{"id":214,"date":"2014-09-24T17:34:12","date_gmt":"2014-09-24T14:34:12","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=214"},"modified":"2018-02-12T15:08:54","modified_gmt":"2018-02-12T12:08:54","slug":"maija-paavilainen-joutsenlammen-esitysperinne-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/maija-paavilainen-joutsenlammen-esitysperinne-suomessa\/","title":{"rendered":"Maija Paavilainen<\/em> Joutsenlammen esitysperinne Suomessa"},"content":{"rendered":"
Tanssi 1\/94, Maija Paavilainen<\/pre>\n
Itsen\u00e4isyyden ajan alku Suomessa oli vahvaa kansallisen identiteetin etsint\u00e4\u00e4 ja rakentamista. Suomalainen kansallinen teatteri ja ooppera olivat jo syntyneet. Oman baletin aikaansaaminen eli kunnianhimoisena unelmana tanssitaiteen harrastajien keskuudessa. Suomalaisen oopperan johtajana Edvard Fazer ty\u00f6skenteli tanssin tuomiseksi mukaan esityksiin. Helsingiss\u00e4 toimivat harrastajat avustivat tilap\u00e4isesti oopperan\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Syksyll\u00e4 1921 alettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ker\u00e4t\u00e4 iltapalkkaisia tanssijoita Lepakon ja Oneginin tanssikohtauksiin.<\/h5>\n
George G\u00e9<\/strong> (1893\u20131962) kiinnitettiin Suomalaiseen Oopperaan balettimestariksi, koska h\u00e4nen katsottiin olevan parhaiten perill\u00e4 Pietarin keisarillisen Mariinski-teatterin perinteest\u00e4.<\/p>\n
Suomalainen ensi-ilta 17.1.1922<\/h3>\n
George G\u00e9n Joutsenlammen<\/em> ensi-illasta 17.1.1922 lasketaan alkaneeksi Kansallisbaletin historia. Ensimm\u00e4isen suomalaisen Joutsenlammen k\u00e4siohjelmassa luvataan mielikuvituksellinen baletti 4:ss\u00e4 osassa, jonka on s\u00e4velt\u00e4nyt P. Tschaikovski, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle asettanut Marius Petipas ja tanssit harjoittanut Georges G\u00e9. Orkesterina oli Helsingin Kaupunginorkesteri johtajanaan Tauno Hannikainen.<\/p>\n
George G\u00e9 oli ker\u00e4nnyt Helsingiss\u00e4 toimivien yksityisten balettikoulujen oppilaiden parhaimmistosta joutsenkuoron, jossa oli 12 tanssijatarta. Mary Paischeff<\/strong> oli nimekk\u00e4in klassisen tanssin harrastaja, jolle annettiin esitett\u00e4v\u00e4ksi joutsenprinsessan kaksoisrooli. G\u00e9 tanssi itse prinssin osan. Miimisiss\u00e4 osissa k\u00e4ytettiin laulajia.<\/p>\n
G\u00e9n Joutsenlammesta tuli romanttinen kassakappale, jota esitettiin loppuunmyydyille katsomoille 25 kertaa ensi-iltakev\u00e4\u00e4n\u00e4 ja jonka tuotolla maksettiin laulajienkin palkat. Sis\u00e4ll\u00f6llisesti se noudatti baletin juonta, mutta n\u00e4yt\u00f6kset muodostuivat erillisist\u00e4 tanssinumeroista, joista yleis\u00f6 sai uusinnan osoittamalla innokkaasti suosiota.<\/p>\n
Baletin juhliessa toimintansa ensimm\u00e4ist\u00e4 vuosikymment\u00e4 1932 George G\u00e9 jakoi Joutsenlammen p\u00e4\u00e4roolin kahtia. Irja Aaltonen<\/strong>, Pietarissa syntynyt mutta Helsingiss\u00e4 tanssijaksi kypsynyt ensimm\u00e4inen suomalainen Giselle<\/em> vuonna 1929, sai tanssia valkoiset osat. Silloin vasta 18-vuotias Lucia Nifontova<\/strong> tanssi Odilena. Espanjalaisessa tanssissa n\u00e4htiin Liisi Hallas<\/strong> ja Alexander Saxelin<\/strong>. Saxelin esitti my\u00f6s Bennoa, prinssin yst\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vuoden 1932 kev\u00e4\u00e4n Joutsenlammessa n\u00e4htiin suomalaisella balettin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran kolmannen n\u00e4yt\u00f6ksen virtuoosin\u00e4ytteen\u00e4 32 fouetteta, joista kukaan suomalainen tanssija ei viel\u00e4 ollut suoriutunut. Latvian kansallisen baletin priimaballerina Helena Tangijewa-Birznieks<\/strong> vieraili Odette-Odilena. Arvo Martikainen<\/strong> tanssi prinssin osan. Joutsenlampemme oli niin uskollinen alkuper\u00e4iselle, ett\u00e4 kesti ulkopuolisen t\u00e4htivierailijan.<\/p>\n
Alexander Saxelin 18.10.1945<\/h3>\n
Sota-aika kaikkineen oli koitua baletille kohtalokkaaksi. Tanssijoista oli pula, materiaalia pukuja ja rekvisiittaa varten ei ollut saatavilla. Ruotsista l\u00f6ytyi kuin ihmeen kaupalla tarlatania joutsentytt\u00f6jen puvustukseen. Virpi Laristo<\/strong> muistaa, ett\u00e4 tuntui uskomattomalta ihmeelt\u00e4, kun baletin johtaja toi jostakin 12 paria varvastossuja tanssijoille.<\/p>\n
Arvo Martikainen oli loukannut jalkansa. Alf Salin<\/strong> menetti k\u00e4tens\u00e4 talvisodassa. Robert Nikko<\/strong> oli kaatunut Kannaksella. Klaus Salin<\/strong> joutui Joutsenlammen miesp\u00e4\u00e4osaan, vaikka h\u00e4nell\u00e4 ei ollut kokemusta klassisesta tanssista.<\/p>\n
Alexander Saxelin (1899\u20131959) valmistui Pietarin keisarillisesta balettikoulusta 1919. H\u00e4net kiinnitettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Mariinski-teatterin balettiin, jossa h\u00e4n tanssi kaksi vuotta. Sielt\u00e4 h\u00e4n muutti Viipuriin ja edelleen Helsinkiin. H\u00e4n opetti Helsingin Tanssiopistossa, suunnitteli koreografioita useihin teattereihin ja esiintyi yksitt\u00e4isiss\u00e4 n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 mm. Mary Paischeffin partnerina.<\/p>\n
Saxelin tuli kuuluisaksi karakteritanssien temperamentikkaana tulkitsijana. Opettajana Saxelin oli my\u00f6s maineikas. Oopperan baletin tanssijat k\u00e4viv\u00e4t yksityisesti h\u00e4nen tunneillaan treenaamassa. Suomalaisen Oopperan baletin vieraana Saxelin n\u00e4htiin ensimm\u00e4isen kerran Don Quijotessa<\/em>. H\u00e4net kiinnitettiin alun pit\u00e4en tanssijaksi, mutta h\u00e4n joutui my\u00f6hemmin ottamaan vastuulleen my\u00f6s koreografin, repetiittorin ja pedagogin teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Saxelin muistetaan hyvin voimakkaana tanssijana. H\u00e4n tanssi itse Rothbartin osan. Virpi Laristo muistaa h\u00e4nen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sis\u00e4\u00e4ntulonsa. Oopperan balettikoululaiset tekiv\u00e4t Joutsenlammen pikkuosia. Niin\u00e4 iltoina, kun Saxelin itse tanssi Rothbartin, varoittelivat pienet paassipojat toisiaan ennen n\u00e4yt\u00f6ksen alkua siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 lujasti tuolista kiinni, ettei Rothbartin viitta vie menness\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Joutsenlammen merkitys korostui ballerinojen taitojen tulikasteena, kun prinsessoja voitiin vuorotella. Margaretha von Bahr<\/strong>, Irja Koskinen<\/strong>, Hannele Kein\u00e4nen<\/strong> ja Eva Hemming<\/strong> esiintyiv\u00e4t kukin vuorollaan osoittamassa kypsyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Syksyll\u00e4 1946 joutui Saxelin uusimaan l\u00e4hes koko joutsenkuoron. H\u00e4n valikoi oopperan koulusta taitavimmat tanssijat ja koulutti heist\u00e4 tasaisesti ja kevyesti tanssivan joutsenparven. Doris Laine<\/strong> tuli silloin 15-vuotiaana tytt\u00f6sen\u00e4 my\u00f6s mukaan kuoroon.<\/p>\n
Elsa Sylvestersson<\/strong> joutui Odette-Odilen osaan siksi, ett\u00e4 Hannele Kein\u00e4selt\u00e4 puhkesi umpisuoli ja Margaretha von Bahr odotti lasta. Elsa Sylvestersson oli ensimm\u00e4inen suomalainen, joka py\u00f6ri maagiset 32 fouetteta ja v\u00e4h\u00e4n ylikin Odilen variaatiossa. Saxelin oli piirt\u00e4nyt ympyr\u00e4n keskelle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ja k\u00e4skenyt tehd\u00e4 fouettet kaikki yhdess\u00e4 paikassa. \u201dEn todella tied\u00e4, miksi mun piti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. En todella tied\u00e4, mutta m\u00e4 tein 42 ensi-illassa\u201d tunnustaa Elsa Sylvestersson. Oopperan johto oli varovaisesti j\u00e4rjest\u00e4nyt Sylvesterssonin Joutsenlammen alennetuin hinnoin, mutta yll\u00e4tykseksi j\u00e4rjest\u00e4jille lippuja jonotettiin ja se meni loppuun myytyn\u00e4 16 kertaa.<\/p>\n
Saxelinin Joutsenlammen loppukohtausta kehutaan hyvin vaikuttavaksi. Siin\u00e4 Rothbart heitt\u00e4\u00e4 Odetten veteen rantakalliolta. Prinssi menee my\u00f6s kalliolle ja sy\u00f6ksyy alas jyrk\u00e4nteelt\u00e4, h\u00e4n sovittaa itsemurhallaan rikkomansa valan ja yhdistyy rakastettuunsa kuoleman kautta. Rakastavaiset saavat toisensa kuoleman j\u00e4lkeisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Pahan valta murtuu ja Rothbart kuolee.<\/p>\n
Pantomiimisista kohtauksista Saxelin hyv\u00e4ksyi koreografiaansa vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t: ensimm\u00e4isess\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 kuningatar\u00e4iti kehottaa poikaansa menem\u00e4\u00e4n naimisiin. Kolmannessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 kuningatar kehottaa prinssi\u00e4 valitsemaan morsiamekseen kauneimman esiintyvist\u00e4 prinsessoista.<\/p>\n
Rekvisiitan niukkuutta kuvaa sekin, ett\u00e4 kaikilla joutsenprinsessoilla oli yksi, yhteinen tutu. \u201dSamassa puvussa me esiinnyimme, oli pitk\u00e4 tai p\u00e4tk\u00e4, Margaretha ja min\u00e4. Ei silloin raaskittu p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4jille tehd\u00e4 kahta pukua erikseen ja p\u00e4\u00e4hineet me laitettiin itse\u201d muistaa Elsa Sylvestersson.<\/p>\n
Mary Skeaping 1953<\/h3>\n
Mary Skeaping<\/strong> on englantilainen tanssija ja ohjaaja. H\u00e4n on itse tanssinut Anna Pavlovan balettiseurueessa. H\u00e4nen erikoisalueensa on rekonstruoida mahdollisimman alkuper\u00e4iseen muotoon klassisen baletin merkkiteokset. H\u00e4n on toiminut Sadlers Wells Balletin balettimestarina Lontoossa ja Tukholman kuninkaallisen baletin johtajana sek\u00e4 ohjannut televisiolle baletin suuret klassikot (BBC 1951\u20131952). Lis\u00e4ksi h\u00e4n on vieraillut ohjaamassa balettirekonstruktioita Kanadassa, USA:ssa ja Kuubassa.<\/p>\n
Skeaping pyrkii klassisissa produktioissaan mahdollisimman tarkkaan autenttisuuteen. H\u00e4n haluaa kertoa juonen niin havainnollisesti kuin mahdollista. Toiminnalliset kohtaukset on ohjattu suurella huolella. Perinteinen pantomiimikieli tuottaa kuitenkin katsojalle ymm\u00e4rt\u00e4misvaikeuksia.<\/p>\n
W\u00e4in\u00f6 Aaltosen<\/strong> tekem\u00e4 lavastus oli massiivinen ja sit\u00e4 arvosteltiin romantiikan puuttumisesta. \u201dTaustalla oli kivir\u00f6ykki\u00f6 ja puiden oksatkin olivat kuin kivest\u00e4\u201d kuvailee Irma Vienola-Lindfors.<\/p>\n
Valkoisessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 on totuttujen valkoisten joutsenten lis\u00e4n\u00e4 nelj\u00e4 mustaa ilment\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Odetten surua kohtalostaan. Mustat joutsenet mielentilan ja tunnelman tulkitsijoina ovat olleet k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo Mariinskin Petipa-Ivanovin koreografiassa 1895.<\/p>\n
Toisen n\u00e4yt\u00f6ksen valkoisissa kohtauksissa on kuorolaisten lis\u00e4n\u00e4 kaksi johtajajoutsenta. Heill\u00e4 on edustavia sooloja. Kuorosta saadaan t\u00e4ll\u00e4 tavalla eriytym\u00e4\u00e4n kaksi taitavaa tanssijaa.<\/p>\n
Skeapingin produktiossa Odile oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa musta. Siihen asti meill\u00e4 oli totuttu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Rothbartin paha tyt\u00e4r punaisessa puvussa. Vain Odette, pikkujoutsenet ja mustat joutsenet esiintyiv\u00e4t perinteisiss\u00e4 tutuissa. Kuoro puettiin puolis\u00e4\u00e4reen ulottuvaan valkoiseen leninkiin.<\/p>\n
Tamara Nikitinan Joutsenlampi 1957<\/h3>\n
Bolshoin pedagogi ja repetiittori Tamara Nikitina<\/strong> valmisti moskovalaisversion, jota kutsutaan my\u00f6s Gorski-Messererin Joutsenlammeksi.<\/p>\n
Nikitinan versio poikkesi huomattavasti aikaisemmista meill\u00e4 esitetyist\u00e4. Prinssin yst\u00e4v\u00e4 Benno on korvattu kokonaan Narrilla. Narrin rooli antaa monta mahdollisuutta l\u00e4hes akrobaattisiin taiturin\u00e4ytteisiin. Loppukohtaus on neuvostoideologian mukainen. Koska kuoleman j\u00e4lkeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei uskota olevan, t\u00e4ytyy n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tapahtumakin arkistaa t\u00e4m\u00e4npuoleisen onnen saavuttamiseksi. Niinp\u00e4 moskovalaisversio loppuu, kun prinssi voittaa Rothbartin taistelussa, joutsenet vapautuvat taian vallasta \u2013 ja prinssi nostaa Odetten korkealle ilmaan. Doris Laine esiintyi Nikitinan version Odette-Odilena lintumaisena ja runollisena Klaus Salin partnerinaan. Tamara Nikitinan Joutsenlampeen valmistettiin uudet puvut ja lavasteet, jotka oli suunnitellut unkarilainen Janos Horvath<\/strong>.<\/p>\n
Joutsenlampi kasvaa ulos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4. Klaus Salin harjoitti Joutsenlammen uusinnan Mariinskin ja moskovalaisen perinteen mukaan. Maj-Lis Rajala <\/strong>tanssi Odette-Odilen ja Martti Valtonen<\/strong> prinssin. Seppo Nurmimaa<\/strong> lavasti baletin modernisti romantiikan henkeen.<\/p>\n
Joutsenlammessa saatiin n\u00e4hd\u00e4 omien tanssijoittemme osoittavan kypsyytt\u00e4\u00e4n. Seija Silfverbergin<\/strong> Odette-Odile oli kyps\u00e4 teknisesti ja sis\u00e4ll\u00f6llisesti. Seppo Koski<\/strong> p\u00e4\u00e4si h\u00e4nen partnerinaan osoittamaan omat tanssilliset taitonsa.<\/p>\n
Marianna Rumjantseva<\/strong> ja Martti Valtonen onnistuivat my\u00f6s ottamaan yleis\u00f6ns\u00e4 Joutsenlammen p\u00e4\u00e4parina.<\/p>\n
Ulkomaiset t\u00e4htivierailut Bolshoista ja Tallinnan Estonia-baletista vakuuttivat suomalaisen Joutsenlammen kansainv\u00e4lisen tason. Solistiset osat sopivat kansainv\u00e4liseen Joutsenlampiperinteeseen. My\u00f6s meilt\u00e4 on tehty onnistuneita vastavierailuja ulkomaille.<\/p>\n
Kun Elsa Sylvestersson vieraili Estonia-baletissa Bourmeisterin koreografiassa, h\u00e4n koki sen poikkeavan ratkaisevasti meill\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4st\u00e4. H\u00e4n teki kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sik\u00e4l\u00e4isen prima ballerina Tiiu Randviirin<\/strong> kanssa t\u00f6it\u00e4. \u201dNeuvostoliitossa melkein joka kaupungissa on toisenlainen koreografia ja jokainen sanoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on se alkuper\u00e4inen\u201d kertoo Elsa Sylvestersson.<\/p>\n
Joutsenlammen suosion syit\u00e4<\/h3>\n
Joutsenlampi on t\u00e4ysiverinen romanttinen klassinen baletti. Sen voimana on Tshaikovskin musiikki ja libretto, joka vetoaa mielikuvitukseen ja j\u00e4rkeen. Joutsenlampi on pohjimmiltaan kuvaus hyv\u00e4n ja pahan taistelusta, joka jatkuu ihmisess\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 ja h\u00e4nen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n kaikkialla joka p\u00e4iv\u00e4. Rakkaus voittaa pahan.<\/p>\n
Solististen osien vaativuus ja monipuolisuus tekev\u00e4t teoksesta haasteellisen tulikasteen tanssijoille. Odette-Odilen kaksoisroolin hallinta on kenelle tahansa taiteilijalle kypsyyskoe. Odette hallitsee klassisen valkoisen tanssin koko skaalan, Odile taas temperamenttisen, rohkean irrottelun.<\/p>\n
Joutsenlammen karakteritanssien ja klassisen akateemisen tanssin vuorottelu tekee kokonaisuudesta j\u00e4nnitteisen. Eri tasoiset tanssijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t mukaan kokonaisuuteen ja kasvavat sadun henkeen sis\u00e4lle olemalla mukana pienest\u00e4 asti.<\/p>\n
Kertomus on vanha kansansatu, joka on p\u00e4\u00e4ssyt kirjallisuuteen useina toisintoina. Pushkin on kertonut tarinan tsaari Saltanista. Romantiikan ajan mystiikka kietoutuu psykologisesti uskottavaan prinssin kehityskertomukseen. Tarina alkaa prinssin t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi tulemisen juhlasta. Katsojalle n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n prinssin rakastuminen ja kasvu sanojensa takana seisovaksi mieheksi. H\u00e4n tunnustaa joutuneensa petetyksi mutta haluaa sovittaa rikkomansa valan omalla kuolemallaan.<\/p>\n
Uuden oopperatalon Joutsenlampi<\/h3>\n
Oopperatalon avajaisviikon suuren ensi-illan nuoret tanssijat olivat vahva n\u00e4ytt\u00f6 balettimme uudesta ajasta. Baletin johto luottaa nuorten osaamiseen. Nina Hyv\u00e4risen<\/strong> lintumainen hentous, raudanluja hauraus ja julmuudessaan v\u00e4kev\u00e4n ilakoiva ote tanssiin on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tulkinta dualistisesta joutsenprinsessasta.<\/p>\n
Petrika lonescon<\/strong> tihkuvanromanttiset riippuvat puutarhat Iasimerineen kuutamoineen kaikkineen ja Robustinen hovin tanssisali ovat rekonstruoitua eilist\u00e4. Anna Kontekin puvustus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 vaikutelmaa ylitsevuotavan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tanssia kunnioittavan \u2013 valmiin kauneusel\u00e4myksen tuottamisesta katsojalle.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n ajan ihmiset laskevat aikaa ennen ja j\u00e4lkeen Joutsenlammen uuden tulemisen. Tanssille on tilaa. Tanssijoiden osaamiselle annetaan mahdollisuus tulla esiin. Yli sata vuotta vanha klassikko kest\u00e4\u00e4 tuoreena t\u00e4m\u00e4nkin tulemisen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tanssi 1\/94, Maija Paavilainen Itsen\u00e4isyyden ajan alku Suomessa oli vahvaa kansallisen identiteetin etsint\u00e4\u00e4 ja rakentamista. Suomalainen kansallinen teatteri ja ooppera […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,17,19],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/214"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=214"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/214\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1694,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/214\/revisions\/1694"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=214"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=214"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=214"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}