{"id":228,"date":"2014-09-24T17:42:26","date_gmt":"2014-09-24T14:42:26","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=228"},"modified":"2018-02-12T15:08:54","modified_gmt":"2018-02-12T12:08:54","slug":"petri-hopsu-kansantanssin-muuttuvat-kuviot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/petri-hopsu-kansantanssin-muuttuvat-kuviot\/","title":{"rendered":"Petri Hopsu<\/em> Kansantanssin muuttuvat kuviot"},"content":{"rendered":"
Tanssi 4\/96, Petri Hopsu Esitt\u00e4v\u00e4n kansantanssin rinnalle on noussut el\u00e4ytyv\u00e4 tanssiminen<\/pre>\n
Kansantanssi on kuriositeetti tanssitaiteen joukossa. Toisaalta vanha, menneiden vuosikymmenten ja -satojen tanssiperinteeseen pohjautuva, ja toisaalta nykyjulkisuutta ajatellen nuori ilmi\u00f6. Kansantanssi on vaikeasti selitett\u00e4v\u00e4 ilmi\u00f6, jonka m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 kiistell\u00e4\u00e4n jatkuvasti alan sis\u00e4ll\u00e4kin. Kansantanssin uudistuminen riippuu kuitenkin alan kyvyst\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia, valtavirroista poikkeavia uria. Urbaanit ja tabuina pidetyt aiheet, kuten seksuaalisuus, nousevat uusimmissa kansantansseissa perinnetietoisen tanssin rinnalle.<\/strong><\/p>\n
Kansantanssi merkitseekin hyvin erilaisia asioita riippuen m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6ideologisesta tai muusta taustasta.<\/p>\n
Yleisell\u00e4 tasolla kansantanssi on, kansanmusiikin, kansallispukujen ym. ohella, osa v\u00e4lj\u00e4\u00e4 ideologista kokonaisuutta, jota kutsutaan folklorismiksi eli \u2013 Seppo Knuuttilaa lainaten \u2013 eilismiksi. Eilismille on tyypillist\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyminen menneeseen, josta etsit\u00e4\u00e4n ihannetodellisuutta tai sen osasia. Kansantanssissa n\u00e4m\u00e4 ihanne-todellisuuden osaset irrotetaan vanhoista k\u00e4ytt\u00f6yhteyksist\u00e4\u00e4n ja siirret\u00e4\u00e4n esimerkiksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Menneisyyden ilmi\u00f6it\u00e4 voidaan my\u00f6s paisuttaa esimerkiksi perinnejuhlien muodossa tai hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaupallisessa, poliittisessa tai jossain muussa tarkoituksessa.<\/p>\n
Suomessa kansantanssi on folklorismin muodoista laajimmalle levinneint\u00e4. Mielenkiintoista on kansantanssin voimakas sitoutuminen j\u00e4rjest\u00f6ihin, joista t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat Nuorisoseuraj\u00e4rjest\u00f6, Suomalaisen Kansantanssin Yst\u00e4v\u00e4t, Karjalainen Nuorisoliitto, Setlementtinuorten liitto, Finlands Svenska Folkdansring sek\u00e4 naisvoimisteluj\u00e4rjest\u00f6t. Ne ovat pit\u00e4neet kansantanssin osana toimintaansa vuosikymmenien ajan ja ovat my\u00f6s osaltaan olleet muokkaamassa kansantanssin kuvaa ja perinteit\u00e4.<\/p>\n
Rahvaan huvista sivistyneist\u00f6n karkeloihin<\/h3>\n
Kansantanssi-k\u00e4site syntyi kansallisromantiikan aikana 1700- ja erityisesti 1800-luvuilla. Itse kansa eli rahvas t\u00e4llaista k\u00e4sitett\u00e4 tuntenut: se tanssi, hypp\u00e4si tai kisaili, mutta ei tanssinut kansantansseja.<\/p>\n
Kansallisuusaatteen levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 eri maiden sivistyneist\u00f6t pitiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n oman kansallisen kulttuurin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Rahvaan keskuudesta ker\u00e4ttiin satuja, tarinoita, pukuja, musiikkia ja lopulta my\u00f6s tansseja. Kansantanssit syntyiv\u00e4tkin sivistyneist\u00f6n k\u00e4siss\u00e4, heid\u00e4n esteettisten ja aatteellisten n\u00e4kemysten pohjalta.<\/p>\n
Kansantanssin yhteydet \u201daitoon\u201d rahvaan tanssiin olivat aluksi l\u00f6ys\u00e4t. Yksi Suomen tunnetuimmista ker\u00e4\u00e4jist\u00e4, Asko Pulkkinen<\/strong> muokkasi tansseja esitett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n kuntoon, ennen kuin julkaisi ne. Ruotsalainen balettimestari A. Selinder<\/strong> taas loi n\u00e4kemiens\u00e4 rahvaan tanssien pohjalta omaan makuunsa sopivia koreografioita, esim. Daldans, jotka olivat pitk\u00e4\u00e4n ruotsalaisten kansantanssin harrastajien perusohjelmistoa.<\/p>\n
Olennaista ei ollut tanssien alkuper\u00e4, vaan niiden \u201dkansallinen\u201d luonne.<\/p>\n
Suomessa kansantansseiksi vakiintui vuosisadan alussa tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 tansseja, joista suuri osa noudatti alkuper\u00e4ist\u00e4 muistiinpanoa, osa oli enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n muokattuja ja osa kokonaan uudempia koreografioita. L\u00e4hes koko aineistoa k\u00e4siteltiin kuitenkin perinteisen\u00e4 tanssina, ja tanssien koreografisesta taustasta vaiettiin melkeinp\u00e4 poikkeuksetta.<\/p>\n
Niinp\u00e4 Helvi Jukarainen<\/strong> kohtasi voimakasta vastustusta alan auktoriteettien taholta ryhdytty\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n koreografioita 1930-ja 1940-luvuilla. Kaikki eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet Jukaraisen tansseja kansantanssin \u201dkaanoniin\u201d, vaikka esimerkiksi Koiviston polska, koreografia 1800-luvulta, kelpasi ohjelmistoon \u201dkansantanssina Koivistolta\u201d.<\/p>\n
Kuinka erottaa ep\u00e4aito aidosta?<\/h3>\n
Jo 1920-luvulla ruotsalainen tutkija Ernst Klein<\/strong> osoitti, ett\u00e4 monet harrastajien suosimat tanssit olivat 1800-luvun tanssimestarien tuotteita. H\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 saavutti harrastajien hyv\u00e4ksynn\u00e4n vasta vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin. Suomessa kansantanssin puhdistaminen \u201dep\u00e4aidoista\u201d aineksista sai tietynlaisen virstanpylv\u00e4\u00e4n Tanhuvakan julkaisemisesta 1970-luvulla. Tanhuvakka oli ensimm\u00e4inen kansantanssikirja, jossa tanssien taustat oli selvitetty huolellisesti. Kirjassa esitysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tehtyj\u00e4 sommitelmia karsittiin tai saatettiin alkuper\u00e4ismuistiinpanojen mukaiseen asuun.<\/p>\n
1970- ja 1980-lukujen taitteessa nk. perinteiset kansantanssit olivat suosituimpia, ja uusia koreografioita tehtiin suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. 1980-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja 1990-luvulle tultaessa uusien koreografioiden tekeminen on yleistynyt. Niit\u00e4 my\u00f6s opetetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n. Yleist\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 koreografiat eiv\u00e4t kuitenkaan ole saavuttaneet: juuri suhtautuminen uuteen koreografiaan jakaa kansantanssikent\u00e4n eri leireihin.<\/p>\n
Kansantanssin kaksi leiri\u00e4<\/h3>\n
Nyky\u00e4\u00e4n suomalaisen kansantanssin laajat harrastajajoukot tai ainakin heid\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4 jakautuvat karkeasti ottaen joko perinteisen tai uuden kansantanssin kannattajiin. Edelliset hyv\u00e4ksyv\u00e4t kansantanssiksi ainoastaan perinnedokumenttien muotoja mahdollisimman tarkoin noudattavat tanssit tai el\u00e4v\u00e4n perinteen, joka pohjautuu ei-esityksellisiin tansseihin. Yleisesti tanssittavista sosiaalisista tansseista hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n esim. suomalainen tango, jonka katsotaan saaneen suomalaisia tyylipiirteit\u00e4.<\/p>\n
Uuden kansantanssin harrastajat sis\u00e4llytt\u00e4v\u00e4t ohjelmistoonsa my\u00f6s uudet koreografiat, jotka enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n pohjautuvat \u201dperinteisiin\u201d kansantansseihin. Perinteisyyden aste vaihtelee paljon, ja usein koreografioissa voi n\u00e4hd\u00e4 vaikutteita mm. modernista tanssista tai ulkomaisista kansantansseista. Koreografit hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t jonkin verran my\u00f6s nykyisi\u00e4 lavatansseja, joista juuri tango on ollut kenties suosituin.<\/p>\n
Kaikille kansantanssin suuntauksille on yhteist\u00e4 kansallisen pohjan korostaminen ja pyrkimys pit\u00e4\u00e4 suomalainen kansantanssi erossa muiden maiden kansantanssista. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa kansantanssin kansallinen projekti, pyrkimys suomalaisuuteen, on pysynyt samana harrastuksen syntyajoista l\u00e4htien. Suomalaisen kansantanssin tyylipiirteit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n erittelem\u00e4\u00e4n ja korostamaan, ja edelleenkin Suomea (ja Karjalaa) pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isen\u00e4 naapurikulttuureista erottuvana tanssikulttuurialueena.<\/p>\n
Toinen yhteinen piirre on suuntautuminen talonpoikaiskulttuuriin. Perinteisen linjan kannattajille on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 materiaali on per\u00e4isin talonpoikaiskulttuurin valtakaudelta eik\u00e4 uusia tansseja juurikaan hyv\u00e4ksyt\u00e4 mukaan.<\/p>\n
Mutta vain harvat uudenkaan kansantanssin koreografit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t teoksissaan urbaaneja aiheita. Kansantanssiteokset ammentavat voimansa maaseutuv\u00e4est\u00f6n perinteest\u00e4, vaikka suurin osa harrastajista asuukin nyky\u00e4\u00e4n kaupungeissa tai taajamissa.<\/p>\n
Kolmas yhteinen piirre on esteettis-taiteellinen perusjuonne, jossa yhdistyv\u00e4t kansallisuusaatteen innoittaman sivistyneist\u00f6n aatemaailma sek\u00e4 naisvoimisteluun perustuva liike- ja muotoihanne. Monilla alan pioneereilla ja vaikuttajilla on ollut naisvoimistelutausta, mik\u00e4 on ly\u00f6nyt leimansa kaikkeen toimintaan. Naisvoimistelusta kansantanssiin on omaksuttu yhten\u00e4isten ja selkeiden kuvioiden ja liikkeiden ihannointi.<\/p>\n
Sivistyneist\u00f6lt\u00e4 taas omaksuttiin kansallispuvut, jotka pitk\u00e4\u00e4n olivat milteip\u00e4 ainoa oikea esiintymisasu. Nyky\u00e4\u00e4n kansallispukujen rinnalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muitakin asuja, mutta my\u00f6s niiss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t edelleen vanhat ihanteet yhten\u00e4isyydest\u00e4 ja \u201dsiistityst\u00e4\u201d kansanomaisuudesta. My\u00f6s porvarilliset sovinnaisuusk\u00e4sitykset el\u00e4v\u00e4t varsin voimakkaina, vaikkei alkoholin k\u00e4yt\u00f6n esitt\u00e4minen olekaan en\u00e4\u00e4 tabu, ja \u201dtuhmia\u201d tanssilaulujakin on uskallettu ottaa ohjelmistoon.<\/p>\n
Vanhassa vara parempi?<\/h3>\n
Kansantanssin kent\u00e4ll\u00e4 keskeinen kysymys on se, mit\u00e4 voidaan kutsua kansantanssiksi ja mit\u00e4 ei. Kuten jo totesin, rahvas ei k\u00e4sitett\u00e4 tuntenut.<\/p>\n
Usein ongelmaa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n perusteet omille n\u00e4kemyksille, jotka ovat syntyneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan kautta. Toisin sanoen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kansantanssiksi se, mit\u00e4 itse harrastetaan kansantanssina. Tutkijat ovat luoneet omia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4\u00e4n, mutta ne eiv\u00e4t ole aina sopineet mink\u00e4\u00e4n suuntauksen kansantanssia koskevaan merkityskentt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kansantanssissa alunperin vallinnut k\u00e4sitys tanssien muuttumisesta huonommiksi ja arvottomammiksi nykyaikaan tultaessa on er\u00e4\u00e4nlainen \u201ddevoluutioteoria\u201d. Vanhoja kansantansseja on pidetty arvokkaampina ja siveellisesti oikeaoppisempina kuin uusia, vieraita vaikutteita sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 muotitansseja.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan kansantanssin t\u00e4rkein kriteeri on ik\u00e4 eik\u00e4 uusia kansantansseja voi edes olla, koska modernisaatio on h\u00e4vitt\u00e4nyt kansantanssit. Ik\u00e4 on samalla my\u00f6s tae tanssien kansallisuudesta. T\u00e4m\u00e4 kanta el\u00e4\u00e4 edelleen ainakin implisiittisesti, mutta sit\u00e4 ei yleens\u00e4 tuoda julki, koska se ei kest\u00e4 juuri mink\u00e4\u00e4nlaista kriittist\u00e4 tarkastelua.<\/p>\n
Devoluutioteorian kehittyneempi versio on ajatus tanssien v\u00e4hitt\u00e4isest\u00e4 muuttumisesta kansantansseiksi. Tanssien ajatellaan aluksi olevan muualta tulleita muotitansseja, jotka ajan kuluessa ja tanssien saadessa \u201dkansanomaisia\u201d piirteit\u00e4 muuttuvat kansantansseiksi.<\/p>\n
Yleens\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ajattelua sovelletaan l\u00e4hinn\u00e4 sosiaaliseen tanssiin ja sen siirtymiseen perinteisen kansantanssin ohjelmistoon. Uusien koreografloiden kannattajien mukaan tanssit muuttuvat \u201doikeiksi\u201d kansantansseiksi, kunhan kansantanssiryhm\u00e4t tanssivat niit\u00e4 tarpeeksi kauan.<\/p>\n
Tanssiminen tekee kansantanssin<\/h3>\n
Vaihtoehdon n\u00e4ille kahdelle kannalle tarjoaa ajatus jatkuvuudesta. T\u00e4ss\u00e4 ajattelussa sosiaalinen tanssi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suorana jatkumona aiemmalle rahvaan tanssille ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n aina kansantanssina, vaikka tanssin tekij\u00e4kin olisi tiedossa.<\/p>\n
Jatkuvuusteorian soveltamisen suomalaiseen kansantanssin kentt\u00e4\u00e4n tekee ongelmalliseksi se, ettei se noteeraa kansantanssiharrastusta oikeastaan ollenkaan.<\/p>\n
Juuri j\u00e4rjestetty harrastustoiminta on aina ollut keskeinen osa kansantanssien s\u00e4ilytt\u00e4misprosessia. Lis\u00e4ksi jatkuvuusteorian sallivuus esim. \u201dvieraiden\u201d ainesten (esim. diskotanssin) suhteen ei sovi kaikkien harrastajien ajatteluun.<\/p>\n
Todellisuudessa eri ajattelumallit vaikuttavat yht\u00e4 aikaa, ja niit\u00e4 sovelletaan tilanteen mukaan. Kansantanssista yhten\u00e4isen\u00e4 ja yksiselitteisen\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 onkin vaikea puhua. Kansantanssi on myyttinen kokonaisuus, jonka sis\u00e4ll\u00e4 toimitaan vuosikymmenien aikana vakiintuneiden hyvinkin erilaisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaan. Yhteist\u00e4 on se, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kuvitellaan olevan per\u00e4isin rahvaan tanssista.<\/p>\n
Kansantanssin suhde rahvaan tanssiin<\/h3>\n
Kansantanssijoille menneisyys on kuten folklorismissa yleens\u00e4kin \u2013 yhten\u00e4inen ja ajaton. Niinp\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nkin t\u00e4ysin luonnollisena, ett\u00e4 1800-luvun katrillia ja 1900-luvun alun paritanssia voidaan tanssia osana samaa ohjelmakokonaisuutta, jossa asuna on 1700-luvulta periytyv\u00e4 kansallispuku. Historiattomuus ei kuitenkaan ole ainoa ongelma kansantanssin suhteessa esikuviinsa; my\u00f6s itse historialliset tanssit ovat muokkautuneet siirtyess\u00e4\u00e4n harrastajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Kansantanssin harrastajat ovat omaksuneet talonpoikaisesta tanssikulttuurista ennen kaikkea muotoja, kun taas liikekieli ja estetiikka poikkeavat esikuvista selv\u00e4sti. Folklorismin tutkijat ovat osoittaneet, ett\u00e4 vuosisadan alussa kansantanssiopettajat pyrkiv\u00e4t tietoisesti muokkaamaan tanssia oman makunsa mukaiseksi.<\/p>\n
Useimmiten koreografinen muoto s\u00e4ilytettiin, mutta liikkeit\u00e4 muokattiin uuteen suuntaan. Askelsarjat pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n selke\u00e4linjaisiksi ja puhtaiksi; raajojen voimakasta liikett\u00e4 korostava rahvaan tanssi sai v\u00e4isty\u00e4 uusien ihanteiden tielt\u00e4. Nykyaikana stilisointia on uuden kansantanssin koreografien ja ohjaajien toimesta jatkettu melkeinp\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen asti, ja teknisest\u00e4 hioutuneisuudesta on tehty tanssiryhmien tason t\u00e4rkein mittari.<\/p>\n
Vaikka rahvaan tanssit sis\u00e4lsiv\u00e4t my\u00f6s soolotansseja ja miesten ja naisten paritansseja, kansantanssin harrastajat ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n l\u00e4hinn\u00e4 vain ryhm\u00e4tansseja. Erityisesti suuret kuviotanssit kuten katrillit ja vastaavat olivat aluksi suosittuja. Nyky\u00e4\u00e4n paritanssit ovat nousseet kuviotanssien rinnalle, mutta tanssikirjallisuus vaikenee viel\u00e4kin improvisointia ja seksuaalis\u00e4vytteist\u00e4 huumoria sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 tansseista.<\/p>\n
Kansantanssin harrastus muodostaa siis oman kokonaisuutensa. Perinteinen kansantanssi onkin perinteist\u00e4 siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 se noudattaa harrastustoiminnassa vakiintuneita perinteit\u00e4.<\/p>\n
Uuttakin uudempi kansantanssi<\/h3>\n
Harrastustoiminnan vakiintuneita tapoja noudattavalle perinteiselle kansantanssille ja toisaalta tanssiteknist\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llist\u00e4 taituruutta korostavalle uudelle kansantanssille ei juurikaan ole l\u00f6ytynyt vaihtoehtoja. Jotkut harvat kokeilijat ovat varovasti yritt\u00e4neet rikkoa n\u00e4iden valtavirtojen hegemoniaa, mutta yleens\u00e4 he ovat saaneet tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4n vastaanoton taustaj\u00e4rjest\u00f6jen virallisilta kriitikoilta. Viime aikoina on kuitenkin ollut havaittavissa selv\u00e4\u00e4 pyrkimyst\u00e4 kansantanssin uudenlaiseen tulkintaan.<\/p>\n
Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u201dviel\u00e4 uudempi\u201d kansantanssi sitten voi olla? Merkitt\u00e4vin muutos lienee ollut harrastustoiminnassa vakiintuneen estetiikan murtaminen. Kansanmusiikin puolella on jo pitk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytty kansanomaisia laulu- ja \u00e4\u00e4nenmuodostustapoja, jotka poikkeavat taidemusiikin vastaavista. Kansantanssissa samankaltainen ilmi\u00f6 on kansanomaisen liikekielen ottaminen stilisoidun liikkumisen tilalle. Yhten\u00e4isyydest\u00e4 luopuminen on ollut omiaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4mmennyst\u00e4 rivien suoruuteen ja askelikkojen samanlaisiksi hiomiseen tottuneiden kansantanssijoiden keskuudessa.<\/p>\n
Yleens\u00e4 kansantanssissa ryhm\u00e4 on ollut yksil\u00f6\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi, mutta nykykansantanssissa yksitt\u00e4inen tanssija nousee keskeiseksi. Koreografian idean voi n\u00e4hd\u00e4 keskustelutilanteena, jossa kehon liikkeet toimivat kommunikaatiov\u00e4linein\u00e4. Rahvaan tanssin muodot ja liikesarjat luovat puitteet t\u00e4lle tilanteelle, mutta jokainen koreografi etsii oman tulkintansa t\u00e4lle materiaalille. Syventyminen tanssimuistiinpanoihin ja -tallenteisiin sek\u00e4 yleens\u00e4kin sosiaaliseen tanssimiseen antaa laajuutta ja n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka ehk\u00e4isev\u00e4t urautumisen taas uudenlaisiin maneereihin. Perinnedokumentit antavat my\u00f6s tukevan pohjan, jolta ponnistaen kansantanssi erottuu muista tanssilajeista.<\/p>\n
Ruumiillistuva tanssi<\/h3>\n
Nykykansantanssissa yksitt\u00e4isten tanssien rinnalle nousevat tanssitilanteet ja tanssiminen. Tanssijat eiv\u00e4t tule n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ensisijaisesti esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaan tanssimaan. Kansanmusiikin professoria Heikki Laitista<\/strong> lainaten tanssin tulee ruumiillistua, eli tanssijoiden tulee el\u00e4\u00e4 tanssissa; tanssi on osa ihmist\u00e4 eik\u00e4 pelkk\u00e4 ulkoa muistettava liikesarja.<\/p>\n
Nykyisess\u00e4 kehityksess\u00e4 jako perinteiseen ja uuteen kansantanssin alkaa menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4. Koska kansantanssin eri suuntausten v\u00e4linen kiistely koskee nimenomaan yksitt\u00e4isi\u00e4 tansseja ja niiden alkuper\u00e4\u00e4, \u201dkolmas linja\u201d pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ristiriidat k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulman itse tanssimiseen. Tanssien alkuper\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ole merkitykset\u00f6n, mutta sill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole itseisarvoa vaan v\u00e4lineellist\u00e4 arvoa. Lis\u00e4ksi vanhat kiistat j\u00e4\u00e4v\u00e4t sivuun, kun kokeilijat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 sitoudu j\u00e4rjest\u00f6jen ideologioihin, vaan he luovat omaa koreografista ajatteluaan.<\/p>\n
Lippu, kansallislaulu ja…<\/h3>\n
Kansantanssin kaikilla suuntauksilla on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varmasti pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Kansantanssij\u00e4rjest\u00f6t huolehtivat, ett\u00e4 kansantanssi on edelleenkin suosittu harrastus ja Suomalaisen Kansantanssin Yst\u00e4vien organisoima keruuty\u00f6 takaa tanssien s\u00e4ilymisen jatkossakin.<\/p>\n
Koska perinteiset kansantanssit ovat vakiintuneet er\u00e4\u00e4nlaisiksi kansallisiksi symboleiksi, dosentti Vesa Kurkela<\/strong> onkin ehdottanut niiden kutsumista kansallistansseiksi. Ilman virallista asemaakin Suomalainen Kansantanssi on l\u00e4hes yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa kansallista kulttuuria kuin lippu ja kansallislaulu.<\/p>\n
Uudet kansantanssit ovat puolestaan tuoneet teknisen virtuositeetin ja osaamisen osaksi kansantanssin esitystoimintaa, mik\u00e4 on houkutellut lis\u00e4\u00e4 nuoria ja erityisesti poikia kansantanssin harrastajiksi. Lis\u00e4ksi yhteydet muihin tanssilajeihin ovat edist\u00e4neet kansantanssin vakiinnuttamista yhdeksi tanssitaiteen osa-alueeksi.<\/p>\n
Kansantanssilla t\u00e4ytyy kuitenkin olla tulevaisuudessakin mahdollisuus etsi\u00e4 uusia uria ja v\u00e4yli\u00e4, jotka poikkeavat valtavirroista. Yh\u00e4 uudelleen kokeilijat palaavat \u201djuurille\u201d eli perinnedokumenttien ja sosiaalisen tanssin pariin ja ammentavat sielt\u00e4 virikkeit\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kautta kehitysprosessissa s\u00e4ilyy spontaanisuus ja yll\u00e4tyksellisyys, joka tietyin v\u00e4liajoin ravistelee koko kansantanssikentt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kansantanssi on kuriositeetti tanssitaiteen joukossa. Toisaalta vanha, menneiden vuosikymmenten ja -satojen tanssiperinteeseen pohjautuva, ja toisaalta nykyjulkisuutta ajatellen nuori ilmi\u00f6. Kansantanssi on vaikeasti selitett\u00e4v\u00e4 ilmi\u00f6, jonka m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 kiistell\u00e4\u00e4n jatkuvasti alan sis\u00e4ll\u00e4kin. Kansantanssin uudistuminen riippuu kuitenkin alan kyvyst\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia, valtavirroista poikkevia uria. Urbaanit ja tabuina pidetyt aiheet, kuten seksuaalisuus, nousevat uusimmissa kansantansseissa perinnetietoisen tanssin rinnalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tanssi 4\/96, Petri Hopsu Esitt\u00e4v\u00e4n kansantanssin rinnalle on noussut el\u00e4ytyv\u00e4 tanssiminen Kansantanssi on kuriositeetti tanssitaiteen joukossa. Toisaalta vanha, menneiden vuosikymmenten […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=228"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1687,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions\/1687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}