{"id":35,"date":"2014-09-21T15:17:14","date_gmt":"2014-09-21T12:17:14","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=35"},"modified":"2018-02-20T13:19:12","modified_gmt":"2018-02-20T10:19:12","slug":"8-2-tanssiteatteri-raatikon-synty-ja-ohjelmisto-1970-ja-1980-luvuilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/8-2-tanssiteatteri-raatikon-synty-ja-ohjelmisto-1970-ja-1980-luvuilla\/","title":{"rendered":"
8.2<\/div> Tanssiteatteri Raatikon synty ja ohjelmisto 1970- ja 1980-luvuilla"},"content":{"rendered":"

Kun etsit\u00e4\u00e4n syit\u00e4 Tanssiteatteri Raatikon syntymiseen hahmottuu esille nelj\u00e4 toisiinsa kietoutunutta osa-aluetta:<\/p>\n

    \n
  1. Vapaiden teatteriryhmien syntyminen ja j\u00e4rjest\u00e4ytyminen Teatterikeskuksen alaisuuteen<\/li>\n
  2. Suomen tanssitaiteen monipuolistuminen ja ammattitaidon kasvu 1960-luvulla<\/li>\n
  3. Praesens-ryhm\u00e4n hajaannus vuoden 1972 alussa<\/li>\n
  4. Kuuselan ja Wolskan n\u00e4kemykset tanssiteatterista<\/li>\n<\/ol>\n

    Vapaiden teatteriryhmien syntyminen ja j\u00e4rjest\u00e4ytyminen Teatterikeskuksen alaisuuteen<\/h3>\n

    Uudenlaisia, vapaiksi ryhmiksi itse\u00e4\u00e4n kutsuvia teatteriyksik\u00f6it\u00e4 alkoi ilmesty\u00e4 suomalaiseen kulttuurikuvaan 1960-luvun lopulla. Ryhmien syntymisen taustalla oli 1960-luvun aatteelis-poliittinen murros, joka n\u00e4kyi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteen piiriss\u00e4 taiteen yhteiskunnallisen merkityksen korostumisena sek\u00e4 vaatimuksena teatterin demokratisoitumisesta: eli p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valta teatterissa kuuluu taiteellisille ty\u00f6ntekij\u00f6ille, kaikilla on oltava mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 teatterissa ja esitysten tulee olla yhteiskunnan muuttamisen puolella. Lis\u00e4ksi painetta vapaitten ryhmien syntymiselle loi lis\u00e4\u00e4ntynyt teatterikoulutus.<\/p>\n

    Syntyi uudenlainen teatterin\u00e4kemys, jossa pyrittiin teatterin todellisuuden ja yhteiskunnan todellisuuden l\u00e4hentymiseen. Teatteri n\u00e4htiin kommunikatiivisen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli yhteiskunnallinen aktivointi. T\u00e4llaiselle osallistuvalle teatterille eiv\u00e4t perinteiset laitosteatterit tarjonneet sopivaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Oli etsiydytt\u00e4v\u00e4 uuden yleis\u00f6n pariin ja l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten uudet teatterimuodot.<\/p>\n

    Vuonna 1971 vapaat ryhm\u00e4t perustivat yhteisty\u00f6organisaatiokseen Teatterikeskuksen<\/strong>. Mukana olivat Agit Prop, Ahaa-teatteri, Collegium Artium, Hurja Joukko, Kom-teatteri, Praesens-ryhm\u00e4, Ryhm\u00e4teatteri ja Skolteatern.<\/p>\n

    Unohdetut alueet, kuten lasten ja nuorten teatteri sek\u00e4 tanssiteatteri saivat Teatterikeskuksen piiriss\u00e4 erityist\u00e4 huomiota osakseen, ja lis\u00e4ksi Teatterikeskuksen ryhmien ohjelmistossa painottui kotimaisuus.<\/p>\n

    Suomen tanssitaiteen monipuolistuminen ja ammattitaidon kasvu 1960-luvulla<\/h3>\n

    Riitta Vainion koulu ja esiintyv\u00e4 ryhm\u00e4 sek\u00e4 Preasens-ryhm\u00e4 kasvattivat 1960-luvulla nuoria tanssijoita, jotka halusivat tanssin ammattilaisiksi. Modernin tanssin koulutuksen saaneelle tanssijoille samoin kuin Kansallisbaletin ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neille balettitanssijoille oli tarjolla t\u00f6it\u00e4 ainoastaan teattereiden musikaaleissa tai erillisiss\u00e4 produktioissa. Erilaisia tanssijaryhmittymi\u00e4 alkoi ilmaantua Suomen tanssin kent\u00e4lle 1970-luvun alussa.<\/p>\n

    Praesens-ryhm\u00e4n hajaannus vuoden 1972 alussa<\/h3>\n

    Praesens-ryhm\u00e4\u00e4n (avoin yhti\u00f6) perustettiin syyskuussa 1971 ty\u00f6ryhm\u00e4, jonka j\u00e4senet Ritva Arvelo, Rauni Koskinen, Pirjo Viitanen, Hannele Kein\u00e4nen ja Maria Wolska palkattiin p\u00e4\u00e4toimisesti ty\u00f6ryhm\u00e4n palvelukseen. Marraskuussa 1971 Kein\u00e4nen ja Viitanen erosivat ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 ja tilalle palkattiin Marjo Kuusela.<\/p>\n

    Vuoden vaihteessa 1972 ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 syntyi erimielisyytt\u00e4 siit\u00e4, jatkaako ty\u00f6ryhm\u00e4 toimintaansa. Marjo Kuusela<\/strong> ja Maria Wolska<\/strong> katsoivat, ett\u00e4 heid\u00e4n kanssaan laadittu ty\u00f6sopimus jatkui vuoden vaihteen yli ja he vaativat palkkaansa tammikuulta 1972. Arvelo puolestaan oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4n toiminta lakkasi vuoden vaihteessa ja oli uudestaan harkittava jatketaanko toimintaa vai ei. Toiminnan jatkamisen esteen\u00e4 olivat taloudelliset ongelmat.<\/p>\n

    Kuusela ja Wolska halusivat Teatterikeskuksen k\u00e4sittelev\u00e4n Praesensin ty\u00f6ryhm\u00e4n hajoamisen. Teatterikeskus katsoi, ett\u00e4 Praesens-ty\u00f6ryhm\u00e4n pohjalta oli syntynyt kaksi tanssiryhm\u00e4\u00e4. N\u00e4in tapahtui my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kun Kuusela ja Wolska antoivat omalle ryhm\u00e4lle nimeksi Tanssiteatteri -72. Sen j\u00e4senyys Teatterikeskuksessa synnytti pitk\u00e4n selvittelyn, ja huhtikuussa 1972 p\u00e4\u00e4tettiin ett\u00e4 Praesens-ryhm\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asemansa Teatterikeskuksessa ja Tanssiteatteri -72 hakee sen j\u00e4senyytt\u00e4.<\/p>\n

    Praesens-ryhm\u00e4n toimintaa haittasivat talousongelmien lis\u00e4ksi Kuuselan ja Wolskan mielest\u00e4 Ritva Arvelon liian hallitseva asema ryhm\u00e4ss\u00e4. He katsoivat my\u00f6s, ett\u00e4 ryhm\u00e4n toimintaa ei viety tarpeeksi voimakkaasti ammattimaiseen suuntaan.<\/p>\n

    Riikka Korppi-Tommola: Teatterin ja tanssin moninainen \u2013\u00a0Ritva Arvelo ja modern tanssin sukupolvet.<\/a> Ennen ja Nyt nettijulkaisu 2011.<\/p>\n

    Kuuselan ja Wolskan n\u00e4kemykset tanssiteatterista<\/h3>\n

    Marjo Kuusela ja Maria Wolska olivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1971 alkaneet keskustella jazztunnin j\u00e4lkeen tanssista ja huomasivat pian, ett\u00e4 heill\u00e4 oli yhteisi\u00e4 ajatuksia tanssista itsen\u00e4isen\u00e4 tulkinnallisena taiteena. Tanssiteatteri -72 synnytty\u00e4 vuoden 1972 alussa Kuusela ja Wolska p\u00e4\u00e4siv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttamaan n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n. Syksyll\u00e4 1972 ryhm\u00e4n neutraalilta tuntuva nimi muuttui Tanssiteatteri Raatikoksi. Nykysuomen sanakirjan mukaan raatikko on yht\u00e4kuin huono kunto, rappiotila, hylky, paikka minne vanhatpiiat pannaan, rikka- ja roskakassa, j\u00e4\u00e4d\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, hylkyn\u00e4 kuljeksimaan tai tuottamattomaan tilaan.<\/p>\n

    Raatikko syntyi ty\u00f6paikkavaihtoehdoksi edistyksellisille tanssijoille, tanssin viemiseksi Helsingin ulkopuolelle ja tanssin elitistisen luonteen poistamiseksi, sek\u00e4 tanssi-ilmaisun monipuolistamiseksi.<\/p>\n

    Eli kuten Tanssiteatteri Raatikon Kannatus R.Y. s\u00e4\u00e4nn\u00f6t vuodelta 1975<\/strong> kertovat
    \n2\u00a7<\/strong> Yhdistyksen tarkoitus on tukea edistyksellist\u00e4 tanssiteatterity\u00f6t\u00e4 ja edistyksellisten tanssiteatteriesitysten saattamista yleis\u00f6n saataville sek\u00e4 koti- ett\u00e4 ulkomailla.
    \n3\u00a7<\/strong> Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys<\/p>\n