{"id":124,"date":"2014-12-31T08:31:49","date_gmt":"2014-12-31T05:31:49","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=124"},"modified":"2016-09-01T12:03:48","modified_gmt":"2016-09-01T09:03:48","slug":"2-helsinki-teatterielaman-keskuksena-vuoteen-1872","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/2-helsinki-teatterielaman-keskuksena-vuoteen-1872\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">2<\/div>Helsinki teatteriel\u00e4m\u00e4n keskuksena vuoteen 1872"},"content":{"rendered":"<p>Toinen p\u00e4\u00e4luku k\u00e4sittelee Suomen suuriruhtinaskunnan eli autonomian ajan (1809\u20131917) ensimm\u00e4iset 45 vuotta (1827\u20131872), painopisteen\u00e4 Helsingin teatteriel\u00e4m\u00e4n kuvaus. Se\u00a0perustuu p\u00e4\u00e4osin Ester-Margaret von Frenckellin ja Sven Hirnin keskeisiin ja arvokkaisiin perusselvityksiin aihepiirist\u00e4. Teatterimaisema ehti olla luonteeltaan monenlainen, vaikka se perustui matkustavien teatteri- ja oopperaseurueiden tarjontaan. Siihen vaikutti kaupungin kasvaminen ja sosiaalisen rakenteen muutos, erityisesti ruotsinkielisen porvariston vahvistuva asema ja yliopistopiireiss\u00e4 her\u00e4nneet kansalliset harrastukset.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-124 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-206\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02_x.jpg 700w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02_x-300x197.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-206'>\n\t\t\t\tOscar Kleinehin maalaus Helsinki vuodelta 1877.  [Jan Alanco. Helsingin kaupungin taidemuseo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"650\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02b_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-207\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02b_x.jpg 650w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02b_x-300x212.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 650px) 100vw, 650px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-207'>\n\t\t\t\tSenaatintori ja Nikolainkirkko vuonna 1838. Kivipiirros F. Tengstr\u00f6min teoksesta Vuer av Helsingfors 1837\u20131838.  [Harald Malmgren. Museovirasto] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"700\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02c_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-208\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02c_x.jpg 700w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/02c_x-300x197.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-208'>\n\t\t\t\tUnioninkadun- ja Etel\u00e4isen Esplanadinkadun kulma Helsingiss\u00e4, 1800-luvun toisella puoliskolla. Luther &#038; Rudolf -liikkeen  hinnasto Priskuranter \u00e5 viner. Kivipiirros.  [Museovirasto] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Turku ja Viipuri olivat 1830-luvulla viel\u00e4 Helsingin kanssa tasaveroisessa asemassa, koska ne olivat talousel\u00e4m\u00e4n, liikenteen, kaupan ja teollisen toiminnan kannalta dynaamisia. Niiden suhteellinen v\u00e4est\u00f6pohja alkoi v\u00e4hitellen j\u00e4\u00e4d\u00e4 j\u00e4lkeen Helsingist\u00e4. Kilpailuetuna teatterin kannalta niiss\u00e4 oli yleis\u00f6n pitk\u00e4 tottumus ja asianmukaiset tilat.<\/p>\n<p>Viipuriin valmistui vuonna 1834 asianmukainen kiviteatteri kaupungin keskustaan. Sen yhteydess\u00e4 toimi Seurahuone, hotelli ja ravintola, joten siit\u00e4 muodostui huviel\u00e4m\u00e4n keskus keskeisen uuden Raatihuoneentorin laidalle. Olosuhteet n\u00e4yttelij\u00f6iden ja yleis\u00f6nkin kannalta olivat Suomen teatteritaloista parhaat.<\/p>\n<p>Turussa palon j\u00e4lkeen rakennetun v\u00e4liaikaisen puuteatterin rinnalle saatiin my\u00f6s jo 1839 kivitalo, mik\u00e4 teki esiintymisen talvikaudella Suomen oloissa helpommaksi. Kaupunkilaisten iltahuveille oli eniten kysynt\u00e4\u00e4 talvikaudella.<\/p>\n<p>Helsingin olosuhteet pysyiv\u00e4t huonoina tai keskinkertaisena aina vuoteen 1860 asti, vaikka Engelin vuonna 1827 valmistunutta Esplanadi-teatteria yritettiin sek\u00e4 saada l\u00e4mp\u00f6\u00e4 pit\u00e4v\u00e4ksi ett\u00e4 laajentaa vuosina 1842 ja 1849.<\/p>\n<p>Teatterin kannalta vaikutusta oli sill\u00e4, ett\u00e4 1830-luvulta alkaen laivojen uusi voimanl\u00e4hteeksi tulivat h\u00f6yrykoneet. \u00c4kki\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen luotettavat laivayhteydet alkoivat helpottaa Ruotsista tulevien uusien seurueiden matkaamista ja tekem\u00e4\u00e4n lyhyetkin vierailut mahdollisiksi. Yleis\u00f6lle Suomessa tarjonta ei aina\u00a0rakentunut vain yhden seurueen varaan. Niinp\u00e4 jo 1850-luvulla kirjoitettiin, ett\u00e4 \u201dkotimaiset seurueet oli karkotettu pohjoiseen\u201d. Itse asiassa ne saattoivat olla tasoltaan my\u00f6s jo heikentyneit\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 pystytty vaikeissa oloissa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Yleis\u00f6n kasvavaa vaatimustasoa ja muuttuvaa makua varten oli helpompi toistaiseksi tuoda teatteria t\u00e4nne Tukholmasta ruotsinkielell\u00e4 ja oopperaa Riiasta ja Tallinnasta saksankielell\u00e4.<\/p>\n<p>Rinnakkain vahvistui ajatus kotimaisesta n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuudesta ja kotimaisesta teatterista, joka toisi tarjontaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4 ja aihepiireihin l\u00e4heisyytt\u00e4. Kotimaisen teatterin ajatus sis\u00e4lsi alkuun ruotsin- ja suomenkielisen toiminnan rinnakkaisina, vaikka radikaaleimmat vaativat jo 1840-luvulla suomenkielisen \u201dkuvaiston\u201d eli teatterin perustamista. T\u00e4t\u00e4 innoitti vuosikymmenen lopun vilkastunut oopperaharrastus musiikkia harrastavan s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6n piiriss\u00e4.<\/p>\n<p>Vasta 1854\u20131855 k\u00e4ydyn Krimin sodan j\u00e4lkeen, vuonna 1860 saatiin kivinen teatteritalo Erottajalle valmiiksi. Se oli nyt suurin ja parhaiten varustettu, ja sen merkitys kotimaisen aktiviteetin stimuloijana oli suuri. 1860-luvun alkupuolella kotimaisen teatterin idea ja innostus sellaisen saamiseksi oli jo niin laajaa, ett\u00e4 vuonna 1863 teatteria kohdannut tulipalokaan ei masentanut. Korvaavalle, j\u00e4rjestyksess\u00e4 toisellekin kivirakennukselle l\u00f6ytyi tarvittava p\u00e4\u00e4oma kaupungin ruotsinkieliselt\u00e4 porvaristolta ja keisarilta, joten jo 1866 saatiin uusi kiviteatteri Nya Teatern, nykyinen Ruotsalainen teatteri valmiiksi.<\/p>\n<p>Kysymys teatterin teht\u00e4vist\u00e4 ja ennen muuta sen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kielest\u00e4 oli kuitenkin keskeinen debatin aihe. Olihan J. V. Snellmanin johdolla ajettu kieliasetus suomen kielen nostamisesta tasa-arvoiseksi ruotsin rinnalle saatu voimaan jo vuoden 1863 valtiop\u00e4ivi\u00e4 varten.<\/p>\n<p>Erottajan teatteritalon omistus ja seurueiden kiinnityspolitiikka pysyi kuitenkin vahvasti ruotsinkielisen porvariston hallussa, joten nuoret, innostuneet ja talon \u201dvaltaamista\u201d yritt\u00e4neet fennomaanit joutuivat aloittamaan suomenkielisen teatteritoiminnan ilman pysyv\u00e4\u00e4 toimitilaa ja suunnittelemaan toiminnan aluksi kiertuepohjaiseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toinen p\u00e4\u00e4luku k\u00e4sittelee Suomen suuriruhtinaskunnan eli autonomian ajan (1809\u20131917) ensimm\u00e4iset 45 vuotta (1827\u20131872), painopisteen\u00e4 Helsingin teatteriel\u00e4m\u00e4n kuvaus. Se\u00a0perustuu p\u00e4\u00e4osin Ester-Margaret von Frenckellin ja Sven Hirnin keskeisiin ja arvokkaisiin perusselvityksiin aihepiirist\u00e4. Teatterimaisema ehti olla luonteeltaan monenlainen, vaikka se perustui matkustavien teatteri- ja oopperaseurueiden tarjontaan. Siihen vaikutti kaupungin kasvaminen ja sosiaalisen rakenteen muutos, erityisesti ruotsinkielisen porvariston vahvistuva [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":206,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,8],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=124"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1271,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124\/revisions\/1271"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/206"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=124"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=124"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}