{"id":18,"date":"2014-12-29T12:53:08","date_gmt":"2014-12-29T09:53:08","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=18"},"modified":"2018-11-15T10:12:01","modified_gmt":"2018-11-15T07:12:01","slug":"8-rakennemuutos-eriytyvat-yhteisot-ja-etiikka-1992-2015","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/8-rakennemuutos-eriytyvat-yhteisot-ja-etiikka-1992-2015\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">8<\/div>Rakennemuutos, eriytyv\u00e4t yhteis\u00f6t ja etiikka 1992\u20142015"},"content":{"rendered":"<p>Lamavuosien vaikutusta teatterien rahoituspohjaan 1990-luvun alkuvuosina on kommentoitu jo edellisen jakson lopussa. Seurauksena oli monin paikoin kasvavaa riippuvuutta katsojaluvuista ja ohjelmiston keventymist\u00e4, vaikka asian osoittaminen tarkasti on hankalaa.<\/p>\n<p>Henkil\u00f6st\u00f6ihin teattereissa se vaikutti siten, ett\u00e4 el\u00e4k\u00f6ityvien tilalle ei palkattu uusia, ainakaan pysyville kiinnitykselle\u00a0ja samalla vierailevien n\u00e4yttelij\u00f6itten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4hennettiin. My\u00f6s pysyvien ohjaajien vakansseja j\u00e4tettiin tyhj\u00e4ksi ja pyrittiin tulemaan toimeen vierailevilla ohjaajilla. T\u00e4m\u00e4 puolestaan oli omiaan rapauttamaan ensemble-ajattelua: taiteellisesti vahvojen teatteriryhmittymien kehittyminen tarvitsee my\u00f6s niit\u00e4, jotka ottavat siit\u00e4 taiteellisesti vastuuta.<\/p>\n<p>Laman lis\u00e4ksi Suomen yleiseen ilmapiiriin vaikutti olennaisella tavalla Neuvostoliiton hajoaminen 1991. Se merkitsi uudenlaista henkist\u00e4 liikkuvuutta ja on nopeuttanut monikulttuurisen v\u00e4est\u00f6pohjan syntymist\u00e4. Suomen teatterien katsojapohjakin alkoi asteittain muuttua, kun ven\u00e4l\u00e4iset ja virolaiset tuolivat laajemmin joukoin t\u00f6ihin Suomeen. Se n\u00e4ytti \u00e4kki\u00e4 paljaana sen elintasokuilun, joka tuolloin oli maailman jyrkimpi\u00e4. My\u00f6s muut maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6t, kuten somalit ja arabit olivat astuneet vietnamilaisten rinnalle suomalaisille ty\u00f6paikoille. Monikulttuurinen Suomi alkoi olla tapahtunut tosiasia. Jyrk\u00e4t rasistiset reaktiot skinheadien ja itse syrj\u00e4ytymisuhan alla el\u00e4vien suomalaisten nuorukaisten piiriss\u00e4 aiheuttivat j\u00e4nnitteit\u00e4. Euroopan unionin j\u00e4senyys 1995 alkaen oli selke\u00e4 ratkaisu Suomelle tilanteessa, jossa my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n tulevaisuus oli t\u00e4ysin auki. Kuten kaikkialla muuallakin jyrk\u00e4n kansalliset ja kulttuurisesti sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t reaktiot ja niihin kuuluva populistinen yllytys, tulivat my\u00f6s Suomeen, miss\u00e4 se kanavoitui perussuomalaisten kasvavaan kannatukseen ja lopulta vuosien 2011 ja 2015 vaalitulokseen. Suomen oloissa perussuomalaiset n\u00e4ytt\u00e4ytyy selvimmin oikeistolaisena ty\u00f6v\u00e4enpuolueena.<\/p>\n<p>Eurooppalaisten kulttuurialan verkostojen tarjoamat mahdollisuudet ja Suomen taiteen kansainv\u00e4linen n\u00e4kyminen ovat kulkeneet k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Osa taide-el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on ajattelussaan ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4\u00e4n ollut jo vuosia kansainv\u00e4lisesti orientoitunutta. Tanssin alueella ovat maineikkaimpia suomalaisnimi\u00e4 <strong>Jorma Uotinen<\/strong> ja <strong>Tero Saarinen<\/strong> sek\u00e4 elokuvassa <strong>Aki Kaurism\u00e4ki<\/strong>, kaikki jo 1980-luvulla aloittaneita.<\/p>\n<p>Taiteilijoiden rakentama Suomi-kuva, kuten Aki Kaurism\u00e4en kansainv\u00e4lisesti tunnettu elokuvatuotanto on keskittynyt syrj\u00e4ytyneisiin, juurettomiin, identiteetti\u00e4\u00e4n etsiviin ja yksin\u00e4isiin. N\u00e4iden v\u00e4lille saattaa aina muodostua l\u00e4himm\u00e4isten keskin\u00e4isen v\u00e4litt\u00e4misen yhteis\u00f6. Kuva on er\u00e4\u00e4nlainen utopia menneisyydess\u00e4 ehk\u00e4 tulevaisuudessa. Sen on koettu maailmanlaajuisesti vahvistavan syrj\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vien, pienten ihmisten arvokkuutta. Se on n\u00e4ytt\u00e4nyt seuraavan polven nuorisolle l\u00e4himm\u00e4isenrakkauden eetosta. Kaurism\u00e4en ajattelua voi pit\u00e4\u00e4 huomattavana puheenvuorona suurten ik\u00e4luokkien taloudellista ahneutta ja kerska-ajattelua vastaan, samalla kun se oli veturi kotimaisen elokuvan nousulle, jossa syntyi uuden sukupolven my\u00f6t\u00e4 taiteellista ja taloudellista nostetta. Sit\u00e4\u00a0kotimaisen elokuvan elpyminen todistaa, vaikka se on ammattina vastannutkin yleis\u00f6l\u00e4ht\u00f6iseen ja kaupalliseen haasteeseen. Sit\u00e4 tekev\u00e4 sukupolvi ei en\u00e4\u00e4\u00a0paheksu suuria\u00a0katsojalukuja sin\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-18 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/08bx.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-687\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/08bx.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/08bx-300x225.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/08bx-768x576.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-687'>\n\t\t\t\tReko Lund\u00e1n  Aina joku eksyy KOM-teatteri. Ensi-ilta 28.10.1998. Kuvassa Saara Pakkasvirta ja Tiina Lymi. [Riikka Palonen, Teatterimuseon arkisto]  \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kotimaisen draaman nousu Suomessa 1990-luvulta alkaen (mm.\u00a0<strong>Reko Lund\u00e1n, Sirkku Peltola<\/strong>) n\u00e4kyi siin\u00e4, ett\u00e4 se levisi Helsingist\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4ri maan. Ulkomaisia esityksi\u00e4 ovat saaneet runsasasti mm. <strong>Juha Jokelan<\/strong> ja <strong>Mika Myllyahon<\/strong> kirjoittamat ja hyvin menestyneet n\u00e4ytelm\u00e4t. Ohjaajina rajojen yli ovat matkustaneet ja ulkomaillakin osin asuneet ohjaajista <strong>Kristian Smeds<\/strong> ja <strong>Mikko Roiha<\/strong>. <strong>Sofi Oksanen<\/strong> on <em>Puhdistus<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja sitten samannimisell\u00e4 romaanillaan ollut t\u00e4ysin ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n ilmi\u00f6.<\/p>\n<p>Uusia ryhmi\u00e4 syntyi 1990-luvun alussa, oikeastaan ns. 3. aalto, joiden kohtalo oli tulla \u201dlainsuojattomiksi\u201d eli j\u00e4\u00e4d\u00e4 valtionosuuksia (VOS) koskevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja budjettiautomatiikan ulkopuolelle. \u2013\u00a0Tilanne hiersi alan sis\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 \u201dpuolivillaista taidetta\u201d tai \u201dviihdem\u00f6ss\u00f6\u00e4\u201d tekev\u00e4t VOS-teatterit olivat usein paremmin resurssoituja.<\/p>\n<p>4. aalto ryhmi\u00e4 syntyi 2000-luvulla, ja niiden piiriss\u00e4 genre-rajat ja l\u00e4hestymistavat ovat entisest\u00e4\u00e4nkin monipuolistuneet. Kansainv\u00e4liset festivaalit ja verkostot ovat muuttaneet taiteilijoiden identiteetti\u00e4 \u2013\u00a0voidaan puhua jopa taiteilijoiden nomadisesta identiteetist\u00e4 (festivaali-kiertolaiset), jossa taiteilijoiden yhteis\u00f6n\u00e4 ovat toiset taiteilijat taiteiden v\u00e4linen dialogi ja heimot.<\/p>\n<p>Sellaisen rinnalla voidaan Suomessa asuvien uusien yleis\u00f6nosien piiriss\u00e4 tunnistaa diasporan identiteetti, kuten <strong>Hanna-Leena Helavuori<\/strong> on sanonut. Sill\u00e4 tarkoitetaan vierauden tunnetta kotimaassaan, mieless\u00e4 ja kulttuurissa on jokin kaipuu tai tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 sijaitsee maailmassa jotenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kohdassa \u2013\u00a0kodin ulkopuolella, silti uudessa kotimaassa.<\/p>\n<p>Nokia onnistui 1990-luvun kuluessa nostamaan Suomen taloutta ja osoittamaan sen tekno-osaamisen ja koulutuksen huippumaaksi. Tilanne jatkui pitk\u00e4lle 2000-luvulle, ennen kuin Nokian omat yrityskulttuurin ongelmat, j\u00e4hme\u00e4 ja hierarkinen ajattelu alkoivat vaikuttaa sen uusiutumiskykyyn globaaleilla markkinoilla. Syyskuussa 2013 Nokian matkapuhelintuotanto myytiin Microsoftille. Suomen Nokia-ihme alkoi hiipua, innovaatiot ja talouskasvu piti ajatella taas uusiksi.\u2013 Uuden rakennemuutoksen aiheuttaa suurten ik\u00e4luokkien el\u00e4k\u00f6ityminen, edess\u00e4 oleva kustannusvaje ja enn\u00e4tysm\u00e4isesti kasvava valtionvelka. Vuoden 2015 Suomessa oli tunnelma aikakausien rajasta. Sellaisina aikoina yleens\u00e4 teatteri saa merkityst\u00e4 keskusteltaessa muutosten suunnasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lamavuosien vaikutusta teatterien rahoituspohjaan 1990-luvun alkuvuosina on kommentoitu jo edellisen jakson lopussa. Seurauksena oli monin paikoin kasvavaa riippuvuutta katsojaluvuista ja ohjelmiston keventymist\u00e4, vaikka asian osoittaminen tarkasti on hankalaa. Henkil\u00f6st\u00f6ihin teattereissa se vaikutti siten, ett\u00e4 el\u00e4k\u00f6ityvien tilalle ei palkattu uusia, ainakaan pysyville kiinnitykselle\u00a0ja samalla vierailevien n\u00e4yttelij\u00f6itten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4hennettiin. My\u00f6s pysyvien ohjaajien vakansseja j\u00e4tettiin tyhj\u00e4ksi ja pyrittiin [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":687,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,2],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1863,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions\/1863"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}