{"id":10,"date":"2014-12-29T12:44:57","date_gmt":"2014-12-29T09:44:57","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=10"},"modified":"2025-11-24T21:51:12","modified_gmt":"2025-11-24T18:51:12","slug":"8-4-kotimainen-naytelma-loytaa-itsensa-ja-fooruminsa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/8-4-kotimainen-naytelma-loytaa-itsensa-ja-fooruminsa\/","title":{"rendered":"8.4<\/span> Kotimainen n\u00e4ytelm\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ja\u00a0fooruminsa"},"content":{"rendered":"\n

Ensimm\u00e4isen aallon teatteriryhmist\u00e4 ovat parhaiten 2000-luvulle selvinneet KOM-teatteri ja Ryhm\u00e4teatteri. My\u00f6s vanha Teatteri Jurkka nousi 1990-luvulla kukoistukseen tarjoamalla nuorille tekij\u00f6ille yhden kaivatun pienikokoisen foorumin lis\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4. Pekka Milonoff<\/strong> toimi pitk\u00e4j\u00e4nteisesti KOM:issa antamalla my\u00f6s nuorille tekij\u00f6ille tilaa, ilman ett\u00e4 kokeneet n\u00e4yttelij\u00e4t olisivat j\u00e4\u00e4neet pois, tai niin etteik\u00f6 ohjelmistossa olisi my\u00f6s klassikoita. Er\u00e4\u00e4ksi tavaramerkiksi tulivat Reko Lund\u00e1nin<\/strong> yhtaikaa koskettavat ja hauskat perhen\u00e4ytelm\u00e4t Aina joku eksyy <\/em>(1998) ja Teill\u00e4 ei ollut nimi\u00e4<\/em> (2001). Niiss\u00e4 tavallaan jo Antti Raivion Skavab\u00f6len pojista<\/em> (Q-teatteri) alkanut lajityyppi: lasten n\u00e4k\u00f6kulma rakennemuutoksen aikaa el\u00e4neiden vanhempien ja isovanhempien el\u00e4m\u00e4\u00e4n, esimerkiksi avioeroon tai alkoholismiin. KOM on kotimaisilla uutuuksillaan saavuttanut vankan kannattajajoukon ja ollut keskeisesti edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 1990-luvun kotimaisen n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden vahvaa aaltoa. Johtajanvaihdokset eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 linjaa muuttaneet. KOM:issa Lauri Maijalan<\/strong> ja Juho Milonoffin<\/strong> johtajakausi ovat jatkaneet samaa linjaa, esim. Juha Siltasen<\/strong> n\u00e4ytelm\u00e4 Vallankumous<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Reko Lund\u00e1n Aina joku eksyy KOM-teatteri. Ensi-ilta 28.10.1998. Kuvassa Tiina Lymi ja Saara Pakkasvirta. [Riikka Palonen, Teatterimuseon arkisto] <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Reko Lund\u00e1n Aina joku eksyy KOM-teatteri. Ensi-ilta 28.10.1998. Kuvassa Saara Pakkasvirta ja Tiina Lymi. [Riikka Palonen, Teatterimuseon arkisto] <\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Perhehelvetti on ollut kautta modernin n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden l\u00e4vitse kulkeva teema. 1990-luvun kirjoittajilla ne on leimallisesti saaneet selviytymistarinan dramaturgian. Kipeit\u00e4 asioita voidaan k\u00e4sitell\u00e4, mutta katsojan on helpompi, kun h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 vaikeudesta my\u00f6s voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 ulos. Harri Virtasen<\/strong> komedia Juoksuaika<\/em> ja Jari Tervon<\/strong> Rikos ja rakkaus<\/em> sek\u00e4 Juha Jokelan<\/strong> Mobile Horror<\/em> (2003) ovat olleet kaivattua kotimaista komediallista uustuotantoa, jotka my\u00f6s levisiv\u00e4t useisiin teattereihin. Jokela on sen j\u00e4lkeen kirjoittanut sarjan laadukkaita aikalaisdraamoja: Fundamentalisti <\/em>(2006), Patriarkka<\/em> (2012) ja Sumu <\/em>(2016), sek\u00e4 sarjan Esitystalous 1\u20133 <\/em>(2010\u20132018).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pirkko Saisio Tunnottomuus Kansallisteatteri. Kuvassa Laura Malmivaara, Juhani Laitala, Marjukka Halttunen, Ville Kesil\u00e4. [Leena Klemel\u00e4, Suomen Kansallisteatterin arkisto] <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"
Pirkko Saisio Tunnottomuus Kansallisteatteri. Kuvassa Tiina Rinne, Juhani Laitala. [Leena Klemel\u00e4, Suomen Kansallisteatterin arkisto] <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pirkko Saisio Tunnottomuus Kansallisteatteri. Kuvassa Laura Malmivaara, Juhani Laitala, Marjukka Halttunen, Ville Kesil\u00e4. [Leena Klemel\u00e4, Suomen Kansallisteatterin arkisto] <\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Pirkko Saisio<\/strong> nousi El\u00e4m\u00e4nmeno<\/em> ja Betoniy\u00f6<\/em> -dramatisoinneillaan yhdeksi 1980-luvulla paljon esitetyist\u00e4 nykykirjailijoista. Runsaan proosatuotantonsa ohessa h\u00e4n on palannut, paitsi dramaturgian professoriksi, my\u00f6s omien n\u00e4ytelmiens\u00e4 kautta 1970-luvun taistolaisuuteen. Kolme h\u00e4nen tuoreista n\u00e4ytelmist\u00e4\u00e4n sivuaa poliittista l\u00e4himenneisyytt\u00e4, nimitt\u00e4in Voiton p\u00e4iv\u00e4, Kuuhullut<\/em> ja Baikalin lapset, <\/em>jotka on kantaesitetty Helsingin kaupunginteatterissa ja KOM:issa. Saision yhdess\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4-muusikko Jussi Tuurnan<\/strong> kanssa toteuttamia suurproduktioita 2010-luvulla ovat olleet musikaali Homo <\/em>ja Slava!, <\/em>molemmat Suomen Kansallisteatterissa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Kansallisteatterissa<\/span> alkoi 1991 Maria-Liisa Nevalan<\/strong> johtajakausi. Sit\u00e4 on leimannut KOM:in rinnalla vahva panostus uuteen kotimaiseen n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuteen, eik\u00e4 tekij\u00f6ill\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole nimikkoteattereita, vaan he ohjaavat ja kirjoittavat vaihtelevasti eri foorumeilla. Kansallinen on lis\u00e4ksi huolehtinut kansallisten merkkiteosten sek\u00e4 keskeisten klassikkokirjailijoiden pit\u00e4misest\u00e4 ohjelmistossa uusia sukupolvia varten. Nevala on tilannut my\u00f6s n\u00e4ytelmi\u00e4 nuoren polven kirjoittajilta. Laura Ruohosen<\/strong> n\u00e4ytelmi\u00e4 ovat jo monelle kielelle k\u00e4\u00e4nnetty Olga<\/em>, sek\u00e4 Elisabeth J\u00e4rnefeltist\u00e4 kertova Suurin on rakkaus<\/em>, Suomies ei nuku<\/em> ja Kristiina K.<\/em> Se sijoittuu Kuningatar Kristiinasta kertovien n\u00e4ytelmien pitk\u00e4\u00e4n sarjaan. Ruohonen on jatkanut globaaleilla ekologisilla teemoilla, esim. Sotaturistit<\/em> (2008) ja Luolasto<\/em> (2014).<\/p>\n\n\n\n

Ohjaajina Kansallisessa Nevalan aikana k\u00e4ytettiin Antti Einari Halosen<\/strong> ja Arto af H\u00e4llstr\u00f6min<\/strong> lis\u00e4ksi nuorta polvea, kuten Maarit Ruikkaa<\/strong>, Reko Lundania, Juha Lehtolaa, Esa Leskist\u00e4<\/strong> ja Mika Myllyahoa<\/strong>. Erityisesti Myllyahon ohjaus Aleksis Kiven Kullervosta <\/em>(2001), Niko Saarela<\/strong> p\u00e4\u00e4osassa nousee viime vuosien hienona kotimaisen klassikon tulkintana muiden edelle. Se sai my\u00f6s Eino Kalima -palkinnon. Kristian Smedsin ohjaama Tuntematon sotilas<\/em> (2007) taas oli erityisesti media-tapaus, samalla kun Smeds k\u00e4ytti teosta pohtimaan kansallismielisyytt\u00e4 ja uhoa, miehist\u00f6n ja upseeriston konfliktia sek\u00e4 paljon eettist\u00e4 keskustelua her\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 poliitikkojen valokuvien eksplisiitti\u00e4 ampumista. (Poliitikot olivat kuitenkin demokraattisesti valittuja.)<\/p>\n\n\n\n

Keinovalikoimiin Kansallisteatterin esityksiss\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikissa muissakin Suomen teattereissa tuli 2010 menness\u00e4 monialainen video- ja kuvaprojisointien k\u00e4ytt\u00f6. IT-teknologian mahdollisudet<\/strong> olivat sitten vuoden 1960 elokuva-projisointien ja 1970 ensimm\u00e4isten TV-kuvan projisointien j\u00e4lkeen kehittyneet kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Aiemmin kuvatun aineiston k\u00e4ytt\u00f6 lineaarisesti tai staattisena kuvana kytkeytyv\u00e4t vanhoihin teatterin taustakankaisiin, reaaliaikainen l\u00e4hikuva n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 toisaalla, taas on paitsi elokuvallista l\u00e4hikuvatekniikkaa, ollut teatterissa monologien erikoisalaa.<\/p>\n\n\n\n

Esityksi\u00e4 on leimannut my\u00f6s yh\u00e4 laaja-alaisempi musiikin k\u00e4ytt\u00f6 ja eri keinovalikoimien yhdisteleminen. Laulajan, n\u00e4yttelij\u00e4n ja muusikon yhdistelmi\u00e4 tuntuu olevan joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n ja esiintyjien virtuositeettia ilmenee l\u00e4hes kaikilla musiikin genreill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisessa Mika Myllyahon<\/strong> johtajakauden alku 2008 merkitsi suurta k\u00e4\u00e4nnett\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on n\u00e4hty viel\u00e4 veteraanin\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, kuten Tiina Rinne, Seela Sella, Ismo Kallio, Heikki Nousiainen, Kyllikki Forssell, Tea Ista jne. Mutta ohjaaja- ja kirjoittajasukupolvi ovat p\u00e4\u00e4osin olleet 1980\u20132000-luvulla opiskelleita, niin kirjoittajia, kirjoittaja-ohjaajia kuin n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00e4-ohjaajia. Johtaja Mika Myllyaho on my\u00f6s pyrkinyt jonkin verran ohjaamaan, vaikka laajan tuotantokoneiston py\u00f6ritt\u00e4minen ja uusien ideoiden etsiminen vie p\u00e4\u00e4johtajan ajan helposti.<\/p>\n\n\n\n

Omaa kotimaisuuslinjaansa omilla teoksillaan on edustanu Juha Hurme<\/strong>. Kirjailijoina \u2013 ja monet omien n\u00e4ytelmiens\u00e4 ohjaajina \u2013 ovat esiintyneet Juha Lehtola, Leea Klemola, Pirkko Saisio, Anna Krogerus, Minna Nurmelin, Heidi R\u00e4s\u00e4nen, Pasi Lampela, Sami Keski-V\u00e4h\u00e4l\u00e4<\/strong> ja Michael Baran<\/strong>. Minna Leino<\/strong> on yksi talon kirjoittavista dramaturgeista. Janne Reinikainen<\/strong> on n\u00e4yttelij\u00e4, joka yh\u00e4 enemm\u00e4n on ohjannut. Esa Leskinen<\/strong> on vieraillut usein ohjaajana, uusina ohjaajina ovat kokeilleet Aleksis Meaney<\/strong> ja Juhana von Bagh<\/strong>. Ennen ei Suomessa ainakaan n\u00e4in laaja-alaisesti ole voitu pystytt\u00e4\u00e4 kotikirjailija-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jonka piiriss\u00e4 2015 olivat Laura Ruohonen, Juha Jokela, Sofi Oksanen, Heini Junkkaala<\/strong> ja Paavo Westerberg<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Ohjelmistoon on voitu ottaa my\u00f6s erinomaisesti kirjoitettuja ja muodoltaan perinteisen tiiviit\u00e4 ulkomaisia n\u00e4ytelmi\u00e4, kuten John Loganin Punainen (Red)<\/em> ja Palestiinan kansan sotakokemuksia k\u00e4sitellyt Wajdi Mouwadin Poltto (Incendies)<\/em>. Sek\u00e4 1900-luvun klassikoita, Tshehovia, Becketti\u00e4 ja Ionescoa.<\/p>\n\n\n\n

Kotimaista draamaa ja post-draamaa<\/h2>\n\n\n\n

Kansallisteatterin ja Komin rinnalla on viel\u00e4 mainittava Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatteri, jonka \u201dkotikirjailija\u201d on my\u00f6s monia vuosia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollut Sirkku Peltola. <\/strong>Ankkuroituessaan aiheidensa puolesta \u201dmuuhun Suomeen\u201d eik\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin taidemaailmaan, n\u00e4ytelmill\u00e4 oli laajaa kosketuspintaa ja ne levisiv\u00e4t ymp\u00e4ri maan, niist\u00e4 mainittakoon 2000-luvun puolella syntyneit\u00e4: Mummun saappaassa soi fox <\/em>(2001), Suomen hevonen<\/em> (2004), Yksi\u00f6\u00f6n en \u00e4itee ota<\/em> (2007), Pieni raha <\/em>(2009), L\u00e4mminveriset <\/em>(2010), Ihmisellinen mies<\/em> (2013) Hevosten keinu<\/em> (2015). Ne k\u00e4sittelev\u00e4t kuitenkin sit\u00e4, mit\u00e4 jatkuvat syklein etenev\u00e4t rakennemuutokset ihmisille tekev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Suomen teatterikentt\u00e4\u00e4 ajateltaessa on lis\u00e4ksi muistettava, ett\u00e4 kes\u00e4teattereiden tarjonta on edelleen runsasta. Sen parissa katsojina ja organisoijina toimii vuosittain noin 1 miljoona suomalaista, mik\u00e4 voidaan laskea noin 2,5 miljoonan vuotuisen teatterien katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Kes\u00e4teattereiden ohjelmistossa kiert\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlainen uusi \u201d1990-luvun paikallisn\u00e4ytelm\u00e4\u201d \u2013 analogisena 1970-luvun maaseutun\u00e4ytelm\u00e4lle. Niiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kulttuurisia muutoksia raha- ja rakkausjuonittelujen kehyksiss\u00e4 \u2013 jotka n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ajankohtaisilta, ja joissa my\u00f6s kerrotaan, millaisena yhteis\u00f6 voi t\u00e4stedes olla olemassa ja toimia. Mill\u00e4 tavalla esimerkiksi suomalainen maalaiskyl\u00e4 kohtaa maahanmuuttajan tai EU-projektin. \u2013 T\u00e4m\u00e4n teatterimuodon yhteis\u00f6llinen merkitys on hyv\u00e4 ja tietysti helppo tunnistaa.<\/p>\n\n\n\n

Draaman j\u00e4lkeinen teatteri eli postdraamallinen teatteri<\/strong> on termi, jonka Hans-Thies Lehmann on luonut tarkoittamaan suurinta osaa siit\u00e4 1960-luvun j\u00e4lkeisest\u00e4 teatterista, joka on vallannut Euroopassa taiteellisen etsinn\u00e4n tielle l\u00e4hteneet tekij\u00e4t. Termi viittaa siihen, ett\u00e4 valmiiksi kirjoitettu n\u00e4ytelm\u00e4 \u2013 oli se sitten draamallinen tai eeppinen, absurdi tai agitoiva, ei ole en\u00e4\u00e4 esitystapahtuman pohjana. \u2013 N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6esitys \u2013 kaikkine variaatioineen \u2013 on se tapahtuma (theatrical event), joka tapahtuu ajassa ja paikassa. \u2013 Tekij\u00e4t suunnittelevat sen paikan, tilan ja valitsevat sille partikulaarisen, kullekin esitykselle ominaisen tekstipohjan. Se voi olla yksi loppumaton tajunnanvirtamonologi, se voi olla aleatorinen tekstinippu, aforismi tai v\u00e4itekokoelma, siin\u00e4 voi olla kohtauksia tai episodeja n\u00e4ytelmist\u00e4, autenttista p\u00e4iv\u00e4kirjaa, tieteellist\u00e4 teksti\u00e4, julkisia asiakirjoja. Kokonaisuutta voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s jokin muu instanssi, kuten musiikki tai liikkuva kuva, jonka sis\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelt\u00e4v\u00e4t episodit on upotettu. Sit\u00e4paitsi n\u00e4yttelemisen tavat voivat noudattaa mit\u00e4 tahansa l\u00e4hestymistapaa: todistajan puheenvuoroa, viile\u00e4t\u00e4 apersoonallista teht\u00e4v\u00e4n suorittamista (non-acting), ekspressiivist\u00e4 ja kaoottista purkausta, siin\u00e4 miss\u00e4 jonkin rooli- tai muun hahmon kautta improvisoitavaa osuutta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelemisen ei niin ollen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tarkoitus luoda n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle \u201dkokonaista ihmist\u00e4\u201d, vaan se muodostuu useimmiten monenkirjavaksi \u201dkollaasiksi\u201d, jossa on elementtej\u00e4 kaikista l\u00e4hestymistavoista.<\/p>\n\n\n\n

Tekijyys <\/strong>ja teatterin ammatit asettuvat my\u00f6s monilla uusilla tavoilla useimmiten purkamalla vanhat ty\u00f6hierarkiat. Mutta postdraamallinen teatteri voi olla edelleen auteur-teatteria, jossa kaikki valinnat tehd\u00e4\u00e4n \u201dmaster mindin\u201d kautta. T\u00e4llaisia omaa kokonaisuuttaan hallitsevia taiteilijoita ovat esimerkiksi Robert Wilson, jonka suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 teoksia kuljettaa h\u00e4nen omia kuva- ja assosiaatiomaailmojaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa 1990-luvulla vahvistunut pyrkimys itsen\u00e4ist\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 on toisaalla tuottanut ohjaajuutta, jossa luovutaan kaikkitiet\u00e4vyydest\u00e4 ja jossa ty\u00f6ryhm\u00e4n kaikki j\u00e4senet osallistuvat esityksen tekemiseen, ryhm\u00e4n koosta ja henkil\u00f6iden persoonasta riippuen. N\u00e4iden ty\u00f6tapojen yhteinen nimitys devising<\/strong> (laatiminen, koostaminen) voi koostua monenlaisista tekniikoista, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti ns. soveltavan teatterin alueella<\/strong>. Sill\u00e4 tarkoitetaan erityisesti yhteis\u00f6- ja sosiaality\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 lukuisia erialaisia menetelmi\u00e4, joilla esitykset rakennetaan vastaamaan katsojaryhmien tarpeisiin, ongelman ratkaisuun tai voimaannuttamiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4isen aallon teatteriryhmist\u00e4 ovat parhaiten 2000-luvulle selvinneet KOM-teatteri ja Ryhm\u00e4teatteri. My\u00f6s vanha Teatteri Jurkka nousi […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luku-8"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2557,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions\/2557"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}