hemmin Maggie Gripenbergin<\/strong> yksityisoppilaaksi ja sit\u00e4 kautta Maggien tanssiryhm\u00e4\u00e4n. Ester oli mukana mm. Kansallisteatterin Peer Gyntiss\u00e4, jossa Maggie itse tanssi Anitran osan.<\/p>\n
Vaellusvuosia<\/h3>\n
1910\u201330-luvuilla Ester Naparstok kierteli Eurooppaa opiskellen siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n asui milloin Tukholmassa, Genevess\u00e4, Muncheniss\u00e4, Berliiniss\u00e4 ja Pariisissa.<\/p>\n
\u2013 Opiskelin Anna Behlen<\/strong> johdolla Tukholmassa. H\u00e4n oli \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4 muusikkeri niin kuin kaikki Dalcroze-opettajat, mutta varsinainen Dalcroze-koulu Genevess\u00e4<\/strong> oli kyll\u00e4 minulle pettymys. Siell\u00e4 oli aivan liian v\u00e4h\u00e4n liikuntaa \u2013 se oli heill\u00e4 ainoastaan reklaamien asemassa. Rytmiikan oppimisen kannalta koulu oli tietysti hyv\u00e4, mutta en min\u00e4 jaksanut olla siell\u00e4 puoltatoista vuotta kauempaa.<\/p>\n
\u2013 M\u00fcnchen olikin sitten oikea eldorado. K\u00e4vin siell\u00e4 kuudessa koulussa yht\u00e4aikaa: Labanin<\/strong>, Boden<\/strong>, Lohelandin<\/strong>, Kentschnenin<\/strong>, H\u00f6yerin<\/strong> ja Steinwenderin<\/strong> kouluissa. Tuohon aikaan pidin my\u00f6s paljon Mary Wigmanista<\/strong>. Wigmanin liikeilmaisu oli niin totta ja siksi pidin h\u00e4nest\u00e4. Kun menin Wigmanin kouluun tulin l\u00e4hes itkien pois: siell\u00e4 jokainen oli pikku-Wigman!<\/p>\n
\u2013 Berliiniss\u00e4 esiinnyin RudoIf Labanin ryhm\u00e4ss\u00e4<\/strong> vuoden ajan ja aloitin siell\u00e4 my\u00f6s opiskelun Viktor Gsovskyn<\/strong> johdolla. H\u00e4n opetti aivan erilaista tekniikkaa kuin mihin olin lapsena tutustunut. Se oli kevytt\u00e4, eleganttia, hengitt\u00e4v\u00e4\u00e4, h\u00e4nen tunneistaan todella innostuin.<\/p>\n
\u2013 Pariisissa opiskelin my\u00f6s balettia, mutta oli my\u00f6s aika, jolloin en treenannut mit\u00e4\u00e4n muuta kuin joogaa. Min\u00e4 en ole koskaan kokenut eri tekniikoiden v\u00e4lill\u00e4 ristiriitaa. Kaikesta voi oppia jotakin ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hy\u00f6dykseen.<\/p>\n
\u2013 Saksassa esiinnyin hyvin paljon erilaisissa yhteyksiss\u00e4: Labanin ryhm\u00e4 kiersi paljon, samoin minulla oli oma kiertue Maina<\/strong> Klaasin<\/strong> kanssa. It\u00e4valtalaisessa Birkmeierr<\/strong>yhm\u00e4ss\u00e4 esiinnyin; samoin varieteessa, johon liityin oppiakseni tuntemaan sen atmosf\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
20-luvulla Ester Naparstok k\u00e4vi v\u00e4lill\u00e4 Suomessa opettamassa ja esiintym\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 Tampereella ett\u00e4 Helsingiss\u00e4. Oppilaita oli useita satoja, joukossa mm. voimistelulaitoksen johtaja Hilma Jalkanen<\/strong> ja lukuisia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 ja tulevia tanssijoita kuten Elli Tompuri<\/strong> ja Irja Hagfors<\/strong>.<\/p>\n
H\u00e4n esiintyi my\u00f6s ymp\u00e4ri Suomea laajalla kiertueella aina Maarianhaminaa my\u00f6ten. Suomeen paluun j\u00e4lkeen 1939 h\u00e4n aloitti opetusty\u00f6n Tampereella. Naparstok valmisti koreografioita oppilailleen ja toimi koreografina teatterissa. H\u00e4n teki yhteisty\u00f6t\u00e4 lukuisten tunnettujen ohjaajien ja n\u00e4yttelij\u00f6iden kanssa eniten Eino Salmelaisen<\/strong> kanssa.<\/p>\n
Lyyrinen tanssija<\/h3>\n
Soolotanssijana Ester Naparstokia sanottiin lyyriseksi. Hilma Jalkanen kirjoitti Kisakent\u00e4ss\u00e4 vuonna 1926 h\u00e4nest\u00e4 n\u00e4in:<\/p>\n
\u201dLyyrisyydess\u00e4 on h\u00e4nen rajoituksensa, joka saattaa tuntua yksipuolisuudelta, mutta joka on lajipuhtautta ja silti sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 itseens\u00e4 laajan asteikon erikoisalallaan… Yksinkertainen kauneus vaikutti voimakkaasti \u2013 ei suuria eleit\u00e4 tai mietiskely\u00e4.\u201d<\/p>\n
Vain koulutettu ruumis voi kuvastaa sielullista luomiskyky\u00e4, \u00e4lykkyytt\u00e4 ja tunnetta. Eri suuntiin suoritetut vartalonliikkeet olivat hyvin herkki\u00e4, jalkojen kosketus lattiaan tarvittaessa h\u00f6yhenenkevytt\u00e4 ja k\u00e4siplastiikka kaikessa yksinkertaisuudessaa rikasilmeist\u00e4… Tyylisuunnaltaan edustaa nti Naparstok Saksan uusimpia virtauksia plastillisen tanssin alalla, mutta ei v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin j\u00e4ljittelij\u00e4n\u00e4 vaan h\u00e4n on t\u00e4ysin sulattanut saamansa vaikutuksen oman taiteilijaluonteensa mukaisesti<\/p>\n
\u2013 Soolotanssini olivat p\u00e4\u00e4asiassa abstrakteja tanssisommitelmia, jotka kertoivat musiikin v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 tunnelmista. K\u00e4ytin paljon mm. Schubertin<\/strong>, Bachin<\/strong>, Mozartin<\/strong>, Scarlattin<\/strong> ja Skrjabinin<\/strong> musiikkia.<\/p>\n
\u2013 Ensimm\u00e4iseksi kappaleeksi valitsin yleens\u00e4 voimakkaan tanssin, niin ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sin liikkumaan, saatoin irrottautua hermostuksesta ja sain energian kulkemaan. Olin hyv\u00e4 hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja viihdyin ilmassa!<\/p>\n
\u2013 En sanoisi, ett\u00e4 tanssini olivat yksinomaan kauniita. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli olla todellinen. Hienot liikkeet ja arabeskit ovat rihkamaa, jos ne eiv\u00e4t ole totta, jos ne eiv\u00e4t l\u00e4hde esitt\u00e4j\u00e4st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kauneus ei ole koskaan pintapuolista, sill\u00e4 on lukemattomia vivahteita. My\u00f6s synkkyys voi olla kaunista.<\/p>\n
\u2013 Henkevyys taas on jotain muuta kuin autuas ilme kasvoilla. Ei sit\u00e4 voi noin vain ottaa mukaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 takaisin hyllylle esityksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n
Henkevyys on kokonaisvaltaista. Siksi minua huolestuttaakin, ett\u00e4 tanssijat tiet\u00e4v\u00e4t niin v\u00e4h\u00e4n asioista, jo musiikista alkaen. My\u00f6s uskalluksen v\u00e4hyys pelottaa \u2013 ollaan niin arkisia, sanoo Ester Naparstok.<\/p>\n
Ei tanssija esit\u00e4 tekniikkaa<\/h3>\n
Ester Naparstok on ter\u00e4v\u00e4 tarkkailija ja ehk\u00e4 juuri siksi hyv\u00e4 opettaja. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oppilaan yksil\u00f6llisyyden l\u00f6yt\u00e4minen ja sen kannustaminen.<\/p>\n
Lopullisen ty\u00f6n tekee tietysti oppilas itse, jos h\u00e4n mielii taiteilijaksi.<\/p>\n
\u2013 P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on, ett\u00e4 ihminen pysyy hyv\u00e4ss\u00e4 sovussa instrumenttinsa, oman kehonsa kanssa.<\/p>\n
\u2013 Tanssitaiteen pohja on Suomesta poissaolovuosieni (1958\u20131976 USA:ssa) aikana ilahduttavasti laajentunut, mutta taso ei mielest\u00e4ni ole parantunut samassa mitassa… Tanssijoiden pit\u00e4isi aloittaa vaatimattomasti ja omat taitonsa hyv\u00e4ksyen. Prinsessa Ruususen variaatiot ovat kovin vaativia oppilastasoisille esiintyjille.<\/p>\n
\u2013 Jokaisen pit\u00e4isi tehd\u00e4 hyvin se, mink\u00e4 tekee, ja uskoa siihen. Baletti ei ole vain suuria liikkeit\u00e4, se on ilmaisua.<\/p>\n
\u2013 Piruetti on tietysti piruetti ja viides asento on viides asento. Tottakai tanssijan t\u00e4ytyy hioa tekniikkaansa, mutta ei h\u00e4n voi esitt\u00e4\u00e4 yleis\u00f6lle pelkki\u00e4 piruetteja tai asentoja, kyll\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy esitt\u00e4\u00e4 tanssia!<\/p>\n
\u2013 Pikkutytt\u00f6jen haaveellinen baletti-ihastus on vaarallista, sill\u00e4 se on heihin sy\u00f6tetty\u00e4. Ei haaveissa ole mit\u00e4\u00e4n vikaa, paitsi jos ne est\u00e4v\u00e4t n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 todellisuutta: tanssijat ajattelevat vain osaamistaan eiv\u00e4tk\u00e4 tunne mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 aika on my\u00f6s vienyt pois ihmisist\u00e4 tietynlaisen hiljaisuuden. Kun k\u00e4den pit\u00e4isi vain nousta ja laskea \u2014 liike j\u00e4ykistyy heti, eik\u00e4 sano mit\u00e4\u00e4n, Ester Naparstok sanoo.<\/p>\n
Palkattu koreografi<\/h3>\n
Ester Naparstokin tanssi- ja teatterikoreografioiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 nousee sataluvulle, tarkkaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei edes tekij\u00e4 pysty laskemaan.<\/p>\n
Yksi eniten esitettyj\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 tanssinumeroita on ollut Oli kerran nelj\u00e4 mennink\u00e4ist\u00e4<\/em> (1944). Esityst\u00e4 kiitettiin taiteellisesti ehj\u00e4ksi ja \u201dmit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 n\u00e4ki sit\u00e4 enemm\u00e4n siit\u00e4 piti\u201d (Kisakentt\u00e4 1946).<\/p>\n
Alussa n\u00e4htiin kuun valossa lep\u00e4\u00e4v\u00e4 mets\u00e4, jossa pikkuhiljaa alkaa kuhista. Mennink\u00e4iset her\u00e4\u00e4v\u00e4t ja valmistautuvat vastaanottamaan keijuvieraitaan. Alkaa kova touhu ja kahvinkeitto, miss\u00e4 jokaisen mennink\u00e4isen luonne tulee hyvin esiin. Vihdoin keijut tulevat poloneesin tahdissa sis\u00e4\u00e4n ja vierailu voi alkaa.<\/p>\n
III luokan odotussali<\/strong> on laajempi teos, jolla on varsin realistinen syntytausta. Junamatka Helsingist\u00e4 Tampereelle kesti aikoinaan viisi tuntia ja Toijalassa matkustajat joutuivat viel\u00e4 odottamaan ja vaihtamaan junaa. III luokan odotussali oli tarkoitettu mustalaisille ja muille alhaiss\u00e4\u00e4tyisille. Sinne oli el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niin kuin esityksess\u00e4kin ker\u00e4\u00e4ntynyt joukko erilaisia ihmisi\u00e4: sotilas, \u00e4iti ja lapsi, taskuvaras, katutytt\u00f6 sek\u00e4 viime hetkell\u00e4 sis\u00e4\u00e4n rynt\u00e4\u00e4v\u00e4 taitelijapariskunta. Kohtauksen ihmiset odottavat junaa, my\u00f6h\u00e4styv\u00e4t, menev\u00e4t ja tulevat, uneksivat mit\u00e4 erilaisimpien tunteiden vallassa.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on rintamalle palaava sotilas (naisen esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4). H\u00e4n ei haluaisi palata takaisin tykinruoaksi ja h\u00e4n n\u00e4kee unessaan rauhan ajan kodin ja askareet.<\/p>\n
Teos sai Tukholman kansainv\u00e4lisiss\u00e4 koreografiakilpailuissa<\/strong> v. 1945 palkinnon parhaana humoristisena ty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Valpurin y\u00f6<\/h3>\n
Toinen my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 tunnustusta saanut teos oli Valpurin y\u00f6<\/strong> (1947). My\u00f6s t\u00e4h\u00e4n kuin edellisiinkin tansseihin oli musiikin s\u00e4velt\u00e4nyt Rakel Levin<\/strong>. Ester Naparstok loi teoksensa pitk\u00e4lti harjoitustilanteessa. H\u00e4nell\u00e4 oli idea, joka yhteisty\u00f6ss\u00e4 tanssijoiden ja muusikon kanssa konkretisoitiin liikkeeksi.<\/p>\n
\u2013 Valpurin y\u00f6ss\u00e4 oli monta vaihetta ja t\u00e4rkeint\u00e4 oli atmosf\u00e4\u00e4ri \u2013 kiihkeys. Alussa noidat ker\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t yhteen kuin kurjet ja menot voivat alkaa. Noidat olivat pukeutuneet vihreisiin kokotrikoisiin, mik\u00e4 oli tuolloin aivan uutta, ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli itsevalmistettu peruukki.<\/p>\n
\u2013 Siihen aikaan valitsi jury ne esitykset, jotka voivat osallistua kansainv\u00e4lisiin koreografiakilpailuihin. Vuonna 1947 kilpailut pidettiin K\u00f6\u00f6penhaminassa ja Valpurin y\u00f6n lis\u00e4ksi oli valittu Antti Halosen<\/strong> ja Kaarlo Hiltusen<\/strong> oopperan baletille tekem\u00e4t koreografiat sek\u00e4 Maggie Gripenbergin<\/strong> ja Mirri Karpion<\/strong> ty\u00f6t.<\/p>\n
\u2013 Er\u00e4s oopperan tyt\u00f6ist\u00e4 aiottiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 matkaseurueesta rannalle. H\u00e4n oli Elsa Sylvestersson<\/strong>. Elsa oli aika synk\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen ja kun kysyin, ett\u00e4 esiintyisik\u00f6 h\u00e4n minun ryhm\u00e4ss\u00e4ni jos tekisin h\u00e4nelle osan Valpurin y\u00f6h\u00f6n, h\u00e4n hypp\u00e4si korkealle ja sanoi, ett\u00e4 kyll\u00e4, kyll\u00e4, viel\u00e4 h\u00e4n niille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. \u2013 Elsa Sylvestersson oli kova py\u00f6rim\u00e4\u00e4n piruetteja ja niin min\u00e4 tein h\u00e4nelle yhden villeimmist\u00e4 osista. Esitys sai valtavat sis\u00e4\u00e4ntuloaplodit, mutta kun Sylvestersson saapui lavalle, niin sittenk\u00f6s ne bravot vasta alkoivat. H\u00e4n sai kilpailuissa I. palkinnon parhaana individuellina tanssijana!<\/p>\n
Yhteisty\u00f6t\u00e4 Salmelaisen kanssa<\/h3>\n
Ester Naparstokin teatterit\u00f6ist\u00e4 on yksi tunnetuimpia h\u00e4nen yhteisty\u00f6ns\u00e4 Eino Salmelaisen kanssa Anouilhin n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Varkaiden y\u00f6<\/strong> (1948). Sen ilmaisu perustui vahvasti liikkeeseen, pantomiimiin ja tanssiin.<\/p>\n
\u2013 Se oli tuohon aikaan uutta Suomessa ja nykyisenkin mittapuun mukaan t\u00e4ysin modernia, kokonaisvaltaista ilmaisua. Siin\u00e4 n\u00e4ytteliv\u00e4t mm. Rauni Luoma, Kaarlo Kyt\u00f6, Sakari Jurkka, Leo Riuttu ja Keijo Lindroos. Itse olin mukana lukuharjoituksista l\u00e4htien niin kuin tapani aina oli.<\/p>\n
\u2013 Tuoreimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 voisin mainita Sylvi Salosen<\/strong> monologiesityksen, jonka pitk\u00e4 synnytyskohtaus tehtiin pelk\u00e4n liikunnan varaan. Sit\u00e4 tehdess\u00e4ni olivat mieless\u00e4ni Henry Mooren<\/strong> lep\u00e4\u00e4v\u00e4t naishahmot.<\/p>\n
Vain kokeilemalla syntyy uutta<\/h3>\n
Ester Naparstokin ajatukset tanssista ovat viisaita ja konstailemattomia. H\u00e4n puhuu niin kuin se, joka on paljon n\u00e4hnyt ja tehnyt, tekemisen kautta saattanut asiat j\u00e4rjestykseen.<\/p>\n
\u2013 Koreografian tekemisess\u00e4 tarvitaan aina todella v\u00e4kev\u00e4 halu saada jotain aikaan. Eik\u00e4 se viel\u00e4 riit\u00e4. T\u00e4ytyy my\u00f6s olla valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4 ennen kuin voi ylt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00e4 siihen mit\u00e4 mielikuvitus tavoittelee.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4ytyy olla vapautta kokeilla ja rohkeutta yritt\u00e4\u00e4. Ei pid\u00e4 antaa arvostelun sitoa itse\u00e4\u00e4n \u2013 sit\u00e4 valitettavasti tapahtuu meill\u00e4 \u2013 niin ettei uskalla ottaa kokeilun riski\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Vain kokeilemalla syntyy uutta, el\u00e4v\u00e4\u00e4. Ei pid\u00e4 ajatella, ett\u00e4 tekee jotain vain miellytt\u00e4\u00e4kseen yleis\u00f6\u00e4. Jos niin ajattelee, on heti alakynness\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Sitke\u00e4sti ja uupumatta pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja, joilla tapahtumia ja tunteita voi ilmaista.<\/p>\n
\u2013 Miksi tanssijan pit\u00e4isi olla yksitoikkoinen? Onhan h\u00e4nell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n instrumentti, joka tarjoaa \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4sti mahdollisuuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tanssi 1\/86, Hannele Niiranen Tammikuussa (1986) kuollut Ester Naparstok oli Maggie Gripenbergin ohella t\u00e4rkein modernin tanssitaiteemme uranuurtaja. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,18],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/194"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=194"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/194\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1696,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/194\/revisions\/1696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=194"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=194"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=194"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}