{"id":122,"date":"2014-12-30T15:07:36","date_gmt":"2014-12-30T12:07:36","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=122"},"modified":"2016-09-01T12:04:39","modified_gmt":"2016-09-01T09:04:39","slug":"2-1-esplanadi-teatterin-kayttajat-ja-ohjelmisto-1830-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/2-1-esplanadi-teatterin-kayttajat-ja-ohjelmisto-1830-luvulla\/","title":{"rendered":"
2.1<\/div>Esplanadi-teatterin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja ohjelmisto 1830-luvulla"},"content":{"rendered":"

Helsingin teatteriel\u00e4m\u00e4 uuden p\u00e4\u00e4kaupungin rakentamisen aikaan palveli ennen muuta kaupunkiin asetettuja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 upseereja sek\u00e4 j\u00e4lleenrakennust\u00f6ihin palkattuja insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 ja arkkitehtej\u00e4 perheineen. Suomen aateliston j\u00e4senet muodostivat my\u00f6s v\u00e4hitellen kasvavan autonomisen Suomen virkamieskunnan rungon. Heit\u00e4 muutti Helsinkiin kahdessa aallossa, ensin Senaatin siirtyess\u00e4 Helsinkiin 1819 ja toisen kerran Turun Akatemian toiminnan muuttaessa Helsinkiin Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi, vuosina 1827\u20131829.<\/p>\n

Viel\u00e4 koko 1830-lukua leimasi Helsingiss\u00e4 kamppailu saksankielisen ja ruotsinkielisen toiminnan v\u00e4lill\u00e4. Olihan saksa Ven\u00e4j\u00e4n imperiumin t\u00e4rkeimpi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kieli\u00e4 siksi, ett\u00e4 juuri balttilainen aateli oli keskeisiss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n uudenaikaistamista edist\u00e4viss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten kielitaitoon Suomessa kuuluivat toki ruotsin lis\u00e4ksi saksa ja ranska sivistyksen kielin\u00e4. Vieraskielisen teatterin katsominen oli siten osa normaalia eurooppalaista kulttuuriosaamista. Saksan kielen asemaa on helppo verrata t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n yleiseen englannin taitoon. 1800-luvun puolella englantia osasivat l\u00e4hinn\u00e4 merimiehet ja laivurit, sek\u00e4 Pietariin tuleet aristokraatit.<\/p>\n

Helsingin rinnalla Viapori eli Suomenlinna oli keskeinen, aluksi jopa suurempikin yhdyskunta. Viaporin upseeriperheiden omista teatteriharrastuksista ja vierailuista on hajanaisia mainintoja, samoin Helsingiss\u00e4 1790-luvun lopulta Rydstr\u00f6min seurueen<\/strong> vierailusta. Silloin oli otettu jo k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ns.\u00a0Etholenin tupakkaliiteri<\/strong> k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joka sijaitsi kaupungin ulkopuolella kohdassa, jossa Kluuvin lahden etel\u00e4puolta, nykyist\u00e4 Esplanadia pitkin kulkenut tie k\u00e4\u00e4ntyi suunnilleen Erottajan kohdalla pohjoiseen Turun maantieksi, Yrj\u00f6nkadun ja Mannerheimintien v\u00e4lisen korttelin kohdilla.<\/p>\n

Suomen sodan 1809 j\u00e4lkeen, kun Margaretha Seuerlingin seurue j\u00e4rjest\u00e4ytyi Turussa ja oli siirtym\u00e4ss\u00e4 Bonuvier\u2019n johtoon, oli saksan kielell\u00e4 n\u00e4yttelev\u00e4 Johann Gappmayer seurueineen <\/strong>valmis tulemaan Viipurista Helsinkiin.<\/p>\n

Teatteritilan aikaansaamista oli erityisesti halunnut Carl August Ehrenstr\u00f6m, Helsingin uuden asemakaavan luoja ja rakennuskomitean puheenjohtaja, sek\u00e4 toinen Kustaa III:n aikana kannuksensa hankkinut \u201dvanha kustaviaani\u201d Alexander Aminoff, joka kirjoitti perusteellisia teatterip\u00e4iv\u00e4kirjoja n\u00e4kemist\u00e4\u00e4n esityksist\u00e4.<\/p>\n

Syksyll\u00e4 1813 kaupungin arvovaltainen ja ammattitaitoinen j\u00e4lleenrakennuskomitea sai valmiiksi Kruununhaan tykist\u00f6vajan <\/strong>nykyisen Maurinkadun kohdalla kunnostettua teatteritaloksi. Sen seini\u00e4 oli yritetty saada l\u00e4mp\u00f6\u00e4 pit\u00e4viksi ja siin\u00e4 oli my\u00f6s aitioita ylh\u00e4isimpi\u00e4 vieraita varten.<\/p>\n

Gappmayerin seurueen ohjelmisto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4 eritt\u00e4in kunnianhimoiselta. H\u00e4nen taustansa tai kohdeyleis\u00f6ns\u00e4 olivat tavallisesti Pietarin ja Viipurin ja Baltian maiden s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6\u00e4.\u00a0Gappmayer kohtasi saman ongelman kuin muut. Kun v\u00e4ke\u00e4 ei riitt\u00e4nyt tarpeeksi, jouduttiin draaman ja komedian lis\u00e4ksi turvautumaan temppun\u00e4yt\u00f6ksiin, ilotulituksiin ja naamiaistansseihin jne. Tykist\u00f6vaja sijaitsi et\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kauppatorin ja Senaatintorin tuntumasta, joten se oli kaukana, l\u00e4hell\u00e4 merimiesten ja k\u00f6yhien asumuksia nykyisill\u00e4 Siltavuoren kallioilla.<\/p>\n

Helsingin porvaristo kamppaili j\u00e4lleenrakennusvaikeuksiensa kanssa, se oli ennakkoluuloista uutta hallitusvaltaa kohtaan, eik\u00e4 kaupungin laidalle voinut tuoda rouvia ja tytt\u00e4ri\u00e4 ilman asianmukaisia varotoimenpiteit\u00e4. Seurueilla oli vaikeuksia toistuvasti: vuonna 1819 vietettiin hovisurua, jolloin huvitukset kiellettiin. Aleksanteri I:n sisar oli kuollut, joten n\u00e4yttelij\u00f6iden oli el\u00e4tett\u00e4v\u00e4 itsens\u00e4 vuosi muilla t\u00f6ill\u00e4, esimerkiksi miehet tarjoilijoina, naiset ompelijoina. Gappmayer k\u00e4vi viimeisen kerran Helsingiss\u00e4 1819.<\/p>\n

Kun Bonuvier Turussa oli lopullisesti saanut rouva Seuerlingin privilegion itselleen, huolehtivat h\u00e4n itse ja sittemmin h\u00e4nelt\u00e4 irronnut tai jaettu ryhm\u00e4 A. P. Berggrenin (1823) ja J. G. Lemken (1824, 1825) johdolla Helsingin n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Tarjonnan paraneminen ja pitk\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset sesongit Helsingiss\u00e4 loivat maaper\u00e4\u00e4 teatteritalon rakentamiselle. Turussa ja Viipurissa jo sellaiset oli. Osakeyhti\u00f6n perustava kokous pidettiinkin 1.12.1825.\u00a0Rakentamisprojekteja edelt\u00e4\u00e4 usein antoisa teatteriel\u00e4m\u00e4, joka on saanut yleisen mielipiteen suopeaksi uudelle rakennushankkeelle.Itse teatteritoimintaan tuli l\u00e4hes vuoden katastrofaalinen katkos Aleksanteri I:n kuoleman johdosta joulukuussa, sek\u00e4 Nikolai I:n valtaannousun yhteydess\u00e4 sattuneen ns. dekabristi-kapinaan liittyv\u00e4n poikkeustilan takia.<\/p>\n

Carl Ludvig Engelin Esplanadi-teatterin rakentaminen sattui keskelle Johann Arnold von Schultzin<\/strong> saksankielisen teatteri- ja oopperaseurueen noin 10 vuotta kest\u00e4nytt\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja runsasta esiintymist\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Schultzin toiminta Suomen puolella alkoi Viipurista jo 1824 ja noiden ensimm\u00e4isten sesonkien ohjelmistot ovat huomattavan monipuolisia. Niihin kuului komedioiden lis\u00e4ksi vaudevillej\u00e4, mik\u00e4 tuolloin tarkoitti tutuilla lauluilla h\u00f6ystettyj\u00e4 yhden tilanteen komedioita. (Nyky\u00e4\u00e4n puhuttaisiin laajennetuista sketseist\u00e4.) L\u00e4helle tulivat erilaiset laulunsekaiset pilat, tavalliset n\u00e4ytelm\u00e4t, operetit, musiikilliset komediat, tragedioita ja kokonaiset oopperat. Kaikkiin saattoi lis\u00e4ksi sis\u00e4lty\u00e4 tanssinumeroita enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sidoksissa juoneen.<\/p>\n

Kautta koko 1800-luvun n\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteen lajit eliv\u00e4t rinnakkain ja seurueen maine oli parhaimmillaan jos se hallitsi koko kirjon puheteatterista oopperaan. Seurueen koko n\u00e4ytti suurimmillaan olevan noin 20 henke\u00e4, mutta oopperan esitt\u00e4miseksi tarvittiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 soittajavoimia apuun. Viel\u00e4 Kaarlo Bergbomin perustaman Suomalaisen teatterin konseptiin 1872 kuului sek\u00e4 puhe- ett\u00e4 lauluosasto, ooppera ja teatteri aloittivat yhdess\u00e4.<\/p>\n

Schultzit j\u00e4\u00e4v\u00e4t Suomen teatterihistoriaan my\u00f6s Helsingin uuden Teatteritalon avajaisn\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n antajina, kun Engelin piirt\u00e4m\u00e4 kaunis puuteatteri Esplanadin l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1827 vihittiin. Sen p\u00e4\u00e4ovi n\u00e4kyi Kauppatorilta katsottaessa puistok\u00e4yt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 . Teatteritalon vanhan paikan tunnistaa nykyisen Ruotsalaisen teatterin vieress\u00e4 olevasta puiden muodostamasta soikiosta, jolla on Z. T. Topeliuksen kahta runotarta kuvaava patsas, sek\u00e4 entisen teatterin kahvilasiiven l\u00e4heisyydess\u00e4 seisova Eino Leinon patsas.<\/p>\n

C. L. Engel, Helsingin arkkitehti oli itse Berliinist\u00e4 kotoisin, jossa oli runsaasti uusklassismin hengess\u00e4 toteutettuja hankkeita, mm h\u00e4nen opettajansa arkkitehti Schinkelin suunnittelema suuri Schauspielhaus vuodelta 1818. Siit\u00e4 tuli er\u00e4s Euroopan teatteritalojen mallirakennuksia.<\/p>\n\n\t\t