Suomen alueen, eli valtakunnan it\u00e4osan teatterihistoriaa tarkasteltaessa on luotava katsausta my\u00f6s l\u00e4hialueille, ennen muuta valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupunkiin Tukholmaan, jonne yhteydet olivat kaiken aikaa vilkkaat eri osista maata. Kaupan tai virkatoimiensa takia matkustavaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n teatteria ja sill\u00e4 oli v\u00e4lillist\u00e4 vaikutusta siihen, mit\u00e4 esimerkiksi aateliston linnoissa saatettiin harrastaa.<\/p>\n
Tiedot ensimm\u00e4isist\u00e4 kiert\u00e4vist\u00e4 englantilaisista komedianteista Ruotsissa ovat Kaarle-herttuan hovista Nyk\u00f6pinghusissa vuosina 1591\u20131592. My\u00f6s h\u00e4nen h\u00e4iss\u00e4\u00e4n on ollut esityksi\u00e4. Samoin italialaisen seurueen esitys on j\u00e4rjestetty, kun h\u00e4nen veljens\u00e4 Juhanan poika Sigismund kruunattiin 1594. On my\u00f6s ep\u00e4varmaa, ovatko esiintyj\u00e4t olleet vain muusikoita, vai onko esitetty my\u00f6s kuvaelmia, tableau-asetelmia juhlan aiheesta, esimerkiksi Ruotsin ja Puolan valtaistuinten liitosta.<\/p>\n
Suomalaisillekin oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 teatteria valtakuntansa p\u00e4\u00e4kaupungissa koko 1600-luvun ajan. Hovin suljettujen n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen lis\u00e4ksi sit\u00e4 n\u00e4ytettiin vanhan Tre Kronor -nimisen kuninkaanlinnan Slottsbackenin puoleisessa ulkoilma-aitauksessa eli Leojnkulan-teatterissa sek\u00e4 vastap\u00e4isiss\u00e4 Suuressa ja Pieness\u00e4 Pallohallissa, joista Lilla Bollhuset on vuodesta 1725 ollut Finska kyrkan. 1640-1655 oli S\u00f6dermalmin kaupunginosan Bj\u00f6rneg\u00e5rdenissa sijainneen majatalon pit\u00e4j\u00e4n\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4 Christia Thum. Tiedot teatterista siell\u00e4 ovat osin ep\u00e4varmoja, mutta kyseess\u00e4 saattoi olla Ruotsin ensimm\u00e4inen julkinen, kaikille avoin teatteri.<\/p>\n
Upsalan yliopiston piiriss\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4toiminta oli ollut 1610-luvulla my\u00f6s ollut vilkasta, ajoittain esitykset olivat v\u00e4lineit\u00e4 kahden professorin v\u00e4lisess\u00e4 kiistassakin. Johannes Rudbeckius, oli esitytt\u00e4nyt erityisesti antiikin tekstej\u00e4 ja h\u00e4nell\u00e4 oli omat kannattajansa.<\/p>\n
Kiinnostavia ovat my\u00f6s historioitsija Johannes Messeniuksen kirjoittamat n\u00e4ytelm\u00e4t, joissa k\u00e4siteltiin tarunomaisia aiheita Ruotsin muinaisesta historiasta. Messeniuksella oli takanaan vaellusvuodet Euroopassa ja muistissaan jesuiittojen monet kouluteatterit. H\u00e4n esitytti n\u00e4ytelmi\u00e4\u00e4n opiskelijoidensa kanssa, ainakin kerran ilmeisesti my\u00f6s Uppsalan talvimarkkinoilla (Distinget).<\/p>\n
N\u00e4ytelm\u00e4 Disa <\/em>(1611), kertoo viisaasta neidosta, joka neuvokkaasti uhmasi kuningasta, ja johon liittyi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisesti toimiva Disan saapuminen kuninkaan luo. T\u00e4m\u00e4 tuleva kuningatar saapui antamaan kuuluisaa neuvoaan siit\u00e4, miten n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n koettaessa on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 asuttamaan uusia maita ja pohjoisempia seutuja. H\u00e4nen piti kuitenkin tulla \u201dei ratsain eik\u00e4 k\u00e4yden, ei vaatteissa eik\u00e4 ilman, ei y\u00f6ll\u00e4 eik\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4\u201d. Sit\u00e4 on saatettu esitett\u00e4\u00e4 keskiajalla periytyv\u00e4ll\u00e4 simultaanisella tai ainakin rinnakkaisia paikallisuuksia kuvaavien pienoisn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden edess\u00e4. (Sauter 1989).<\/p>\n Disa<\/em> pysyi pitk\u00e4\u00e4n ohjelmistoissa. Messenius kirjoitti my\u00f6s muita n\u00e4ytelmi\u00e4 sek\u00e4 suunnitteli sarjaa Ruotsin historiaa kuvaavia n\u00e4ytelmi\u00e4, joista vain kuusi valmistui. Sellaisia oli Euroopassa alettu harrastaa, varsinkin Englannissa. Poliittisten syiden perusteella Messenius my\u00f6hemmin vangittiin, valtakunnalle ep\u00e4luotettavana katolisena intellektuellina, jonka kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi kaukaisessa Kajaanin linnassa (mist\u00e4 Topelius kertoo V\u00e4lsk\u00e4rin kertomusten<\/em> kolmannessa kertomuksessa) ja kirjoitti historiateostaan Scondia illustrata<\/em> kunnes vapauduttuaan menehtyi Oulun kaduille.<\/p>\n 1630-luvulta on tietoja Kalmarin koulusta Nicolaus Catoniuksen Troijenborgh<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, jonka teinit esittiv\u00e4t kes\u00e4kuussa 1632. Tukholman triviaalikoulun oppilaiden esittiv\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4n Br\u00f6derna<\/em>, version Terentiuksen kaksosaiheisesta komediasta. Ruotsin uskonpuhdistaja Olaus Petri oli kirjoittanut (1550) n\u00e4ytelm\u00e4n Raamatun Topiaasta: Tobiae Comedia<\/em>. Sit\u00e4 my\u00f6s harjoitellaan August Strindbergin n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Mestari Olavi\u00a0<\/em>(1872).<\/p>\n Uppsalan yliopiston piirist\u00e4 tuli my\u00f6s Urban Hj\u00e4rnen seurue \u201dstudenttrupp i Uppsala\u201d 1600-luvun loppupuolella. T\u00e4m\u00e4 Den Sw\u00e4nska Theatern<\/strong>, toimi vuodet 1686\u20131691 ja esiintyi Isaak B\u00f6rkin johdolla Tukholmassa keskeisill\u00e4 paikoilla Lejonkulanissa ja Stora bollhusetissa. He olivat alunperin Upsalan opiskelijoita, jotka kirjoittivat mytologisaiheisia n\u00e4ytelmi\u00e4\u00e4n ja olivat aikansa oppineita, jotka halusivat levitt\u00e4\u00e4 suurvalta-ajan kulttuuria p\u00e4\u00e4kaupungissa.\u00a0 (Teatteria on kuvannut Gunilla Dahlberg 1971 v\u00e4it\u00f6skirjassaan.) Parempis\u00e4\u00e4tyisin\u00e4 miehet tienasivat elantonsa muualta, joten he olivat ik\u00e4\u00e4n kuin oppinut harrastajapiiri. Useat lopettivat n\u00e4yttelemisen siirrytty\u00e4\u00e4n virkamiehiksi.<\/p>\n Tukholman s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen teatteriel\u00e4m\u00e4n ytimen muodostivat englantilaisten j\u00e4lkeen hollantilaiset ja saksalaiset seurueet, jotka ottivat matkareitikseen it\u00e4isen tai l\u00e4ntisen It\u00e4meren. Ruotsiin tultiin usein Kalmariin ja sielt\u00e4 Tukholmaan.<\/p>\n Viel\u00e4 kevyemp\u00e4\u00e4 oli kiert\u00e4\u00e4 ja n\u00e4ytell\u00e4 marionettien avulla. Wiegant-niminen esiintyj\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, joka 1619 n\u00e4ytteli Schleswigiss\u00e4 ja vuonna 1630 haki lupaa esiinty\u00e4 Tallinnassa, esitt\u00e4en mm raamatullisen n\u00e4ytelm\u00e4n Hurskaasta Susannasta<\/em> sek\u00e4 Kaksi burgundilaista ritaria<\/em>. Ruotsin puolelta on kuvausta vuodelta 1637, jossa marionettiteatterin esityksest\u00e4 on ollut kovin innostunut 18-vuotias koulunsa p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt Per Gyllenius. H\u00e4n on sama mies, joka seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 siirrytty\u00e4\u00e4n Turkuun opiskelijaksi kirjaa p\u00e4iv\u00e4kirjaansa (Diarium Gyllenianum<\/em>) teatteriesityksi\u00e4 ja n\u00e4yttelee mukana.<\/p>\n Ryhmien reitti saattoi suuntautua siis Tukholmasta suoraan Tallinnaan Turun ohittaen. Tukholmasta on ollut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen laivayhteys ja turvallinen purjehdusreitti Tallinnaan Hangon ohitse. Mutta melkein yht\u00e4 hyvin reitti on voinut kulkea Turun kautta, jossa varsinkin pienemm\u00e4n seurueen on ollut helpompi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 esitys. T\u00e4m\u00e4 on arvailua ilman kirjallisia tietoja, mutta mahdollisuuksien rajoissa. Saksankielist\u00e4 yleis\u00f6\u00e4 ajatellen, Viipurin suuntakaan ei ole poisluettu vierailujen kohteena, hallitsihan Ruotsi koko It\u00e4merta Suomenlahden pohjukkaa my\u00f6ten Suureen Pohjan sotaan asti.<\/p>\n Tukholmassa<\/strong> 1600-luvulla vierailleet komediantti-seurueet on perusteellisesti selvitt\u00e4nyt Gunilla Dahlberg (1992). Seurueiden tukijoina useimmiten olivat kuningattaret. Jo Kustaa II Aadolfin leski Maria Eleonoora kutsui ja suosi seurueita 1630-luvulta alkaen.<\/p>\n H\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 Kuningatar Kristiina aikansa oppineena ja itsen\u00e4isesti tahtovana kuningattarena, halusi rakentaa hovinsa taiteiden ei sotilaskunnian varaan. H\u00e4nen kruunajaisissaan 1650 oli jo n\u00e4hty loisteliaita esityksi\u00e4. Vanhaan kuninkaanlinnaan alettiin rakentaa 1646 huippumodernia italialaistyylist\u00e4 barokkin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 sivukulissij\u00e4rjestelmineen, jonka piti olla Pariisin uusimman teatterin veroinen. Ennen h\u00e4nen kruunustaluopumistaan vuonna 1654 siell\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n useita balettia, runoutta ja musiikkia yhdist\u00e4vi\u00e4 esityksi\u00e4. Vierailleet seurueet saattoivat siit\u00e4 l\u00e4htien k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asianmukaista sis\u00e4tilateatteria kylm\u00e4\u00e4n Pohjolaan uskaltautuessaan.<\/p>\n Kun Kristiinan serkku Kaarle X Kustaa nousi valtaan 1654, tulivat esitykset entist\u00e4 prameammiksi, samoin salia uudistettiin ja komistettiin. Kuninkaan sotiessa ulkomailla piti h\u00e4nen kuningattarensa ja leskikuningatar p\u00e4\u00e4kaupungin kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4 suosimalla seurueita. Niiden ohjelmistossa oli sek\u00e4 komedioita, italialaisia ja saksalaisia muokattuina, sek\u00e4 jonkin verran uutta ranskalaista ohjelmistoa, kuten Moli\u00e8ren n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n Useimmiten l\u00e4hteit\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt, kun asiat ovat olleet vaikeita, silloin on kirjelm\u00f6ity. Milloin on riita-asioita j\u00e4\u00e4nyt p\u00f6yt\u00e4kirjoihin, milloin \u2013 ja useamminkin on kuningattarelta pyydetty maksua useamman viikon tai kuukauden n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotta seurue voisi jo matkustaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n Tallinnasta ja Virosta <\/strong>yleisemminkin alkaa olla kirjallisia tietoja jo saksalaisten seurueiden esityksist\u00e4 sek\u00e4 edelleen Tartossa jatkuneista yliopistollisista n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Vaikuttava tieto on se, ett\u00e4 1600-luvulta l\u00f6ytyy Virosta 13 eri anomusta esiintyjille tai seurueille. Suurimman osan reitist\u00e4 ei ole tietoa, mutta kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 Saksan ja Liivinmaan suunnasta. Vuodet ovat 1630, 1665, 1666, 1680, 1681, 1684, 1685, 1686, 1690, 1692.<\/p>\n Virossa vuoden 1630 kierros sijoittui siis 30-vuotisen sodan aikaan tai kun Liivinmaa oli siirtynyt Puolalta Ruotsille. 1660-luvulla elettiin Kaarle X j\u00e4lkeist\u00e4 holhoojahallituksen aikaa. My\u00f6s 1680-luvulla oli suhteellisen rauhan kausi, silloin osa Viron kiertuelupien hakijoista esiintyi jo yleisnimell\u00e4 Hochteutschen Comoedianten<\/strong>. Hochdeutsch eli pohjoissaksa alkaa muodostua korrektiksi yleiskieleksi monien murteiden joukosta. (Kitsching s 45\u201370)<\/p>\n Suomalaisille sotilaille teatterikokemus oli my\u00f6s Kaarle XII armeijassa jouluna Narvan luona saavutetun voiton johdosta j\u00e4rjestetty juhla. Tammikuun 28. 1701 kreivi Magnus Stenborg j\u00e4rjesti kuninkaalle ja hoville esityksen:<\/p>\n Freudesspiel und Loblied als ausgezeichnete Oper zu Ehren Seiner Majest\u00e4t nach seinem wunderbaren Sieg \u00fcber die Russen? (Kampus s 25).<\/p><\/blockquote>\n Esimerkiksi, kun Tarton yliopisto joutui muuttamaan sodan jaloista P\u00e4rnuun 1699, avajaisissa esitettiin n\u00e4ytelmi\u00e4 ja konsertteja. Kaikki viittaa traditioiden olemassaoloon. Kun Tarton yliopisto 1711 suljettiin, oli sen kokoelmissa luonnollisesti Moli\u00e8ren ja Racinen n\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen alueen, eli valtakunnan it\u00e4osan teatterihistoriaa tarkasteltaessa on luotava katsausta my\u00f6s l\u00e4hialueille, ennen muuta valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupunkiin Tukholmaan, jonne yhteydet olivat kaiken aikaa vilkkaat eri osista maata. Kaupan tai virkatoimiensa takia matkustavaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n teatteria ja sill\u00e4 oli v\u00e4lillist\u00e4 vaikutusta siihen, mit\u00e4 esimerkiksi aateliston linnoissa saatettiin harrastaa. Tiedot ensimm\u00e4isist\u00e4 kiert\u00e4vist\u00e4 englantilaisista komedianteista Ruotsissa ovat Kaarle-herttuan hovista […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/181"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=181"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/181\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1900,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/181\/revisions\/1900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=181"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=181"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=181"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}