{"id":196,"date":"2014-09-24T17:20:41","date_gmt":"2014-09-24T14:20:41","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=196"},"modified":"2018-02-12T15:10:10","modified_gmt":"2018-02-12T12:10:10","slug":"elsa-enajarvi-suomalaisetko-kompeloita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/elsa-enajarvi-suomalaisetko-kompeloita\/","title":{"rendered":"<em>Elsa En\u00e4j\u00e4rvi<\/em> Suomalaisetko k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4?"},"content":{"rendered":"<pre class=\"sub\">Suomen Kuvalehti 20\/1928, Otteita Elsa En\u00e4j\u00e4rven artikkelista<\/pre>\n<p>&#8230;<strong>Helvi Salminen<\/strong> on n\u00e4et uranuurtaja siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 h\u00e4n on tuonut plastillisen ruumiinkulttuurin tunnussanaksi suuremmalle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle Suomen naisia kuin kukaan t\u00e4t\u00e4 ennen. H\u00e4nell\u00e4 on opistossaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oppilaita enemm\u00e4n kuin kell\u00e4\u00e4n opettajalla h\u00e4nen alallaan. Ruumiin kulttuurihan on viime aikoina tullut koko Euroopan tunnussanaksi. Suomi on seurannut mukana innostuneesti ja p\u00e4tev\u00e4sti. Samalla kuin miehet saavuttavat urheiluvoittoja, ovat my\u00f6skin naisten silm\u00e4t avautuneet sille kauneudelle ja terveyden hoidolle, joka tekee ruumiin reippaaksi ja sopusuhtaiseksi.<\/p>\n<p>Nykyhetken helsinkil\u00e4inen koulutytt\u00f6, joka saa aineekseen \u201dMiten koululainen voi hoitaa terveytt\u00e4\u00e4n\u201d, kirjoittaa innostuneen ilolaulun aamuvoimistelulle ja rytmiikalle, miss\u00e4 h\u00e4nen liikuntatarpeensa ja kauneuden ja tanssin harrastuksensa yhdistyv\u00e4t. Plastiikka vie hengen ja ruumiin virkeyteen; se johtaa toisaalta liikkeittemme suloon jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja toisaalta se johtaa tanssitaiteeseen.<\/p>\n<p>Ja mik\u00e4 kaikkein ihmeellisist\u00e4 suomalaisilla on t\u00e4lle alalle taipumuksia! \u201dSuomalaiset ovat eritt\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 ainesta modernille ruumiinliikunnan suunnalle\u201d, sanoo tanssijatar <strong>Annsi Bergh<\/strong>. (Emmek\u00f6s ole aina ihmetelleet, ett\u00e4 kun suomalaiset neitoset menev\u00e4t <strong>Hellerauhun<\/strong>, he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti siell\u00e4 esille ja heid\u00e4t kiinnitet\u00e4\u00e4n opettajiksi.) Samaa sanoo Helvi Salminen. \u201dSuomalaiset eiv\u00e4t niin sovellu klassilliseen balettiin. Se sopii parhaiten slaaveille ja pienille etel\u00e4-maalaisille. Suomalaisilla on edellytyksi\u00e4 ilmaista itsens\u00e4 plastillisessa tanssissa. Heiss\u00e4 on sis\u00e4ist\u00e4 vastaanottokyky\u00e4 ja joustavuutta. Kun t\u00e4ll\u00e4 alalla esiintyy monta kansallisuutta yhdess\u00e4, suomalaiset kuuluvat parhaitten joukkoon.\u201dSuomalaiset, joita aina on pidetty kaiken k\u00f6mpelyyden esikuvina! T\u00e4m\u00e4 k\u00f6mpelyys on sitten kai l\u00e4hinn\u00e4 ujoutta ja tottumattomuutta, harvaan asutun maan kasvattien sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneisyytt\u00e4. Mutta samainen ruumiin suomalainen \u201dsis\u00e4isyysh\u00e4n\u201d on havaittu hedelm\u00e4lliseksi monen muunkin taiteen alalla. Sitapaitsi suomalaisissa on musikaalisuutta, rytmin tajua. \u201dMutta nimenomaan ruumiillisetkin edellytykset ovat hyv\u00e4t\u201d, sanoo Helvi Salminen.<\/p>\n<p>Mihink\u00e4 suuntaan Helvi Salminen siis haluaa kehitell\u00e4 suomalaisten otollisia ruumiita? \u2013 \u201dMill\u00e4 nimille minun \u00b4suuntaani\u00b4 me siis kutsuisimme? Se on sit\u00e4 uudenaikaista suuntaa, mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on kotiutumassa Eurooppaan. Plastillista voimistelua, rytmiikkaa. Mutta mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 nimityksist\u00e4 ei t\u00e4ydelleen peit\u00e4 alleen asiaa. Jokaisella ihmisella on omassa ruumiissaan oma rytmins\u00e4. Kuvanveistossa on rytmi, osien suhde kokonaisuuteen. El\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ihmisruumiissa tulee sek\u00e4 mittasuhteiden ett\u00e4 viel\u00e4 liikunnan rytmillinen kokonaisuus. Jotenkin n\u00e4in min\u00e4 k\u00e4sit\u00e4n ruumiin rytmin. Siit\u00e4 on viel\u00e4 erill\u00e4\u00e4n musiikin rytmi. Hygieninen voimistelu (jota meill\u00e4 edustaa esim. <strong>Hilma Jalkanen<\/strong>) pyrkii my\u00f6skin ruumiin muodon ja liikkeitten sopusuhtaisuuteen. Mutta min\u00e4 koetan yhdist\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n my\u00f6s taiteen. Edell\u00e4k\u00e4yp\u00e4 voimistelu on tanssitaiteelle yht\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kuin treenaus, tekniikka on kaikelle taiteelle.\u201d<\/p>\n<p>&#8230;Helvi Salminen valmistui voimistelunopettajaksi.<strong> Anni Collan<\/strong> ja <strong>Elli Bj\u00f6rksten<\/strong> olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 h\u00e4nen pit\u00e4isi tanssia. Helvi Salmisesta tuli <strong>Maggie Gripenbergin<\/strong> oppilas, h\u00e4n opiskeli kuuluisessa <strong>Helleraun koulussa<\/strong> ja <strong>Mary<\/strong> <strong>Wigmanin<\/strong> oppilaana Saksassa. T\u00e4m\u00e4 tapahtui v. 1923. Seuraavana talvena h\u00e4n oli Maggie Gripenbergin apulaisopettajana Helsingiss\u00e4, ja syksyll\u00e4 1924 h\u00e4n avasi oman opiston yhdess\u00e4 <strong>Ester Naparstokin<\/strong> kanssa. Vuoden kuluttua Ester Naparstok matkusti Saksaan, ja niin on Helvi Salminen johtanut opistoaan yksin vuodesta 1925.<\/p>\n<p>Helvi Salminen antoi viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 suljettuja n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ja opiston omassa salissa Simonlinnassa. Viimeksi he ovat niitt\u00e4neet kiitosta <strong>Edith von Bonsdorffin<\/strong> avustajina h\u00e4nen tanssin\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4\u00e4n. Nyt tulee ensimm\u00e4inen oma suuri n\u00e4yt\u00f6s Suomalaisessa Oopperassa t.k. 14 pn\u00e4. Helvi Salminen esitt\u00e4\u00e4, itse ohjaten, oppilaiden harjoitustunnin, niin ett\u00e4 kaikki n\u00e4kev\u00e4t, mist\u00e4 on kysymys. Sitten tulee edistyneimpien oppilaitten (<strong>Aira Pyyk\u00f6nen<\/strong>, <strong>Thelma Kek\u00e4l\u00e4inen<\/strong>, <strong>Laila Hovilainen<\/strong>, <strong>Lempi Eskelinen<\/strong>) komponeraamia tansseja heid\u00e4n itsens\u00e4 ja toveriensa suorittamina. Ilta on suomalaisen ruumiinliikunnon (oppilaat ovat muissa toimissa p\u00e4iv\u00e4t) ja suomalaisen tanssitaiteen kannalta j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dTavallinen\u201d naisvoimistelu kulkee omaa linjaansa; plastillinen voimistelu, joka samalla voi toimia treenauksena tanssitaiteelle, omaansa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen Kuvalehti 20\/1928, Otteita Elsa En\u00e4j\u00e4rven artikkelista &#8230;Helvi Salminen on n\u00e4et uranuurtaja siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 h\u00e4n on tuonut plastillisen ruumiinkulttuurin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,18],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1695,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions\/1695"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}