{"id":108,"date":"2014-12-30T13:52:33","date_gmt":"2014-12-30T10:52:33","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=108"},"modified":"2016-09-01T12:09:25","modified_gmt":"2016-09-01T09:09:25","slug":"3-suomalainen-teatteri-bergbomien-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/3-suomalainen-teatteri-bergbomien-aikana\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">3<\/div>Suomalainen Teatteri Bergbomien aikana"},"content":{"rendered":"<p>Kun Suomalainen Teatteri aloitti toimintansa 1872, se oli pian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaksi teatteria. Ne kaksi teatteria eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomalainen Teatteri ja Suomalainen Ooppera, joka toimi vuodet 1873\u20131879, vaikka juuri tuon Puheosaston ja Oopperaosaston v\u00e4lisen j\u00e4nnitteen voi selvimmin hahmottaa. J\u00e4nnitteen voi n\u00e4hd\u00e4 suomalaisen maaseutukaupunkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ist\u00f6n ja Helsingin sivistyneist\u00f6n teatteritarpeiden v\u00e4lill\u00e4. Toinen tapa ajatella on n\u00e4hd\u00e4, miten teatteri oikeastaan perustettiin kaksi kertaa. Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4rke\u00e4 oli vuoden 1879 uusi aloitus, suhteessa Helsingin v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Uudempi tutkimus alkaa tarkentaa kuvaa. (esim Suutela 2001)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-108 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/03_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-234\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/03_x.jpg 700w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/03_x-300x197.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-234'>\n\t\t\t\tArkadia. Engelin vanha puuteatteri oli siirretty kaupungin ulosmenotien varteen nykyisen Arkadiankadun alun kohdalle.  Se majoitti mm. Suomalaisen teatterin l\u00e4hes 30 vuotta ja s\u00e4\u00e4styi tulipaloilta kuin ihmeen kaupalla.  [Teatterimuseon arkisto] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Yleis\u00f6pohja ja toiminnan suuntautuminen jakautuivat kahtaalle. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 teatterin poliittinen tukiryhm\u00e4 oli fennomaaninen sivistyneist\u00f6 Helsingiss\u00e4, jonka 1860-luvulla alkanutta iltajuhlien teatteri- ja oopperaperinnett\u00e4 pyrittiin jatkamaan aina Helsingiss\u00e4 oltaessa. T\u00e4h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suurin ponnistuksin pystyttiinkin, kunnes Oopperaosaston kasvaneet kulut veiv\u00e4t kannatusyhdistyspohjaisen teatterin vararikkoon ja toiminta oli siirrett\u00e4v\u00e4 osakeyhti\u00f6ksi 1878.<\/p>\n<p>Puheosaston kiertueet maaseudulla Oskari Vilhon johdolla merkitsiv\u00e4t suomenkielisen teatteriharrastuksen, katsomisen ja tekemisenkin juurruttamista ymp\u00e4ri maata, kaupunkeihin, joiden kielisuhteet olivat suomenkielen kannalta edullisia. Sen sijaan ohjelmistoltaan ja esitystaidoiltaan Puheosastolla ei ollut Aleksis Kiven teoksia lukuun ottamatta p\u00e4\u00e4kaupungin sivistyneist\u00f6lle juuri mit\u00e4\u00e4n aiemmin n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 annettavaa ennen Shakespeare-sarjan alkamista ja ajankohtaisteosten esitt\u00e4mist\u00e4, kuten Ibsenin <em>Nukkekoti<\/em>\u00a01880.<\/p>\n<p>Oopperaosaston lakkauttaminen 1879 ja Bergbomin pakollinen keskittyminen puheosaston toimintaan 1880-luvulla merkitsi Suutelan (2001) mukaan tavallaan Suomalaisen Teatterin toista perustamista. Mutta suomenkielinen yleis\u00f6pohja oli Helsingiss\u00e4 jo alkanut kasvaa. Bergbomin rohkaisema suomalainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuus vastasi sen odotuksiin ja osallistui ajoittain ajankohtaiseen keskusteluun. Klassikkotuotannot, kuten l\u00e4hes vuotuiset Shakespeare-ensi-illat ja muut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t esitykset veiv\u00e4t uusia v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 my\u00f6s vaativien taide-el\u00e4mysten \u00e4\u00e4relle. El\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4t aatteelliset n\u00e4ytelm\u00e4t kohottivat is\u00e4nmaallista tunnelmaa, varsinkin Ven\u00e4j\u00e4n kannalta hankalamman 1890-luvun aikana. Teatteriinkin tuli karelianismi, kun joka vuosi esitettiin jokin <em>Kalevala<\/em>-aiheinen teos.<\/p>\n<p>Monien n\u00e4yttelij\u00f6iden puheessa viel\u00e4 kuului vahva ruotsinkielinen korostus tai vahvasti murteellinen tausta. Eik\u00e4 siit\u00e4 p\u00e4\u00e4sty mihink\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 teatteri oli selv\u00e4sti vanhasuomalaisen puolueen hallussa, jolloin sen ymp\u00e4rill\u00e4 alkoi kehkeyty\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n tulehtuva sukupolvien v\u00e4linen j\u00e4nnite. \u2013 Kaarlo Bergbomin johtajakaudelta tunnetut konfliktit ja liian radikaalien n\u00e4ytelmien poisvedot johtuivat h\u00e4nen vanhasuomalaisesta johtokunnastaan, joka Yrj\u00f6 Koskisen tultua senaattoriksi 1883 oli osa hallitusvaltaa. Koskisen veli, prof. Jaakko Forsman oli teatterin hallituksen puheenjohtaja. Bergbom yritti monessa tilanteessa tasapainoilla, sill\u00e4 kotimaisia n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoita ei ollut yht\u00e4\u00e4n liikaa, ja Minna Canthilla oli vanha Agathon Meurman, joka ruoski Minnaa yht\u00e4 s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kuin Ahlqvist taannoin Kive\u00e4. Puolueen vanhaa tukipilari Meurmania vastaan ei kukaan vanhafennoista voinut asettua. Emilie Bergbom, alkuvuosien taloudenhoidon j\u00e4lkeen h\u00e4nell\u00e4 oli virallisesti vastuullaan vain puvustukset, ja h\u00e4n oli muualla p\u00e4iv\u00e4t\u00f6iss\u00e4. Silti h\u00e4n oli talon siveytt\u00e4 vaaliva kaikkialla valvova em\u00e4nt\u00e4 ja puolueen \u201duskollinen naissoturi\u201d ja organisoija. Myytti nostaa h\u00e4net veljens\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ty\u00f6toveriksi. Niin olikin, mutta j\u00e4nnitteit\u00e4 my\u00f6s oli ja siksi heit\u00e4 on syyt\u00e4 profiloida erillisin\u00e4 toimijoina. (Paavolainen 2014)<\/p>\n<p>Vuoden 1892\u20131893 kriisivuoden j\u00e4lkeen Kaarlo Bergbomin teatteri alkoi v\u00e4hitellen k\u00e4rsi\u00e4 pys\u00e4htyneisyydest\u00e4. Vaikka h\u00e4n itse tiedosti tarpeen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 seuraaja, muodostui seuraajakysymys monitahoiseksi, valittavaa ei ollut liikaa. \u00c4lykk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja lukeneena Bergbom oli malttamaton, ajoittain kiivas ja riitoihin joutuva yksinvaltias. Mutta h\u00e4nen oli my\u00f6s vaikea luopua ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vierelleen p\u00e4tev\u00e4\u00e4 seuraajaa tai antaa jonkun toisen onnistua ja saavuttaa n\u00e4yttelij\u00f6iden parempaa luottamusta. Sen paremmin Bergbom kuin h\u00e4nen apulaisensa <strong>Jalmari Finne<\/strong>\u00a0eiv\u00e4t malttaneet keskitty\u00e4 aiempaa psykologisemmin orientoituneeseen harjoittelemiseen ja n\u00e4yttelemiseen. Molemmat olivat \u201dsuuria n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lleasettajia\u201d, Finne jopa kekseli\u00e4s kokeilija.\u00a0Symbolismiin Bergbom ei koskaan saanut otetta, sill\u00e4 h\u00e4nelle draamassa piti olla vahva toiminta.<\/p>\n<p>Kun Bergbom-sisarusten kolme vuosikymment\u00e4\u00e4n alkoivat olla p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4, he saivat osakseen paljon kohtuutontakin kritiikki\u00e4. Vaikka nuorena miehen\u00e4 <em>P\u00e4iv\u00e4lehdess\u00e4<\/em> sivaltelikin vanhanaikaisista ratklaisuista, Eino Leino vanhempana ylisti Bergbomin ainutlaatuisia henkisi\u00e4 voimavaroja. Suomen Kansallisteatteriksi muuttuvan teatterin uudistalon rakentaminen 1902 kruunasi kuitenkin uskomattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n uurastusta ja omistautumista sis\u00e4lt\u00e4neen ty\u00f6n. Monimutkaiset poliittiset olot vain myrkyttiv\u00e4t kansallisten juhlien ilmapiiri\u00e4 noina vuosina. \u2013 Ilman heit\u00e4, suomenkielinen teatteri ei olisi saanut siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin laajaa ja vakaata pohjaa. Kaarlo Bergbomin monumentaalisen hahmon ylimalkainen suitsuttaminen tai p\u00e4invastoin h\u00e4nen moittimisensa voi pyyhki\u00e4 n\u00e4k\u00f6piirist\u00e4 olennaisen: sen, miten monipuolisesti sivistynyt h\u00e4n oli, miten huolellinen historiallisen milj\u00f6\u00f6n rakentamisessa, miten ammattitaitoinen dramaturgina ja kirjailijayhteisty\u00f6n tekij\u00e4n\u00e4, miten henkeen ja vereen teatterimies h\u00e4n oli. Viimeisein\u00e4 iltanaan teatterissa h\u00e4n istui aitiossaan katsomassa nuoruutensa lempin\u00e4ytelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun Suomalainen Teatteri aloitti toimintansa 1872, se oli pian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaksi teatteria. Ne kaksi teatteria eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomalainen Teatteri ja Suomalainen Ooppera, joka toimi vuodet 1873\u20131879, vaikka juuri tuon Puheosaston ja Oopperaosaston v\u00e4lisen j\u00e4nnitteen voi selvimmin hahmottaa. J\u00e4nnitteen voi n\u00e4hd\u00e4 suomalaisen maaseutukaupunkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ist\u00f6n ja Helsingin sivistyneist\u00f6n teatteritarpeiden v\u00e4lill\u00e4. Toinen tapa ajatella on n\u00e4hd\u00e4, miten [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":234,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,7],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1277,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions\/1277"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/234"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}