{"id":168,"date":"2015-01-07T17:32:46","date_gmt":"2015-01-07T14:32:46","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=168"},"modified":"2016-03-10T15:25:50","modified_gmt":"2016-03-10T12:25:50","slug":"piispa-henrikin-naytelma-oletuksen-tausta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/piispa-henrikin-naytelma-oletuksen-tausta\/","title":{"rendered":"Piispa Henrikin n\u00e4ytelm\u00e4 \u2014 oletuksen tausta"},"content":{"rendered":"

Suomeen tulleen piispa Henrikin historiallinen olemassaolo on ep\u00e4varmaa, mutta h\u00e4net surmasi melko yhten\u00e4isten perim\u00e4tietojen maukaan satakuntalainen talonpoika tai mahtimies Lalli. T\u00e4rkeimm\u00e4t traditiot ovat kahdensuuntaisia. Kansanruno, Piispa Henrikin surmavirsi,<\/em>\u00a0(Kanteletar III, 7) johon my\u00f6s sis\u00e4ltyy selvi\u00e4 repliikkej\u00e4, on kirjattu laulajilta useina toisintoina ja niiss\u00e4 painottuu toisaalta Lallin motiiveja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 kanta (talossa vieraileva piispa ei maksanut majoituksesta), toisaalta kerrotaan h\u00e4nt\u00e4 kohdanneesta rangaistuksesta. Kansan oli ik\u00e4\u00e4n kuin syyt\u00e4 kunnioittaa ulkomaalta tullutta hyv\u00e4ll\u00e4 asialla olevaa piispaa ja oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten v\u00e4\u00e4rin satakuntalainen mahtimies ja talonpoikaisjohtaja Lalli menetteli t\u00e4m\u00e4n surmatessaan.<\/p>\n

Kirkollinen latinankielinen kirjoitus, Vita et miracula Sancti Henrici<\/em>, eli Pyh\u00e4n Henrikin el\u00e4m\u00e4 ja ihmeet<\/em> korostaa viel\u00e4 enemm\u00e4n Henrikin oikeutusta toiminnalle, murhamiehen rangaistusta ja pyhimykseksi nimetyn piispan kuoleman j\u00e4lkeen tapahtuneita ihmeparantumisia. Kirkolliselta kannalta oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 legendaan ne monet kuvaukset, jossa piispalliset arvomerkit ovat ihmeit\u00e4 tekevi\u00e4 (eli siis maagisia) ja jossa Lallia kohtasi ansaittu rangaistus niiden h\u00e4p\u00e4isyst\u00e4 tai v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Piispa Henrikin kuolemaan liittyvist\u00e4 merkityksist\u00e4 k\u00e4ytiin tavallaan tiedotussotaa, aikamme termein sanottuna. Varmuutta ei ole, mutta perusteltua on olettaa, ett\u00e4 Henrikin hautakirkosta Nousiaisissa oli jo ennen vuotta 1300 muodostunut pyhiinvaelluskohde. Martti Haavio (1948) on esitt\u00e4nyt varsin perustellulta tuntuvan ajatuksen sooloesiintyj\u00e4st\u00e4, joka on tuollaisessa paikassa hyvin voinut kertoa runomitassa tai proosana Henrikin el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuolemaan liittyvi\u00e4 tapahtumia er\u00e4\u00e4nlaisena monodraamana. Koko maasta tulevia pyhiinvaeltajia varten tarjolla oli siis kohteeseen liittyv\u00e4 kertomus, el\u00e4mys ja perimm\u00e4inen syy matkaan. T\u00e4llaisia tunnetaan muualta Euroopasta.<\/p>\n

Ajatusta voi my\u00f6s hyvin jatkaa kuvittelemalla 3\u20134-henkist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4, joko kiert\u00e4vi\u00e4 esiintyji\u00e4, ammattilaisia, tai jopa nuoria pappeja tai teinej\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtumia. Mik\u00e4li esitt\u00e4j\u00e4t olisivat olleet kiert\u00e4vi\u00e4 leikareita<\/span>, olisivat he taitonsa kirkon palvelukseen antaessaan voineet saada jonkinlaisen suosituksen mukaansa maan markkinoita kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

LIS\u00c4\u00c4 AIHEESTA <\/a> Leikarit<\/p>\n

Jos t\u00e4llainen esitys on onnistuttu rakentamaan, olivat esiintyj\u00e4t keit\u00e4 tahansa, se on silti ollut riitt\u00e4v\u00e4n j\u00e4nnitteinen, koska yhteis\u00f6ss\u00e4 pitkin 1300-lukua jatkui kysymys ns. kestioikeudesta. Ruokaruotsi on termi kuvaamaan niin kruunun kuin piispan oikeutta saada talonpojilta yl\u00f6spito maata ymp\u00e4ri matkattaessa. Kirkolliseen veronkantoon liittyv\u00e4 legitimiteetti s\u00e4ilyi my\u00f6s kautta keskiajan kiper\u00e4n\u00e4 kysymyksen\u00e4. On helposti kuviteltavissa, ett\u00e4 t\u00e4llaista esityst\u00e4 on kehitelty ja haluttu Turkuun, varsinaisen Henrikin messun yhteyteen, joko tammikuun 17\/18 Henrikin marttyyriuden (eli taivaaseen syntymisen) p\u00e4iv\u00e4\u00e4n eli Talviheikkiin, tai sitten ns. Kes\u00e4heikkiin, eli varsinaiseen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyen.<\/p>\n

SYNOPSIS<\/a> Pyh\u00e4 Henrik -n\u00e4ytelm\u00e4n kuviteltua dramaturgiaa<\/p>\n

Mahdollisen Henrik-n\u00e4ytelm\u00e4n dramaturgiaa<\/strong> on houkuttelevaa konstruoida kokonaisuutena. Itse kansanruno ja legenda sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t useita episodeja, jotka \u201dnormaalilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6vaistolla\u201d varustettu lukija helposti tunnistaa draamallisesti antoisiksi.<\/p>\n

Olihan varsinkin Talviheikist\u00e4 muodostunut koko Suomen t\u00e4rkein kokoontuminen, jolloin Turun tuomiokirkossa esitettiin keskiajan musiikkimme huomattavin teos, vuorokauden ymp\u00e4ri jatkuva monta tuntia musiikkia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 Pyh\u00e4n\u00a0Henrikin palvelus<\/em>, Officium Sancti Henrici.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomeen tulleen piispa Henrikin historiallinen olemassaolo on ep\u00e4varmaa, mutta h\u00e4net surmasi melko yhten\u00e4isten perim\u00e4tietojen maukaan satakuntalainen talonpoika tai mahtimies Lalli. T\u00e4rkeimm\u00e4t traditiot ovat kahdensuuntaisia. Kansanruno, Piispa Henrikin surmavirsi,\u00a0(Kanteletar III, 7) johon my\u00f6s sis\u00e4ltyy selvi\u00e4 repliikkej\u00e4, on kirjattu laulajilta useina toisintoina ja niiss\u00e4 painottuu toisaalta Lallin motiiveja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 kanta (talossa vieraileva piispa ei maksanut majoituksesta), toisaalta […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=168"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1109,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions\/1109"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}