{"id":73,"date":"2014-09-23T16:23:09","date_gmt":"2014-09-23T13:23:09","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=73"},"modified":"2018-02-12T15:10:23","modified_gmt":"2018-02-12T12:10:23","slug":"4-3-vapaa-tanssi-ja-naisvoimistelu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/4-3-vapaa-tanssi-ja-naisvoimistelu\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4.3<\/div> Vapaa tanssi ja naisvoimistelu"},"content":{"rendered":"<blockquote><p>Vapaan tanssin ja uuden naisvoimistelun juuret ja vaikutteet tulevat yhteisist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 Keski-Euroopan, erityisesti Saksan liikunta- ja tanssikouluista. Siksi tanssin ja voimistelun 1920- ja 30-lukujen liikemuodot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyvin samanlaisilta. Vapaan tanssin ja naisvoimistelun raja oli Suomessa kuin veteen piirretty viiva.<\/p><\/blockquote>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-73 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/76.jpg'><img width=\"668\" height=\"450\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/76.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-347\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/76.jpg 668w, https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/76-300x202.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 668px) 100vw, 668px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-347'>\n\t\t\t\tVoimistelijoita Tanhuvaaran liikuntaopiston rannalla 1930-luvulla <em>Teatterimuseon arkisto<\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Yhteisi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia tanssille ja voimistelulle olivat:<\/p>\n<ul>\n<li>ihannoitiin luonnollista ja harmonista kokonaisliikuntaa \u2013 ei stereotyyppist\u00e4 liikuntaa<\/li>\n<li>fyysinen ja henkinen yhtyv\u00e4t liikkeess\u00e4 \u2013 liikkeet l\u00f6ydettiin ilmaisun v\u00e4lityksell\u00e4<\/li>\n<li>liikkumisella on sek\u00e4 kasvatuksellinen ett\u00e4 taiteellinen merkitys<\/li>\n<li>korostetaan fysiikan lainalaisuuksia \u2013 painonvoiman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, j\u00e4nnityksen ja rentouden vaihteluja<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ekspressionistisen taidesuunnan my\u00f6t\u00e4 tanssi alkoi kiinnostua ihmisen suhteesta maailmankaikkeuteen, painotus siirtyi pois ruumiista ja sen liikkeist\u00e4 niiden avulla ilmaistavaan asiaan.<\/p>\n<p>Suomessa k\u00e4ytiin keskustelua voimistelun ja tanssin v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. <strong>Maggie Gripenberg<\/strong> n\u00e4ki sen seuraavanlaisesti:<\/p>\n<blockquote><p>Ero varsinaisen ja voimistelun v\u00e4lill\u00e4 on tietenkin helposti luonnehdittavissa, koska niiden p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t jo ovat t\u00e4ysin erilaiset. Voimistelun tarkoitus on aineellista, terveydellist\u00e4 laatua, taidetanssissa taas sis\u00e4lt\u00f6, ilmaisu on p\u00e4\u00e4asia. Voimistelussa on m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 kehon tasapuolisten harjoitusten fysiologinen vaikutus, tanssissa taas liikkuminen on m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn sis\u00e4isen n\u00e4kemyksen havainnollistamista. (kirjassa Irja Kleemola: Suomen Naisten Liikuntakasvatus Liiton historia 1896\u20131975, s.201.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Eli se mik\u00e4 on voimistelussa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tanssissa v\u00e4line. Suomessa voimistelun ja vapaan tanssin v\u00e4linen raja j\u00e4i k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin melko avoimeksi. Syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on useita.<\/p>\n<ol>\n<li>Tanssin ja voimistelun opettajina toimivat osittain samat ihmiset.<\/li>\n<li>Tanssi taidemuotona ei saavuttanut ammattimaista asemaa, joten sek\u00e4 voimistelun ett\u00e4 tanssin kohdalla kasvatukselliset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat hallitsevampia kuin taiteelliset \u2013 harrastustoiminta keskeist\u00e4, eiv\u00e4t ammattimaiset esitykset.<\/li>\n<li>Jotkut liikuntakasvattajat uskoivat voimistelun korvaavan tanssinkin teht\u00e4v\u00e4t.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Uuden suomalaisen naisvoimistelun keskeinen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli <strong>Hilma Jalkanen<\/strong> (1889\u20131964). Jalkanen teki vuonna 1923 opintomatkan Berliiniin, jossa h\u00e4n tutustui Mensendieckin voimisteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sek\u00e4 muihin saksalaisiin tanssi- ja liikuntakouluihin.<\/p>\n<p>Saksasta saamiensa vaikutteiden pohjalta Jalkanen alkoi kehitt\u00e4\u00e4 naisvoimisteluamme. Jalkanen ei omaksunut mit\u00e4\u00e4n liikuntasuuntausta sellaisenaan, vaan poimi vain hyviksi katsomansa osat. Aluksi uusi liikunta leimattiin tanssiksi voimistelijoiden piiriss\u00e4, mutta Jalkanen painotti kehitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 voimistelua, eik\u00e4 tanssia, ja ottavansa mukaan ainoastaan sellaisia asioita, jotka ovat voimistelullisesti arvokkaita.<\/p>\n<p>Kirjassaan <i>Uusi naisvoimistelu<\/i> (1930) Jalkanen asettaa voimistelulle seuraavat p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t:<\/p>\n<ol>\n<li>TERVEYS \u2013 Voimistelun ei tule ainoastaan antaa ruumiille tarpeellista liikuntaa, vaan sen tulee my\u00f6skin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 uinuvat sielunkyvyt toimintaan ja siten henkev\u00f6itt\u00e4\u00e4 aine, ihmisruumis.<\/li>\n<li>VIREISYYS \u2013 Voimistelun teht\u00e4v\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisen vireisyys (se sielullis-ruumiillinen tila, jossa ihminen kykenee ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mmin, voimakkaimmin ja herkimmin) \u2013 jota heikent\u00e4v\u00e4t monenlaiset ruumiilliset estot kuten j\u00e4nnitys, lihasten ep\u00e4taloudellinen k\u00e4ytt\u00f6, ryhtivirheet ja lihasten heikkous.<\/li>\n<li>LUONTEEN KASVATUS \u2013 Voimistelu totuttaa oppilaat kuriin, j\u00e4rjestykseen ja itsehillint\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li>ESTEETTINEN KASVATUS \u2013 Oikein suoritettu liike yhdistyneen\u00e4 sis\u00e4iseen el\u00e4mykseen edustavat luonnollista kauneutta.<\/li>\n<li>VOIMISTELUN ON KEHITETT\u00c4V\u00c4 LIIKUNTA-AISTIA a) tahtoper\u00e4iseen liikuntaan kouluttaminen b)\u00a0liikuntatunteeseen kouluttaminen, liikuntatunne syntyy Jalkasen mukaan silloin, kun liike syntyy \u201dsis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in\u201d ja on t\u00e4ysin ruumiin anatomisten ja fysiologisten lakien mukainen.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Hilma Jalkasella oli oma voimistelukoulu Helsingiss\u00e4 1928\u20131934, mutta h\u00e4nen koulunsa n\u00e4yt\u00f6kset sis\u00e4lsiv\u00e4t vain voimistelua, toisin kuin muiden 1930-lukujen liikuntakoulujen n\u00e4yt\u00f6kset, jotka jakautuivat voimistelu- ja tanssiosiin.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 naisvoimistelun ja tanssin yhteiselosta Anne Makkonen (2010): <a href=\"http:\/\/www.kasvatus-ja-aika.fi\/site\/?page_id=271\" target=\"_blank\">Ihan sieluun asti koski<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vapaan tanssin ja uuden naisvoimistelun juuret ja vaikutteet tulevat yhteisist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 Keski-Euroopan, erityisesti Saksan liikunta- ja tanssikouluista. Siksi tanssin ja [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1538,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions\/1538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}