{"id":75,"date":"2014-09-23T16:58:30","date_gmt":"2014-09-23T13:58:30","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/?p=75"},"modified":"2018-02-12T15:10:23","modified_gmt":"2018-02-12T12:10:23","slug":"4-2-tanssikoulut-ja-tanssiopetus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/4-2-tanssikoulut-ja-tanssiopetus\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4.2<\/div> Tanssikoulut ja tanssiopetus"},"content":{"rendered":"<p>Suomalaisen varhaisen modernin tanssin opetus vilkastui 1920-luvulla. Useat Maggie Gripenbergin oppilaat jatkoivat tanssiopintojaan Saksan tanssi- ja voimistelukouluissa. Emile Jaques-Dalcrozen rytmisen voimistelun lis\u00e4ksi vaikutteita haettiin mm. Mary Wigmanilta, Rudolf Labanilta, Kurt Joossilta ja Gret Paluccalta.<\/p>\n<p>Vuosina 1917\u20131939 Helsingiss\u00e4 toimivat seuraavat tanssikoulut, jotka antoivat opetusta modernin tanssin eri suuntauksissa. Tiedot on ker\u00e4tty Uuden Suomen tanssikouluilmoituksista ja saattavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virheit\u00e4. Keskeisi\u00e4 kouluja olivat Maggie Gripenbergin, Helvi Salmisen ja Ester Suontaan koulut.<\/p>\n<p><strong>Maggie Gripenberg koulu<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>1930-luvun lopulla my\u00f6s balettiharjoituksia<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Hertta Idman koulu<\/strong> (toimi vuoteen 1932)<\/p>\n<ul>\n<li>opetusta my\u00f6s seuratansseissa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Hilma Liiman koulu<\/strong> (toimi vuoteen 1928)<\/p>\n<ul>\n<li>opetusta my\u00f6s baletissa ja seuratansseissa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Taina Helve koulu<\/strong> (1921\u20131930)<\/p>\n<ul>\n<li>opetusta my\u00f6s seuratansseissa<\/li>\n<li>muutti Kokkolaan 1930 ja avasi koulun siell\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Toini Gustafsson-Karto koulu<\/strong> (perustettu 1924)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Martta Br\u00f6yer koulu<\/strong> (perustettu 1925)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Helvi Salminen koulu<\/strong> (1925\u20131939)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-75 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/72.jpg'><img width=\"586\" height=\"450\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/72.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-539\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/72.jpg 586w, https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-content\/uploads\/2014\/09\/72-300x230.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 586px) 100vw, 586px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-539'>\n\t\t\t\tHelvi Salmisen koulun n\u00e4yt\u00f6s 1928 <em>Helander, Teatterimuseon arkisto<\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p><strong>Esteri Suontaa koulu<\/strong> (perustettu 1926)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Sage Gundborg koulu<\/strong> (1929\u20131931)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s balettia ja voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Irja Vilag\u00f3s koulu<\/strong> (perustettu 1931)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Elna Tamminen koulu<\/strong> (perustettu 1930)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Maija Leppo \u2013 Mary Hougberg koulu<\/strong> (1931\u20131932)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Sari Jankelow koulu<\/strong> (perustettu 1931)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Maija Leppo koulu<\/strong> (1932\u20131933)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Mary Hougberg koulu<\/strong> (perustettu 1932)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Telma Tuulos \u2013 Lempi Eskelinen koulu<\/strong> (1933\u20131938)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua ja steppi\u00e4<\/li>\n<li>Telma Tuulos avasi koulun my\u00f6hemmin Turussa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Irja Hagfors koulu<\/strong> (perustettu 1939)<\/p>\n<ul>\n<li>my\u00f6s voimistelua ja balettia<\/li>\n<\/ul>\n<p>Useimpien koulujen opetusohjelmassa oli tanssin lis\u00e4ksi runsaasti voimistelua, ja 1930-luvulla kouluista alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimityst\u00e4 liikuntakoulu. Baletin ja modernin tanssin raja ei ollut aivan ehdoton, sill\u00e4 muutamissa kouluissa opetettiin my\u00f6s balettia. Liikunta- ja tanssikouluja perustettiin 1930-luvulta alkaen my\u00f6s Helsingin ulkopuolelle, mm. Turkuun (Telma Tuulos), Tampereelle (Ester Naparstok), Lahteen (Mirjam Viippola), Kokkolaan (Taina Helve) ja Vaasaan (Mirjam Lehtikanto). Suurin osa oppilaista oli lapsia ja harastajia. Esim. virkanaisten aamutunnit olivat suosittuja. Monilla kouluilla oli edistyneist\u00e4 oppilaista koottu esiintyv\u00e4 ryhm\u00e4, mutta varsinaista tanssijan ammattiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 opetusta ei annettu.<\/p>\n<p>Serp eli n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija <strong>Seere Salminen<\/strong> kuvailee Uudessa Suomessa 20.9.1931 Helvi Salmisen liikuntakoulun tanssitunnin kulkua seuraavasti:<\/p>\n<blockquote><p>Nyt juoksette eteenp\u00e4in, oikeassa k\u00e4dess\u00e4nne on motiivi, vasen s\u00e4est\u00e4\u00e4 \u2013 hop! kuuluu h\u00e4nen matala \u00e4\u00e4nens\u00e4. Pam! Tamburiini kumahtaa ja lauma l\u00e4htee liikkeelle. M\u00e4\u00e4r\u00e4tyll\u00e4 tahdilla heid\u00e4n oikea k\u00e4tens\u00e4 tulkitsee motiivin. T\u00e4m\u00e4 motiivi on tosin erilainen: toisella se tulkitsee vapautusta, toisella uhmaa, toisella hurmioitumista, toisella torjuntaa. Mutta olipa se mit\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, n\u00e4ki ja tunsi, ett\u00e4 liike kasvoi sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in&#8230; Ruumiinharjoitus sin\u00e4ns\u00e4 on vain v\u00e4likappale. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 johon sen avulla pyrit\u00e4\u00e4n, on yhteyden solmiminen ruumiissa olevine luonnonvoimien ja tunne-el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille.<\/p><\/blockquote>\n<p>Opetus ei painottanut tekniikkaa \u2013 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ei ollut teknisesti oikea oppinen suoritus, vaan monesti puhuttiin henkisen tulemisesta n\u00e4kyv\u00e4ksi. Keskeisi\u00e4 osa alueita tunneilla olivat voimistelu, rytmiikka ja improvisaatio.<\/p>\n<p><strong>Vappu Kitti<\/strong>\u00a0(Tommi Kitin \u00e4iti) kertoi kes\u00e4ll\u00e4 1990 Puolanne\u2013Karpio-koulun opetuksesta 1940-luvulla seuraavaa:<\/p>\n<blockquote><p>Treenaustuntikin pidettiin improvisatorisesti, samoja asioita ei toistettu systemaattisesti, eri liikkeille ei nimi\u00e4 ettei suorituksesta tulisi mekaanista. Aluksi oli l\u00e4mmittelyosa, jossa juostiin ja suoritettiin erilaisia heilahduksia, sitten seurasi usein venyttelyliikkeit\u00e4 pareittain. Seuraavaksi tehtiin erilaisia rytmisi\u00e4 askel, hyppy ja py\u00f6r\u00e4hdysliikkeit\u00e4 ja sarjoja sek\u00e4 piiriss\u00e4 ett\u00e4 diagonaalissa. Lis\u00e4ksi tunti sis\u00e4lsi improvisointia rytmiin, eri aiheisiin tai ruumiin osiin liittyen. Tunnit s\u00e4estettiin pianolla.<\/p><\/blockquote>\n<p>Samankaltainen kolmivaiheinen tuntirakenne kuvataan my\u00f6s Uudessa Suomessa 18.1.1931.<\/p>\n<blockquote><p>Alkuosa tunnista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n verryttelyyn ja muokkaukseen eli ruumiin kunnossa pit\u00e4miseen ja kehitt\u00e4miseen. Toisen osan muodostavat rytmiharjoitukset voimakkaina liikkein\u00e4, hyppelyin\u00e4 ja k\u00e4yntilajeina. Kolmas osa on tanssiin johtavaa, usein improvisoinnin luontaista ilmaisuliikkeiden harjoitusta, jossa tulee kysymykseen koko ruumiin ty\u00f6skentely.<\/p><\/blockquote>\n<p>Liikunta- ja tanssikoulut j\u00e4rjestiv\u00e4t tanssin\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4, jotka jakautuivat kahteen osaan. Ensimm\u00e4isen\u00e4 oli voimisteluharjoituksia ja toisena lyhyit\u00e4 tanssinumeroita, jotka olivat joko oppilaiden tai opettajan sommittelemia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaisen varhaisen modernin tanssin opetus vilkastui 1920-luvulla. Useat Maggie Gripenbergin oppilaat jatkoivat tanssiopintojaan Saksan tanssi- ja voimistelukouluissa. Emile Jaques-Dalcrozen rytmisen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1537,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions\/1537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tanssi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}