{"id":132,"date":"2014-12-31T08:47:27","date_gmt":"2014-12-31T05:47:27","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=132"},"modified":"2016-09-01T12:00:04","modified_gmt":"2016-09-01T09:00:04","slug":"1-3-koulu-ja-yliopistonaytelma-1600-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/1-3-koulu-ja-yliopistonaytelma-1600-luvulla\/","title":{"rendered":"
1.3<\/div>Koulu- ja yliopiston\u00e4ytelm\u00e4 1600-luvulla"},"content":{"rendered":"

Turun katedraalikoulu perustettiin jo 1200-luvun viimeisill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4. Pysyv\u00e4 koululaisjoukko, teinit muodostivat kaupungissa oman yhteis\u00f6ns\u00e4, joka t\u00e4ht\u00e4si el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in ja tulevan eliitin osaksi. Koulu keskittyi teologian ja latinan opintoihin, joihin ajan tavan mukaan kuului my\u00f6s n\u00e4ytelmien lukemista \u00e4\u00e4neen, kielen ja selke\u00e4n ulosannin opettamiseksi. Koulusalissa vuorolukua on ollut helppo esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Ottaen huomioon, ett\u00e4 katedraalikoulun opettajat olivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti opiskelleet ulkomailla, erityisesti Pariisissa, toisinaan Prahassa ja sittemmin saksalaisissa yliopistoissa, on j\u00e4lleen kysytt\u00e4v\u00e4: kuinka he eiv\u00e4t olisi tuoneet Suomeen palatessaan mukanaan tiet\u00e4myst\u00e4 teatterista ja innostusta siihen. Eri lailla toteutetut pienet ja suuret, pilkalliset ja asialliset n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat kuitenkin \u2013 vaikka kausiluontoisesti \u2013 l\u00e4sn\u00e4 vahvojen kaupunkikulttuurien Keski-Euroopassa.<\/p>\n

1500-luvun puolella uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 Pohjois-Eurooppaan levisi\u00a0uusi kristillist\u00e4 kasvatusta edist\u00e4v\u00e4\u00a0koulun\u00e4ytelm\u00e4<\/strong>\u00a0tielt\u00e4. Ne perustuivat usein Raamatun tapahtumiin ja niiss\u00e4 oli opettavainen juoni, mutta toki hauskaa ja realistista komiikkaa. Ne olivat Martti Lutherin apulaisen Philip Melanchtonin varta vasten suosittelemia hy\u00f6dyllisen kasvatuksen v\u00e4lineit\u00e4 luterilaisessa kirkossa. Teatteria suosivat my\u00f6s aikansa kansankasvatuksen ja koululaitoksen puolestapuhujat, joiden opetusta koskevissa ohjeissa selostetaan koulun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tarpeita.<\/p>\n

Baltiassa tiedot tulevat taas Riiasta, jossa 1527 tunnetaan Burkhard Waldisin Tuhlaajapoika<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4n esitys, sek\u00e4 erityisesti Tallinnasta vastaavia kouluteatteriesityksi\u00e4, ainakin vuosilta 1529 ja 1539. Tallinna vakiintui osaksi Ruotsin valtakuntaa 1560-luvulla, mutta Viron etel\u00e4osa, kuten Tartto s\u00e4ilyi viel\u00e4 jonkin aikaa Puola-Liettuan osana. Roomalaiskatolisen kirkon intressiss\u00e4 oli taistella reformaatiota vastaan, niinp\u00e4 Tarttoon sijoitettu jesuiittaveljeskunnan (1583\u20131625) koulu k\u00e4ytti my\u00f6s teatteria kasvatuksen v\u00e4lineen\u00e4. Varsinaisia teatteriesityksi\u00e4 keve\u00e4mpi\u00e4 j\u00e4rjestelyilt\u00e4\u00e4n olivat dialogit, joissa t\u00e4rkeint\u00e4 olivat eri opillisten, teologisten tai kirkkopoliittisten\u00a0n\u00e4k\u00f6kantojen v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yty varsin poleeminenkin debatti.<\/p>\n

Laskiaisn\u00e4ytelm\u00e4t,<\/strong> olivat lyhyehk\u00f6j\u00e4 opettavaisia komedioita, joista oli tullut suosittuja Saksassa. Niit\u00e4 n\u00e4htiin usein my\u00f6s Tallinnassa. Sellaisten esityksist\u00e4 Turussa on vain hajanaisia tietoja ja erityisesti maininta Juhana-herttuan tilikirjoissa Turun linnassa vuodelta 1557.\u00a0Turun teinien n\u00e4ytelm\u00e4harrastusta on pidett\u00e4v\u00e4 siis ilman muuta jatkumona, joka v\u00e4lill\u00e4 varmasti hiipui, mutta nousi aina uusien polvien innostuessa asiaan.<\/p>\n

Vuosien 1557 ja 1575 kouluj\u00e4rjestyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 n\u00e4ytelmien vuorosanaista lukemista suositellaan. Juhana III:n puolison Katariina Jagellonican juuret johtivat Puolan hoviin ja teatteri-innostusta tuolloin el\u00e4v\u00e4\u00e4n Italiaan, joissa klassinen n\u00e4ytelm\u00e4 oli osa roomalaiskatolista kasvatusta. Nova Ordinatia ecclesiastica<\/em> (1575), uusi kirkkoj\u00e4rjestys -kirja kehottaa koululaisia ja nuorisoa harrastamaan komedioita ja tragedioita latinan ja ruotsin kielill\u00e4. Antiikin n\u00e4ytelmien harrastus, renessanssin hengess\u00e4 jatkui Pohjois-Euroopan kouluissa nimitt\u00e4in my\u00f6s uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Suomen aateliston ja Ruotsin kruunun v\u00e4lit olivat kire\u00e4t, ja Klaus Flemingin johdolla Suomen aateli s\u00e4ilytti pitk\u00e4\u00e4n lojaalisuutensa Juhana III:n poikaa, kuningas Sigismundia kohtaan. Fleming joutui konfliktiin talonpoikaiston kanssa Nuijasodassa 1599. Kaarle-herttua tuki Jaakko Ilkkaa ja talonpoikaiskapinaa, kunnes p\u00e4\u00e4si kukistamaan Flemingin seuraajan St\u00e5larmin ja valtaamaan ensin Turun linnan, sitten Viipurin. N\u00e4iden tapahtumien tilanne ja intellektuellin lojaalisuuden problematiikkaa on kuvattu 1862 kirjoitetussa J J Wecksell\u2019in n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Daniel Hjort,\u00a0<\/span><\/em>joka sijoittuu Turun linnaan.<\/p>\n

Suomi kasvavan suurvallan osaksi<\/h3>\n

Suomella oli ollut kulttuurisesti melko itsen\u00e4inen asema. Aateliston mahti, oli p\u00e4\u00e4ssyt lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n keskiajan lopun heikon kuningasvallan aikana, samoin Kustaa Vaasan poikien v\u00e4listen sotien, yhteydess\u00e4.\u00a0Niinp\u00e4 1611 valtaan nousseen Kustaa II Aadolfin tarkoituksena oli my\u00f6s kytke\u00e4 maan it\u00e4inen osa paremmin muuhun valtakuntaan hallinnollisten toimien avulla, kirkko, koulu ja oikeuslaitos tarvittiin moderniin valtioon.<\/p>\n

Uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen Turun eli Suomen piispat olivat edelleen olleet suomalaissyntyisi\u00e4 kuten, Mikael Agricola, Paavali Juusteen ja Eerikki Sorolainen. Alulle oli pantu my\u00f6s koko Raamatun suomentaminen. Sen valmistuessa 1642 oli tilanne kuitenkin jo toinen.\u00a0Kirkollista yhten\u00e4isyytt\u00e4 ja papiston tapojen esimerkillisyytt\u00e4 valvomaan nimitettiin vuonna 1627 ensimm\u00e4inen ruotsalaissyntyinen piispa sitten kaukaisen keskiajan. Isak Rothovius ei puhunut suomea, mutta oli eritt\u00e4in tehokas organisoimaan kouluja, valvoman papiston moraalia ja yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n jumalanpalvelusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Kustaa II Aadolf koulureforminsa yhteydess\u00e4 ylensi Turun katedraalikoulun lukioksi (Gymnasium Gustavianum) ja vuonna 1640 se sai t\u00e4ydet Yliopiston oikeudet, Academia Aboensis, jolla oli nelj\u00e4 tiedekuntaa, teologinen, juridinen, filosofinen ja l\u00e4\u00e4ketieteellinen. Sama oli tapahtunut jo 8 vuotta aiemmin Tartossa, joten Upsalan yliopisto mukaan lukien Ruotsin valtakunnassa oli kolme yliopistoa huolehtimassa nykyaikaiseksi kasvavan valtion pappis- ja virkamieskoulutuksesta. Lundin yliopistosta tuli valtakunnan nelj\u00e4s vasta, kun Skoone vallattiin Tanskalta 1658.<\/p>\n

Katolisen ja protestanttisen Euroopan pitk\u00e4ss\u00e4 sodassa (1618\u20131648) haluttiin rakentaa ja valvoa valtakuntien sis\u00e4ist\u00e4 yhten\u00e4isyytt\u00e4: katolisten maiden vastauskonpuhdistusta eli jyrkk\u00e4\u00e4 opillista traditionalismia vastasi pohjoisessa Euroopassa luterilainen oikeaoppisuus eli ns puhdasoppisuuden aika. Rothovius aloitti t\u00e4m\u00e4n Suomessa. Vasta tuolloin saatiin kitketty\u00e4 pois eli h\u00e4vitetty\u00e4 suurin osa pakanuuden aikaisista, keskiaikaisista ja itse asiassa katolisen ajan kansanomaisista traditioista.<\/p>\n

Rothoviuksen kouluja koskevat ohjeet varoittivat ottamasta liiallisia vapauksia n\u00e4ytelm\u00e4kappaleissa ja h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suhtautuvan varauksin teatteriesityksiin, vaikka viel\u00e4 70-vuotiaana piispana todenn\u00e4k\u00f6isesti osallistui katsojana niiden esityksiin Turun yliopistossa. Kuningatar Kristiinan kruunusta luopuminen 1654 ja h\u00e4nen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymisens\u00e4 katolisuuteen teki protestantismin puolustamisesta entist\u00e4 jyrkemp\u00e4\u00e4 opin vartiointia.<\/p>\n

Kolmas merkitt\u00e4v\u00e4 Suomea koskeva uudistus oli hovioikeuden perustaminen Turkuun 1623. N\u00e4in Suomessa syntyneet riita-asiat ja oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset voitiin tarkastaa ja selvitt\u00e4\u00e4 Turussa, niin ett\u00e4 paikalla oli my\u00f6s suomen kielt\u00e4 taitavia ylempi\u00e4 tuomareita tai auskultantteja. Hovioikeuden pitk\u00e4aikainen presidentti (1631\u20131652) oli vanhaan Suomen aateliin kuluva J\u00f6ns Kurck, jonka aikana edistyneimm\u00e4t oikeustieteen opiskelijat, istuivat kuuntelemassa hovioikeuden istuntoja. H\u00e4nen ansioihinsa kuuluu paremman laink\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4minen Suomessa. N\u00e4m\u00e4 opiskelijat olivat my\u00f6s innokkaimpia n\u00e4ytelmien tekij\u00f6it\u00e4, joilta Kurck jopa viel\u00e4 tilasi omiin h\u00e4ihins\u00e4 uuden n\u00e4ytelm\u00e4n 1649.<\/p>\n

Kolmas suojelija ja avainhenkil\u00f6 Turun yliopiston n\u00e4ytelm\u00e4toiminnassa oli kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri kreivi Pietari (Per) Brahe. Ruotsin ylh\u00e4isaateliin kuuluvana, hyvin koulutettuna, paljon Euroopassa matkustaneena h\u00e4n oli nainut valtakunnan kanslerin eli p\u00e4\u00e4ministerin Axel Oxenstjernan sukulaisen ja oli itsekin h\u00e4nen hallituksensa j\u00e4sen eli er\u00e4s valtakunnan edustavimmista ja n\u00e4kyvimmist\u00e4 miehist\u00e4.<\/p>\n

Brahella oli Suomessa kaksi tehokasta virkakautta, joista ensimm\u00e4inen 1637\u20131640 p\u00e4\u00e4ttyi kuukautta Turun yliopiston juhlallisen vihkimisen (17. hein\u00e4kuuta 1640) j\u00e4lkeen. Vihki\u00e4isiss\u00e4 tapahtui my\u00f6s ensimm\u00e4inen dokumentteihin j\u00e4\u00e4nyt yliopistollinen teatteriesitys: kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 niiden j\u00e4lkeen esittiv\u00e4t opiskelijat n\u00e4ytelm\u00e4n Studentes<\/span>.<\/em> Sen on arveltu olevan saksalais-ruotsalaista traditiota oleva n\u00e4ytelm\u00e4, jossa asetettiin vastakkain ahkera ja laiska opiskelija. Studentes<\/em> esitettiin latinaksi, ja paikalla ovat olleet Brahesta alkaen kaikki kaupungin mahtavuudet rouvineen, osana avajaisjuhlia ja Brahen kauden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4.<\/p>\n\n\t\t