{"id":134,"date":"2014-12-31T08:50:50","date_gmt":"2014-12-31T05:50:50","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=134"},"modified":"2016-03-15T12:16:23","modified_gmt":"2016-03-15T09:16:23","slug":"1-2-keskiajan-teatteri-tuntematon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/1-2-keskiajan-teatteri-tuntematon\/","title":{"rendered":"
1.2<\/div>Keskiajan teatteri \u2014 tuntematon"},"content":{"rendered":"

Satakunnan, H\u00e4meen ja Varsinais-Suomen peltoviljely ja vauraaksi kehittynyt rautakautinen yhteiskunta joutui 500-luvulta alkaen l\u00e4ntisen kristillisen vaikutuksen kohteeksi. Hautal\u00f6yt\u00f6jen perusteella on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 uuden uskonnon rantautuminen tapahtui pitk\u00e4n prosessin aikana.<\/p>\n

L\u00e4ntisen kirkon l\u00e4hetysty\u00f6 ulottui 830-luvulla Sveanmaan keskukseen Birkaan, M\u00e4laren-j\u00e4rven saareen. Skandinavian oltua pitk\u00e4\u00e4n saksalaisten piispojen aluetta, pyrki paavinistuin omassa kiistassaan maallista valtaa edustavien Saksan keisarien kanssa \u2013 tehostamaan politiikkansa perustamalla Uppsalaan piispanistuimen 1040-luvulla.<\/p>\n

Kokem\u00e4enjoen laaksolla, jonka kautta kulkee vesitie Pirkanmaalle ja H\u00e4meen syd\u00e4meen, oli laajat yhteydet Uplantiin ja Sveanmaalle. Tuolloin mets\u00e4t erottivat kulttuureita, vesitiet ja meret yhdistiv\u00e4t.<\/p>\n

Ahvenanmaan ja Turun saariston muodostamilla yhteis\u00f6ill\u00e4 on ollut selv\u00e4sti enimm\u00e4t yhteytens\u00e4 etel\u00e4\u00e4n, Viron ja Baltian suuntaan. T\u00e4m\u00e4 on johtanut Matti Klingen (1983) esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rohkean oletuksen muinaisuutemme kahdesta merivallasta. Siin\u00e4 Uplannin ja Satakunnan muodostaman yhteis\u00f6n edut olisivat olleet yhteisi\u00e4 sek\u00e4 kilpailleet etel\u00e4isen meriyhteis\u00f6n kanssa. T\u00e4m\u00e4 etel\u00e4inen olisi voinut ulottua Turun rannikolta Viroon Saarenmaan ja Hiidenmaan suuntaan, ja sielt\u00e4 pitkin Baltian rannikkoa, joten se oli yhteydess\u00e4 saksalaisten kauppakontakteihin ja kauppaoikeuksiin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 teoria voisi tarjota paitsi pohjaa Kalevalan runostossa kuvatuille merellisille taisteluille, my\u00f6s selityksen monissa l\u00e4hteiss\u00e4 esiintyv\u00e4lle, mutta h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa olevalle Vendien maan k\u00e4sitteelle. Olivathan Ruotsin kuninkaat arvonimilt\u00e4\u00e4n kauan Sveanmaan, G\u00f6tanmaan ja Vendien kuninkaita.<\/p>\n

Varhaista kristillist\u00e4 vaikutusta oli tullut nykyisen Suomen alueelle ja Karjalaan it\u00e4isess\u00e4 muodossa, mik\u00e4 n\u00e4kyy kristillisen sanaston ilmestymist\u00e4 suomen kieleen slaavilaisper\u00e4isess\u00e4 muodossa. Pisimmill\u00e4\u00e4n ortodoksista vaikutusta on ollut l\u00e4nteen Nastolassa asti, jonka nimi yhdistet\u00e4\u00e4n Anastasiokseen eli Kristuksen hautakirkkoon Jerusalemissa.<\/p>\n

Suomen kulttuuriselle it\u00e4\u2013l\u00e4nsi j\u00e4nnitteelle sek\u00e4 sen kohtalolle olla intressipiirien v\u00e4lisen\u00e4 taistelutanterena syntyi perusta jo Suomen keskiajan alkaessa.<\/p>\n

Teatterin ja esitt\u00e4vien taiteiden kannalta monet luonnonuskontojen eli pakanuuden ajalta periytyv\u00e4t traditiot toki s\u00e4ilyiv\u00e4t. Ne osin v\u00e4istyiv\u00e4t syrjemm\u00e4lle, mutta peltoviljelyn piiriss\u00e4 olevassa L\u00e4nsi-Suomessa ne sekoittuivat roomalaiskatolisen kirkon pyrkiess\u00e4 ennemmin muuntamaan ja sulauttamaan uskomukselliset traditiot kuin h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 suoraan. L\u00e4ntisen kirkon \u201dansiota\u201d ovat keskiajan teatterilliset ilmi\u00f6t, koska it\u00e4isen eli ortodoksisen kirkon my\u00f6t\u00e4 ei tullut varsinaisia teatterimuotoja.<\/p>\n

Teatterillisuutta eli esitt\u00e4vyytt\u00e4 ja tapahtumien el\u00e4v\u00f6itt\u00e4mist\u00e4 tai \u201dlihallistamista\u201d sis\u00e4ltyi silti molempien kristillisten kirkkojen jumalanpalvelusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Lopullisesti 1000-luvulla erkaantuneiden kirkkojen menoissa, niin it\u00e4suomalainen (Muinais-Karjalassa) kuin l\u00e4nsisuomalainen ihminen (Varsinais-Suomessa) kohtasi esitt\u00e4vyytt\u00e4 jumalanpalvelusten rituaalisissa menoissa ja pyhien el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tekoja symboloivissa tapahtumissa. Kuvamaailma kuului molemmilla olennaisena osana hartauden harjoitukseen ja uskonasioiden opettamiseen, ortodokseilla ikoneissa ja pyhimysten el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvaavissa kuvasarja-ikoneissa, roomalaiskatolisessa kirkossa kirkkojen sein\u00e4maalausten kuvaohjelmissa.<\/p>\n

L\u00e4nsieurooppalaisen teatterin synty on tiiviisti yhteydess\u00e4 roomalaiskatoliseen kirkkoon, kun seuraavassa tarkastellaan Suomea osana l\u00e4ntist\u00e4 kristikuntaa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4isaamun kirkko-ooppera ja muu kirkollinen n\u00e4ytelm\u00e4<\/h3>\n

Teatterin historiaan katolisen kirkon piiriss\u00e4 kuuluu Manner-Euroopassa ja Englannissa kehittynyt liturginen n\u00e4ytelm\u00e4 eli kirkko-oopera<\/strong> jo 950-luvulta alkaen. Keskeisen\u00e4 osana siin\u00e4 oli p\u00e4\u00e4si\u00e4isaamun evankeliumiin pohjaava vuorolaulu: \u201dQuem quaeritis?\u201d <\/em> [kvem kveeritis]. \u201dKet\u00e4 etsitte?\u201d<\/em> on Jeesuksen haudan kivell\u00e4 istuvan enkelin kysymys ruumista voitelemaan tulleille naisille. Siit\u00e4 oli rakennettu Raamatun tilannetta vastaava vuorolaulun mukainen n\u00e4ytelm\u00e4llinen kohtaus, jonka esitt\u00e4minen ensin vakinaistettiin. My\u00f6hemmin se kehittyi ja laajeni eri puolille Eurooppaa.<\/p>\n

Uusimmat l\u00e4hdel\u00f6yd\u00f6t ja vasta alullaan oleva k\u00e4sikirjoitusten tutkimus viittaisi siihen, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isaamun vuoroliturgiaa l\u00f6ytyisi my\u00f6s Suomesta lukuisina nuottitoisintoina. Keskiajan tutkimuksessa ajatellaan nyky\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti Lounais-Suomi osaksi yleisen eurooppalaisen yhten\u00e4iskulttuurin vaikutuspiiri\u00e4.<\/p>\n

Englannin ja Skandinavian kontaktit olivat vilkkaat, ajoin sotaisat ajoin rauhaisat. Tanskalaiset olivat hallinneet Englannissa 1018\u20131035 ja heid\u00e4n kuninkaansa Knut Suuri piti Winchesteri\u00e4 hallituskaupunkinaan. Winchesteriss\u00e4 muiden mukana tehtiin p\u00e4\u00e4si\u00e4isteatteria. P\u00e4\u00e4si\u00e4isn\u00e4ytelmin\u00e4 alkaneet ja aluksi papiston n\u00e4yttelem\u00e4t kuvaelmat Raamatun tapahtumista laajenivat muodoltaan.<\/p>\n

Vuoden 1150 aikoihin Raamattu-aiheiset n\u00e4ytelm\u00e4t siirtyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ulkona esitett\u00e4viksi, ja erityisesti 1300-luvun lopulta alkaen ne kehittyiv\u00e4t laajimmilleen suuriksi kaupungit k\u00e4sitt\u00e4viksi spektaakkeleiksi, joita esitettiin uuden Corpus Christi eli Pyh\u00e4n Ruumiin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4ohjelmana, ja joiden valmistamiseen kaupungin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iskillat osallistuivat.<\/p>\n

Vastaavia esityksi\u00e4 tunnetaan samalta ajalta Skandinavian ja Baltian alueella. Ruotsissa n\u00e4in on p\u00e4\u00e4telty erityisesti It\u00e4-G\u00f6tanmaalta, Vadstenan ja Link\u00f6pingin k\u00e4sikirjoitusten pohjalta. It\u00e4meren alueen suurkaupungista Riiasta tiedet\u00e4\u00e4n Profeettojen n\u00e4ytelm\u00e4n<\/em> esityksest\u00e4 vuonna 1206. Viron ja Tallinnan jouduttua Saksalaisen Ritarikunnan haltuun my\u00f6s sinne ovat l\u00e4hetysteht\u00e4viin tarkoitetut kautta Euroopan tunnetut n\u00e4ytelm\u00e4t levinneet.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4\u00a0Keskiaikainen teatteri Skandinavian alueella<\/a><\/p>\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4ismessuun liittyv\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Suomessakin kertovat nuottien lis\u00e4ksi er\u00e4\u00e4t esinel\u00f6yd\u00f6t Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kirkoista. T\u00e4llaisia voivat olla er\u00e4\u00e4t sein\u00e4komerot, ik\u00e4\u00e4n kuin symbolisina haudan paikkoina. On l\u00f6ydetty my\u00f6s puuarkkuja, joissa Kristus-hahmo makaa ja jonka yl\u00f6snousemus olisi esitetty vaihtamalla nukke hahmoon, jolla on voitonristi k\u00e4dess\u00e4 ja hostias- eli ehtoollisleip\u00e4 rinnassa. \u2013 Kenties t\u00e4llaiset ovat yleistyneet vasta 1420-luvulta alkaneen Manner-Suomen kivikirkkojen rakennusaallon my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Hattulan Pyh\u00e4n Ristin kirkosta, Suomen toiseksi t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 pyhiinvaelluskirkosta, on l\u00f6ytynyt puisia patsaita, joista muodostuu osa ns. Ristin tie <\/em>-kokonaisuudesta, Via Crucis<\/em> -sarjasta, jossa on kuvattu Jeesuksen pitk\u00e4perjantaisen ristin kantamisen eri vaiheet. Patsaat ovat voineet olla vietyin\u00e4 kirkon ulkopuolelle hiljentymist\u00e4 varten, mutta niihin on voinut liitty\u00e4 kerrontaa ristintien eri pys\u00e4hdyskohdista. Er\u00e4\u00e4nlainen vaatimattomampi veistosten avulla kerrottu versio siis ns. pitk\u00e4perjantain n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Muita kirkollisia n\u00e4ytelmi\u00e4 on my\u00f6s loppiaisena eli Kolmen kuninkaan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esitetty Ordo tai Officium stellae, N\u00e4ytelm\u00e4 t\u00e4hdest\u00e4<\/em>, jossa kuljetaan t\u00e4hte\u00e4 kantaen ymp\u00e4ri kirkon ja jossa kerrotaan it\u00e4maan tiet\u00e4jist\u00e4 ja joulun tapahtumista. T\u00e4hden j\u00e4ljess\u00e4 ovat tulleet kolme kuningasta eli tiet\u00e4j\u00e4\u00e4, jotka vaellettuaan l\u00e4pi kirkon ovat p\u00e4\u00e4sseet kuoriin, josta verhon takaa ovat l\u00f6ytyneet Jeesus, Maria ja Josef. Matkaan on kuulunut tapaaminen Herodeksen kanssa, sek\u00e4 my\u00f6hemmin viittaus Betlehemin lastenmurhaan. N\u00e4iden suoranaisena j\u00e4\u00e4nteen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 Tiernapoikia<\/strong>, juhlapyhien vakavana, mutta my\u00f6s el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaihtelua tuovana kirkollispohjaisena perinteen\u00e4.<\/p>\n

Piispa Henrikist\u00e4 tulee kansallispyhimys<\/h3>\n

Nykytutkimus ei en\u00e4\u00e4 rakenna k\u00e4sityst\u00e4 Suomen keskiajasta perinteisten ns. kolmen ristiretken varaan. Vanhan k\u00e4sityksen mukaan vuonna 1150 olisi tehty Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen, noin 1250 H\u00e4meeseen ja 1297 Viipuriin l\u00e4ntiset sotaretket. Mik\u00e4li sellaiset ovat toteutuneet, niiden ensisijaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei voida en\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytyst\u00e4, koska kristinusko oli ollut Suomessa sit\u00e4 ennen jo satoja vuosia. Kyse oli ilmeisesti kirkollisen j\u00e4rjestyksen vakiinnuttamisesta ja organisoinnista eri alueille ja maallisella vallalla tarve linnoitusten rakentamiseksi. Keskiaikaisissa l\u00e4hteiss\u00e4 usein valiteltiin sit\u00e4, miten suomalaiset turvautuivat kirkkoon vain vihollisen tai vaaran uhatessa, mutta hylk\u00e4siv\u00e4t sen heti ollessaan turvassa. T\u00e4llainen ongelma ei ehk\u00e4 koskenut vain Suomea.<\/p>\n

Mik\u00e4li Piispa Henrik, ensimm\u00e4isen ristiretken hahmo, oli historiallinen henkil\u00f6, h\u00e4n on retkeillyt nimenomaan kirkollisen j\u00e4rjestyksen vakiinnuttajana, pappien ja hiippakunnan verotusta j\u00e4rjestelem\u00e4ss\u00e4. Sit\u00e4 kautta Henrikin kuolemaan n 1155 K\u00f6yli\u00f6ss\u00e4 ja hautapaikkaan Nousiaisissa liittyv\u00e4 perim\u00e4tieto sek\u00e4 my\u00f6hemmin h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen muodostunut tarinaperinne ankkuroitui selv\u00e4sti suomalaisiin paikkakuntiin. Kirkko alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Henrikin kohtaloa jopa er\u00e4\u00e4nlaista varhaista suomalaista identiteetti\u00e4 rakentamaan.<\/p>\n

Henrikist\u00e4 tuli Suomen suojeluspyhimys, h\u00e4nen kaksi muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuolinp\u00e4iv\u00e4 tammikuussa ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4 kes\u00e4kuussa muodostuivat my\u00f6h\u00e4iskeskiajan suuriksi juhlap\u00e4iviksi. Ajallisesti kultin organisoituminen sijoittui Turun nykyisen tuomiokirkon laajentamiseen noin vuonna 1300. Kun Ruotsilla samaan aikaan oli intressi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 kohti Nevaa ja vahvistaa valtakuntaansa, m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kaikkialla Suomessa vietett\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s Pyh\u00e4n Henrikin messuja.<\/p>\n

Yleisemminkin k\u00e4\u00e4nnekohtana kirkollisen vallan vahvistumisessa voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Nousiaisiin haudatun piispa Henrikin j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset siirrettiin vastavalmistuneeseen tai laajennettuun Turun tuomiokirkkoon noin 1320. T\u00e4ll\u00f6in hengellinen ja maallinen keskus siirtyiv\u00e4t Aurajoen suuhun, ja Turusta (ven. Turg=tori) ja ruotsiksi jokipes\u00e4st\u00e4 (\u00c5bo) kehittyi Suomen t\u00e4rkein kaupunki, kaupan ja kulttuurin solmukohta pohjoisen It\u00e4meren alueelle.<\/p>\n

Olojen rauhoittumista edisti samoihin aikoihin vuonna 1323 ikuisiksi ajoiksi solmittu P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha, jossa it\u00e4raja vakiinnutettiin kulkemaan ensin ns. Rajajokea pitkin, mutta k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n sitten pitkitt\u00e4issuuntaisesti halki Karjalan kannaksen ja vinosti Savon kautta kohti Pohjanlahtea. Viipuri j\u00e4i Ruotsin puolelle, mutta Laatokan etel\u00e4rannalla oleva K\u00e4kisalmi muodostui it\u00e4isen kirkon ja novgorodilaisen vaikutuspiirin tukikohdaksi, olihan Laatokan saareen jo 1100-luvulla perustetusta Valamosta nousemassa koko laajan Karjalan seudun merkitt\u00e4vin luostari.<\/p>\n

Kivikirkkojen rakentaminen l\u00e4ntiseen Suomeen voimistui 1300-luvun lopulla ja 1400-luvulla. Samat ajat merkitsiv\u00e4t my\u00f6s keskiajan r\u00e4lssin eli varhaisen aateliss\u00e4\u00e4dyn vahvistumista, mutta my\u00f6s itsen\u00e4isyytt\u00e4 suhteessa Ruotsin kuninkaaseen. Pitk\u00e4n aikaa ylin hallitsija nimitt\u00e4in oli Tanskassa. Pohjoismaisen yhteisen kuninkuuden, eli Kalmarin unionin aika oli yli 12 vuosikymment\u00e4 1397\u20131520. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan nationalistinen politiikka eli taistelu Tanskan yli valtaa vastaan merkitsi samalla otteen kiristymist\u00e4 Suomen alueesta 1520-luvulta alkaen ja uskonpuhdistuksen tuomista valtakuntaan.<\/p>\n

Suomen teatterihistorian kannalta on avoin, mutta silti k\u00e4sittely\u00e4 vaativa kysymys olisiko Pyh\u00e4n Henrikin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 esitetty Turussa maan t\u00e4rkeimm\u00e4n kirkollisen juhlap\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4? <\/strong>Henrikist\u00e4 kirjoitettua kirkollista legendaa ja kansanrunon eli Surmavirren toisintoja tutkimalla voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 suomalaisen kirkollisen teatteriesityksen Pyh\u00e4n Henrikin n\u00e4ytelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 jotain.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4\u00a0Piispa Henrikin n\u00e4ytelm\u00e4n pohjaa<\/a><\/p>\n

Talvista juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin 18. tammikuuta, joka oli pyhimykseksi nostetun piispan surmap\u00e4iv\u00e4 ja siten taivaallisen syntym\u00e4n p\u00e4iv\u00e4. Kes\u00e4kuun juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 edelsi 17.6. Turun tuomiokirkon vihkimisen muistojuhla sek\u00e4 18.6. Henrikin reliikkien eli luiden ja vaatekappaleiden Turkuun siirt\u00e4misen muistop\u00e4iv\u00e4. Keskiajan laajin suomalainen s\u00e4vellys, monituntinen Henrikin messu liittyy n\u00e4ihin juhliin. Sen osien v\u00e4leiss\u00e4 luettiin latinankielist\u00e4 kirkollista legendaa ihmet\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Juuri juhlap\u00e4ivien viettoon on t\u00e4ytynyt liitty\u00e4 jotain, jonka voimme olettaa muualta Euroopasta tutuksi, ja jossa paikallista suojeluspyhimyst\u00e4 juhlitaan teatteria esitt\u00e4en \u2013 kansan omalla kielell\u00e4, ei latinaksi. Euroopan kaupungeissa teatteri oli lis\u00e4\u00e4ntynyt niiden alkaessa elpy\u00e4 1350 koetun Musta surma -epidemian j\u00e4lkeen. 1400-luku Suomessakin on vilkkaan kaupallisen ja sivistyksellisen kanssak\u00e4ymisen aikaa.<\/p>\n

Kuten usein kirkollisten juhlien yhteydess\u00e4, vietettiin samalla markkinat. Juuri Talvi-Heikin juhlap\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan olisi erinomaisesti voinut sopia talvisella j\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuvasta surmaty\u00f6st\u00e4 kertova n\u00e4ytelm\u00e4. S\u00e4\u00e4n ja ulkoilmaesityksen toimimista ajatellen my\u00f6s Kes\u00e4-Heikin muistop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 olisi voinut my\u00f6s tulla sopiva muistuttamaan juhlap\u00e4iv\u00e4n aiheesta. Ajankohta kes\u00e4kuussa oli sit\u00e4 paitsi hyvin yhteensopivaa sen kanssa, miten Corpus Christi-juhlaa vietettiin kaikkialla helluntain ja juhannuksen v\u00e4liss\u00e4: maanviljelyn kev\u00e4tt\u00f6iden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 oli sopivin ajankohta Pohjois-Euroopassa laajojen kirkkon\u00e4ytelmien esityksille, niin my\u00f6s mahdolliselle Henrikin n\u00e4ytelm\u00e4lle.<\/p>\n

Paljon l\u00e4hdeaineistoa Suomen historiasta paloi ensin kun 1318 Kuusiston piispanlinna poltettiin, sitten monissa muissa sodissa h\u00e4visi materiaalia ja aikanaan 500 vuotta my\u00f6hemmin, kun itse Turku paloi vuonna 1827. Uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen voutien tilikirjojen kansiksi sidotuissa papereissa on kuitenkin paljon tutkimatonta aineistoa, joka vasta viimevuosina on otettu esille.<\/p>\n

Leikarit ja muut esiintyj\u00e4t<\/h3>\n

Keskiajan teatterimaisemaan kuuluivat Euroopassa paikasta toiseen matkustavat joculatores<\/strong> tai histriones<\/strong>. Termien suomentaminen on ongelmallista. Ruotsiksi on puhuttu leikareista<\/strong>, (lekare \/ spelare) jolloin on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 rajoittuivatko teht\u00e4v\u00e4t pelkk\u00e4\u00e4n musiikin soittamiseen vai oliko mukana niin sanotusti huumoria tai j\u00e4nnityst\u00e4 vai molempia. Ajan teksteiss\u00e4 esiintyv\u00e4 toinen termi pipare<\/strong> nimitt\u00e4in viittaa selv\u00e4sti puhallinsoittajaan. Latinalaisper\u00e4ist\u00e4 joculator<\/strong>-termi\u00e4 ajatellaan jonkinlaisen narrin ja jongl\u00f6\u00f6rin yhdistelm\u00e4n\u00e4. Histrio<\/strong> sen sijaan on selv\u00e4sti n\u00e4yttelij\u00e4 ja tulee l\u00e4helle toista vanhaa nimityst\u00e4, mimus<\/strong>.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 Leikarit<\/a><\/p>\n

Leikareita koski jo Maunu Eerikinpojan lakikirjassa 1200-luvun lopulla oma kohtansa, joka antoi luvan rangaista leikaria tarvittaessa rajustikin, mik\u00e4 osoittaa n\u00e4m\u00e4 esiintyj\u00e4t l\u00e4hes lainsuojattomiksi asemaltaan. Toisaalta ajan l\u00e4hteist\u00e4 l\u00f6ytyy mainintoja siit\u00e4, miten heille on lahjoitettu sellaisia hienoja ja v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 vaatteita, jollaisia ei ollut lupa kuin aateliston pit\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 niit\u00e4 olisi k\u00e4ytetty nimenomaan n\u00e4ytelmien puvustuksina, kuten vuosisatoja sen j\u00e4lkeenkin on ollut tapana.<\/p>\n

Voidaan ajatella ett\u00e4 erilaisina porukoina kulkiessaan tavoitteena on ollut kuitenkin esitt\u00e4\u00e4 huumoria ja nujakkaa. Leikarit ovat kuitenkin voineet joutua my\u00f6s kiusaamisen kohteeksi, ja jos he ovat olleet liian r\u00f6yhkeit\u00e4, on kyl\u00e4n toimesta j\u00e4rjestetty j\u00e4yn\u00e4\u00e4 eli vastatoimia. Suomen yhteydess\u00e4 esiintyy my\u00f6s termi larvator <\/strong>eli naamioitu, ilmeisesti sarvip\u00e4iseksi olennoksi. Kyseess\u00e4 saattaa olla siis my\u00f6s karnevaaliin tai talviaikaisiin vanhoihin el\u00e4inleikkeihin tai paholaiseen assosioituva esiintyj\u00e4. Ingmar Bergmanin elokuvassa Seitsem\u00e4s sinetti<\/em> (1956) esiintyy yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4 ilveilij\u00e4 perheineen.<\/p>\n

Piispa Hemming (1290\u20131366) oli er\u00e4s merkitt\u00e4vimmist\u00e4 piispoistamme, oppinut ja aikaansaapa. H\u00e4net valittiin Turun piispaksi 1338 ja h\u00e4n mm edelleen laajensi tuomiokirkkoa, lahjoitti sille merkitt\u00e4vi\u00e4 esineit\u00e4 sek\u00e4 yli 40 niteen monipuolisen kirjastonsa. H\u00e4n antoi hiippakuntansa papistolle s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja ohjeita. Kirkon laajennuksen valmistuttua vietetyst\u00e4 juhlassa on tiett\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytetty ilotulitteisiin verrattavia efektej\u00e4 ja mahdollisesti juhlavaa kirkollista tanssia.<\/p>\n

Hemming oli lukuisien muiden piispojen tapaan opiskellut Pariisissa, lis\u00e4ksi h\u00e4n oli tehnyt matkan Roomaan Vadstenan Birgitan asioissa eli siis n\u00e4hnyt ja kuullut paljon. On p\u00e4tev\u00e4 arvaus ajatella, ett\u00e4 h\u00e4nen aikanaan on my\u00f6s kannustettu papistoa n\u00e4ytelm\u00e4esityksen valmistamiseen. Suomalaisten opink\u00e4ynti\u00e4 tutkinut Jussi Nuorteva (1997\/99) on l\u00f6yt\u00e4nyt Euroopan keskiajan yliopistoista kaikkiaan 142 opiskelijaa, joiden l\u00e4ht\u00f6kohta on ollut Turun hiippakunnassa. Heid\u00e4n palaamisensa Suomeen on ilman muuta merkinnyt v\u00e4litt\u00f6mien kansainv\u00e4listen vaikutteiden kulkeutumista maahamme.<\/p>\n\n\t\t