{"id":67,"date":"2014-09-23T16:15:09","date_gmt":"2014-09-23T13:15:09","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=67"},"modified":"2018-02-19T15:50:13","modified_gmt":"2018-02-19T12:50:13","slug":"5-balettimallia-idasta-1945-1979","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/5-balettimallia-idasta-1945-1979\/","title":{"rendered":"
5<\/div> Balettimallia id\u00e4st\u00e4\u00a01945\u20141979"},"content":{"rendered":"

Balettimestari Alexander Saxelin johtamaa Suomalaisen Oopperan balettia kohtasi vuonna 1946 j\u00e4lleen uusi kriisi. L\u00e4hes koko balettikuoro j\u00e4tti oopperan jatkuvien palkkariitojen vuoksi. Useat tanssijat siirtyiv\u00e4t Ruotsiin. Saxelin ratkaisi tilanteen siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 balettikoulun nuoret tyt\u00f6t oopperan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. N\u00e4iden tanssijoiden kehityksen my\u00f6t\u00e4 Suomalaisen Oopperan baletti vakiinnutti lopullisesti asemansa osana suomalaista kulttuuria.<\/p>\n

Baletti alkoi saada enemm\u00e4n jalan sijaa my\u00f6s oopperan ja Helsingin ulkopuolella. 1940-luvun lopulla eri puolilla Suomea toimi toistakymment\u00e4 balettikoulua. 1950-luvulla perustettiin my\u00f6s muutamia lyhytik\u00e4isi\u00e4 Oopperan ulkopuolisia balettiryhmi\u00e4, koska Ooppera ei pystynyt tarjoamaan tarpeeksi ty\u00f6t\u00e4 kaikille lahjakkaille tanssijoille.<\/p>\n

Saxelin jatkoi balettimestarina vuoteen 1954 asti, mutta h\u00e4nen taiteellinen panoksensa oli viimeisin\u00e4 vuosina melko v\u00e4h\u00e4inen. George G\u00e9<\/strong> nimitettiin toistamiseen Oopperan balettimestariksi vuonna 1955, mutta t\u00e4ll\u00e4 kaudella h\u00e4n harjoitti Oopperan ohjelmistoon enimm\u00e4kseen vanhoja koreografioitaan. G\u00e9 j\u00e4i el\u00e4kkeelle vuonna 1962.<\/p>\n

George G\u00e9n toista balettimestarikautta seurasi Kansallisbaletissa pitk\u00e4 vaihtuvien koreografien ja balettimestarien aika, joka jatkui aina vuoteen 1981 asti. Keskeisiksi kotimaisiksi koreografeiksi nousivat Irja Koskinen<\/strong> ja ennenkaikkea Elsa Sylvestersson<\/strong>.<\/p>\n

Neuvostobaletti oli balettiopetuksen ja -ohjelmiston keskeinen vaikuttaja 1950-luvulta 1980-luvun alkuun asti.<\/p>\n

Oopperanjohtaja Alfons Almi<\/strong> vaikutti my\u00f6s Oopperan baletin kehittymiseen 1950\u20131970-luvuilla. H\u00e4n oli aikaansaava, v\u00e4rik\u00e4s, mutta my\u00f6s itsevaltainen johtaja. Almi perusti vuonna 1946 Kansallisoopperan Solistikunta ry:n, jonka kes\u00e4kiertueet tekiv\u00e4t balettia ja oopperaa tunnetuiksi eripuolilla Suomea. Almin johtajakaudella (1955\u20131971) oopperan hallintomalli muutettiin osakeyhti\u00f6st\u00e4 Suomen Kansallisoopperan s\u00e4\u00e4ti\u00f6ksi 1956. Samana vuonna valmistui Oopperan takapihalle lis\u00e4rakennus, joka toi uusia ja asianmukaisia harjoitus- ja sosiaalitiloja my\u00f6s tanssille.<\/p>\n

Almi panosti baletin kansainv\u00e4lisyyteen. H\u00e4nen johdollaan alkoivat Kansallisbaletin ulkomaanvierailut sek\u00e4 jokakev\u00e4iset oopperan ja baletin juhlaviikot, jotka toivat kansainv\u00e4list\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 suomalaiselle ooppera- ja tanssin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. \u00a0T\u00e4m\u00e4 toiminta laajeni vuonna 1968 Helsingin Juhlaviikoiksi. Almin hallintokauden aikana oopperan laulajien ja tanssijoiden v\u00e4liset palkkaerot ja n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t tasaantuivat. H\u00e4n ponnisteli my\u00f6s uuden oopperatalon rakentamisen puolesta.<\/p>\n

Artikkelit<\/h3>\n

Maija Paavilainen: Joutsenlammen esitysperinne Suomessa<\/a>, Tanssi 1\/94<\/p>\n

Irma Vienola-Lindfors: Virpi Laristo vahva ja aina valmiina<\/a>, Tanssi 2\/96<\/p>\n

Irma Vienola-Lindfors: Arja Niemisen ballerinan s\u00e4teily ker\u00e4si katseet<\/a>, Tanssi 1\/96<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Balettimestari Alexander Saxelin johtamaa Suomalaisen Oopperan balettia kohtasi vuonna 1946 j\u00e4lleen uusi kriisi. L\u00e4hes koko balettikuoro j\u00e4tti oopperan jatkuvien palkkariitojen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":382,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[15,6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1829,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions\/1829"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/382"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}