{"id":138,"date":"2014-12-31T08:57:38","date_gmt":"2014-12-31T05:57:38","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=138"},"modified":"2016-09-01T11:58:29","modified_gmt":"2016-09-01T08:58:29","slug":"1-turku-teatterikulttuurin-keskuksena-vuoteen-1827","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/1-turku-teatterikulttuurin-keskuksena-vuoteen-1827\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1<\/div>Turku teatterikulttuurin keskuksena vuoteen 1827"},"content":{"rendered":"<p>Teatteritaiteen ja teatteriel\u00e4m\u00e4n historia Suomessa on j\u00e4sentyy ensimm\u00e4iselt\u00e4 jaksoltaan Turun kulttuurisen johtoaseman loppuun. Ruotsin osana Turku oli it\u00e4isten maakuntien piispan, yliopiston ja hovioikeuden kaupunki \u2013 jopa Tukholman merellinen kaksoiskaupunki. Autonomisen suuriruhtinaskunnan keskus se ehti olla vain kolme vuotta, kun Helsinki jo m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin p\u00e4\u00e4kaupungiksi 1812. Siirtym\u00e4\u00e4 viivytti Suomen sodan aikana palaneen Helsingin hidas, mutta sit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi uuden keskustan rakennusprojekti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-138 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"600\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/01_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-203\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/01_x.jpg 600w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/01_x-300x230.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-203'>\n\t\t\t\tAurajoen yli kulkeva silta Turussa. Akvarelli, Gavril Sergejev 1811.  [Ven\u00e4j\u00e4n Valtiollinen Sotahistorian Arkisto, Moskova. Timo Syrj\u00e4nen 1982. Museovirasto]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Turun palo 1827 tuhosi korvaamattomia kulttuuriaarteita ja johti siihen, ett\u00e4 monien toimintojen painopiste siirtyi Helsinkiin. Samana vuonna valmistui Helsingin ensimm\u00e4inen jo alun perin teatteriksi rakennettu puutalo, C. L. Engelin Esplanaditeatteri.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen opintojakso k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 n\u00e4in k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko Ruotsin vallan ajan, jolloin Turku kohosi kulttuurisesti virke\u00e4ksi erityisesti kustaviaanisena eli Kustaa III:n hallitusaikana (1772\u20131792), jota Suomessa on nimitetty my\u00f6s Porthanin ajaksi, professori H. G. Porthanin mukaan.<\/p>\n<p>Rinnalla seurataan sit\u00e4, miten 1703 perustettu Pietari vaikutti voimakkaasti Viipuriin. Viipuri pidet\u00e4\u00e4n Suomen tarkastelussa mukana ennen muuta siksi, ett\u00e4 kulttuurisesti se on jo keskiajalta alkaen ollut osa Ruotsi-Suomea, vaikka vasta Pietarin suurkaupungin l\u00e4heisyys ja joutuminen Ven\u00e4j\u00e4n osaksi nosti sen kulttuuriseen monimuotoisuuteensa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teatteritaiteen ja teatteriel\u00e4m\u00e4n historia Suomessa on j\u00e4sentyy ensimm\u00e4iselt\u00e4 jaksoltaan Turun kulttuurisen johtoaseman loppuun. Ruotsin osana Turku oli it\u00e4isten maakuntien piispan, yliopiston ja hovioikeuden kaupunki \u2013 jopa Tukholman merellinen kaksoiskaupunki. Autonomisen suuriruhtinaskunnan keskus se ehti olla vain kolme vuotta, kun Helsinki jo m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin p\u00e4\u00e4kaupungiksi 1812. Siirtym\u00e4\u00e4 viivytti Suomen sodan aikana palaneen Helsingin hidas, mutta sit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":203,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,9],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=138"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1267,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138\/revisions\/1267"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=138"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=138"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=138"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}