{"id":230,"date":"2014-09-24T17:43:30","date_gmt":"2014-09-24T14:43:30","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=230"},"modified":"2018-02-12T15:08:54","modified_gmt":"2018-02-12T12:08:54","slug":"sirkka-viitanen-tanhujen-taustaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/sirkka-viitanen-tanhujen-taustaa\/","title":{"rendered":"Sirkka Viitanen<\/em> Tanhujen taustaa"},"content":{"rendered":"
Tanssi 2\/84, Sirkka Viitanen<\/pre>\n
Suomen kansantanssit ovat saaneet vaikutteita sek\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 ett\u00e4 id\u00e4st\u00e4 maantieteellisist\u00e4 ja historiallisista syist\u00e4. Erityisen voimakas vaikutus oli l\u00e4hes 600 vuotta kest\u00e4neell\u00e4 Ruotsin vallan alaisuudella, joka kesti vuoteen 1809. T\u00e4n\u00e4 aikana L\u00e4nsi-Euroopan tanssivirtaukset ulottuivat Suomeen asti.<\/p>\n
It\u00e4inen vaikutus n\u00e4kyy parhaiten Karjalassa, jossa on s\u00e4ilynyt my\u00f6s vanhimpia laulutanssimuotoja.<\/p>\n
Kummankin valtapiirin vaikutuksesta on kehittynyt uusia tansseja, jotka ovat saaneet maakunnallisia ja paikallisia piirteit\u00e4. Osa muotitansseista levisi vain v\u00e4hin eroin kautta koko maan.<\/p>\n
Aineiston ja perinteen kannalta voidaan havaita niin kutsutusta yleissuomalaisesta poikkeavat alueet: Karjala, L\u00e4nsi-Suomen purpurialue ja suomenruotsalaisalue: Ahvenanmaa, Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomen rannikko.<\/p>\n
Kultti- ja rituaalitanssit<\/h3>\n
Esikristillisist\u00e4 rituaalitansseista on vain v\u00e4h\u00e4n tietoja. T\u00e4h\u00e4n perinteeseen liittyy kuitenkin joitakin kauan s\u00e4ilyneit\u00e4 tapoja, joista er\u00e4s on vuosisatainen juhlatapa H\u00e4meen S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en Ritvalan kyl\u00e4ss\u00e4. Tyt\u00f6t kulkevat helluntaisin kyl\u00e4n halki laulaen kansanrunoja \u2013 Helkavirsi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n uskottiin tuovan kasvuonnea viljalle.<\/p>\n
It\u00e4-Karjalassa tunnetaan morsiusparin lapsionnea lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkoitettuja miesten taiturimaisia soolotansseja, joita tanssittiin h\u00e4iss\u00e4 viel\u00e4 1920-luvulla ja Pohjanmaalla karhuriittiin liittyvi\u00e4 tansseja, mutta monet loitsut ja taiat sek\u00e4 vuotuisjuhliin liittyv\u00e4t tavat s\u00e4ilyiv\u00e4t paremmin kuin tanssit. Lappalaisten noitarumpuun liittyvi\u00e4 shamaanitansseja ei en\u00e4\u00e4 tunneta.<\/p>\n
Keskiajan tanssi<\/h3>\n
Balladeja ja muita laulus\u00e4velmi\u00e4 keskiajalta on ker\u00e4tty runsaasti. Todenn\u00e4k\u00f6isesti niit\u00e4 on my\u00f6s tanssittu, mutta j\u00e4ljell\u00e4 on vain tytt\u00f6jen piiri- ja laulutansseja Karjalasta ja Inkerinmaalta. Farandole-tyyppisi\u00e4 pitki\u00e4 tansseja on osana L\u00e4nsi-Suomen my\u00f6hemmiss\u00e4 suurissa tanssiketjuissa samoinkuin er\u00e4iss\u00e4 It\u00e4-Karjalan tanhuissa.<\/p>\n
1600\u20131700 luvun tanssit<\/h3>\n
Polska<\/em> saapui L\u00e4nsi-Suomeen 1600-luvulla. Vanhimmat muodot olivat paritansseja ja my\u00f6hemmin 1700-luvulla ryhm\u00e4tansseja. Polska oli valtatanssi yli 200 vuoden ajan ja saavutti kauneimmat muotonsa L\u00e4nsi-Suomen h\u00e4\u00e4seremonioissa, jotka liittyv\u00e4t morsiuskruunuun. Polskapiirit: tytt\u00f6jen, poikien, akkain ja ukkoin ringit tanssivat kruunun morsiamen p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja niill\u00e4 ker\u00e4ttiin rahaa nuoren parin h\u00e4\u00e4lahjaksi. Onnea toivottamaan tarkoitettiin pihapiiriin ja pelloillekin ulottuva h\u00e4\u00e4v\u00e4en ketjutanssi.<\/p>\n
Polska oli niin suosittu, ett\u00e4 tanssimista yleens\u00e4 sanottiin polskaamiseksi.<\/p>\n
Pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyi my\u00f6s menuetti<\/em>, joka polskan j\u00e4lkeen juurtui 1800-luvulla L\u00e4nsi-Suomen ruotsalaisalueelle, miss\u00e4 sit\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tanssitaan h\u00e4iss\u00e4. Se on ryhm\u00e4tanssi ja sit\u00e4 seuraa aina nopea polska.<\/p>\n
Poloneesi<\/em> saapui Suomeen 1700-luvun lopulla. Sit\u00e4 tanssittiin Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomen h\u00e4iss\u00e4 alkutanssina. Siin\u00e4 olivat morsiusparin j\u00e4Ijess\u00e4 mukana morsiusneidot ja marsalkat sek\u00e4 h\u00e4\u00e4v\u00e4ki.<\/p>\n
Kontrat<\/em> ja katrillit<\/em> tulivat Suomeen 1700-luvun lopulla Tukholman ja Pietarin kautta ja olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1900-luvun alkupuolelle asti. Niit\u00e4 tanssittiin vastakkaisriviss\u00e4 ja neli\u00f6ss\u00e4. Tunnusomaisia olivat vaihtelevat erilaiset piirivuorot, parien karkelot eli fikuleerit, parien vaihdot, k\u00e4ttelyt, kumarrukset ja paripy\u00f6rinn\u00e4t. Eri seuduilla kansa antoi omia piirteit\u00e4 vuoroihin, joita saattoi olla jopa 18, useimmiten kuitenkin 8 vuoroa.<\/p>\n
Sek\u00e4 nelj\u00e4n parin ett\u00e4 suuremmat katrillit levitt\u00e4ytyiv\u00e4t koko Etel\u00e4-Suomeen, ruotsinkieliselle rannikolle. Karjalaan ja my\u00f6s ortodoksisten lappalaisten keskuuteen. Ne ovat edelleen tanhuryhmien suosittua ohjelmistoa ja muodostavat valtaosan Suomen nykyisin tunnetuista kansantansseista.<\/p>\n
1800-luvun tanssit<\/h3>\n
Purpuri<\/em> oli vuosisadan loppupuolella suosituin h\u00e4\u00e4tanssi L\u00e4nsi- ja Etel\u00e4-Suomessa. Tanssisarja kehittyi v\u00e4hitellen polskan j\u00e4\u00e4dess\u00e4 vanhanaikaiseksi ottamalla katrilleja ja muita uusia tansseja polskan tilalle.<\/p>\n
H\u00e4ihin saapui paljon vieraita ja Purpuriin saattoi tulla mukaan kymmeni\u00e4 tanssipareja. Niinp\u00e4 sen tanssiminen kesti tuntikausia. Purpurin suosio kesti 1920-luvulle asti, mutta se ei ulottunut milloinkaan Karjalaan asti. Siihen vaikutti Karjalan oma runonlauluun perustuva h\u00e4\u00e4perinne.<\/p>\n
Franseesin<\/em> valta-aika oli 1860\u20131880 sek\u00e4 kansan ett\u00e4 nk. herrasv\u00e4en muotitanssina. Se s\u00e4ilyi muutamilla paikkakunnilla 1900-luvun puolelle. Se oli monivuoroinen purpuria muistuttava juhlavampi ja hienostuneempi tanssi, jonka s\u00e4velmi\u00e4 on merkitty muistiin koko Etel\u00e4-Suomessa. Tanssi j\u00e4i akateemisten juhlien ohjelmaan, mutta h\u00e4visi muista yhteyksist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Valssi<\/em> tuli Purpurin osaksi ja Katrillin j\u00e4lkitanssiksi. Nopeasti siit\u00e4 tuli my\u00f6s suosittu itsen\u00e4inen paritanssi.<\/p>\n
1860\u20131880 olivat my\u00f6s polkka<\/em> ja masurkka<\/em> Katrillin ja Purpurin uusia muotitanssivuoroja. Niist\u00e4kin tuli tanssiaisten itsen\u00e4isi\u00e4 tansseja niinkuin sottiisistakin, jolle suomalaiset antoivat lempitanssinaan monia eri nimi\u00e4.<\/p>\n
Polkka sai v\u00e4hitellen suomalaisen omantyylisen hyppiv\u00e4n piirteen, mik\u00e4 1980-luvulla on edelleen kehittynyt tanhuryhmissa. Poikasta on kymmeni\u00e4 paritanssimuunnelmia.<\/p>\n
Suomenruotsalainen hambo, hambo-polska<\/em>. Suomenruotsalaiset tanssivat hambo-polskaa koko asuma-alueellaan 1800-luvun lopulla ja vuosisadan vaihteessa.<\/p>\n
Piirileikit ja laululeikit<\/h3>\n
Piirileikit olivat 1800-luvulla nuorten pit\u00e4m\u00e4n\u00e4 huvittelumuotona. Kokoonnuttiin kylien leikkipaikoiksi muodostuneille keinum\u00e4ille ja tasaisille ahoille laulamaan ja piiri\u00e4 py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 leikit saattoivat periyty\u00e4 kaukaa kalevalaisesta laulustosta, mutta niit\u00e4 syntyi my\u00f6s uusia kuvaamaan ajankohtaisia tapahtumia tai nuorten lemmenkaipuuta. Naapurikansojen kanssak\u00e4ymisen yhteydess\u00e4 uusia leikkej\u00e4 saatiin varsinkin Ruotsista.<\/p>\n
It\u00e4karjalaisten tanhujen erityispiirteit\u00e4<\/h3>\n
It\u00e4-Karjala, jolla t\u00e4ss\u00e4 tarkoitetaan Laatokan pohjoisia saaria ja sen pohjoispuolella olevaa Karjalaa on mielenkiintoinen alue. Siell\u00e4 n\u00e4kyy id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen selvimmin, mutta siell\u00e4 on my\u00f6s vanha karjalainen kulttuuri s\u00e4ilynyt paremmin kuin l\u00e4nnemp\u00e4n\u00e4. Tanhuissa on n\u00e4it\u00e4 erityispiirteit\u00e4 runsaasti. Siell\u00e4 on runsaasti katrilleja ja kontratansseja = ristikontra, joissa kuviot ja vuorojen rakenne ovat osittain samantapaisia kuin l\u00e4ntisiss\u00e4 muunnelmissa. Musiikki on toinen. Se kuuluu it\u00e4iseen perinteeseen. Siin\u00e4 toistuvat yleens\u00e4 2\/4-rytmiset 8 tai 16 tahdin pituiset melodia-aiheet tai t\u00e4ysin improvisoitu hanurinsoitto, jossa vaihtelevat 2\/4 ja 3\/4 rytmit tanssijan liikkeiden mukaan. Tempo on nopeampi kuin muissa katrilleissa ja askeleet sen vuoksi muuttuneet useimmiten juoksuksi tai puolijuoksun tapaiseksi k\u00e4velyksi. Olennaista on miehen improvisoimat maanitus-vuoron (tyt\u00f6n kosiminen eli tanssiin pyynt\u00f6) taitoa vaativat askeleet, vilkkaat py\u00f6rimiset ja hyppelyt. Mies on tanssissa dominoiva. H\u00e4nen tanssiaan voi verrata joihinkin Unkarin miesten tansseihin, joissa on nopeutta ja rytmi\u00e4 ilment\u00e4v\u00e4\u00e4 tempperamenttia. Tyt\u00f6n osana on seurata miehen taitavuutta ja tulla sopivasti mukaan py\u00f6rityksiin.<\/p>\n
Suomen tanhujen yleispiirteit\u00e4<\/h3>\n
Suomalaiselle tanssille on ominaista suhteellisen yksinkertaiset ja rytmillisesti helpot askeleet. Poikkeuksena ovat Karjalan miesten tanssit.<\/p>\n
Tanssien kuviot ovat runsaat. Tanssi on kiinte\u00e4sti ryhm\u00e4\u00e4n ja kuvioon sidottua. Kuvion sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu monia erilaisia vuoroja ja sis\u00e4ist\u00e4 koristelua kuten k\u00e4ttely\u00e4, pujottelua, karkeloita ja py\u00f6rimist\u00e4 pieniss\u00e4 piireiss\u00e4 tai parittain. L\u00e4hes kaikissa tansseissa tanssitaan pareittain, useimmiten mies ja nainen yhdess\u00e4. Joskus kaksi samaa sukupuolta olevaa tanssii kesken\u00e4\u00e4n ja vain harvoissa tansseissa yksin. Naisten ja tytt\u00f6jen piirilaulutansseja on ollut varsinkin Karjalassa.<\/p>\n
Tanssin luonne on muuttunut seremonioista seuratanssiksi ja nykyisin vahvaksi harrastustoiminnaksi. Varsinainen perinne on katkennut. Kansantanssit ovat kansantanssiseurojen ohjelmaa, josta nykypolvi pyrkii oppimaan entisaikojen tapoja ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vuosisadan vaihteessa alkanut kansantanssiliike on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n aikaansaanut laajat tanhukokoelmat, joiden pohjalta tyylinmukaiseen aitoon suoritukseen uskollisesti harjoitetaan uusia tanssijoita.<\/p>\n
Alkaneelle tutkimusty\u00f6lle ja suomalaisen tanssitaiteen kehitt\u00e4miselle rikas kansantanssiperinne on vasta avautumassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tanssi 2\/84, Sirkka Viitanen Suomen kansantanssit ovat saaneet vaikutteita sek\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 ett\u00e4 id\u00e4st\u00e4 maantieteellisist\u00e4 ja historiallisista syist\u00e4. Erityisen voimakas vaikutus […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13,14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=230"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1686,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions\/1686"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}