{"id":183,"date":"2015-01-08T13:25:04","date_gmt":"2015-01-08T10:25:04","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=183"},"modified":"2019-01-24T10:13:32","modified_gmt":"2019-01-24T07:13:32","slug":"pyha-henrik-naytelman-kuviteltua-dramaturgiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/pyha-henrik-naytelman-kuviteltua-dramaturgiaa\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4 Henrik -n\u00e4ytelm\u00e4n kuviteltua dramaturgiaa"},"content":{"rendered":"

Seuraavassa on dramaturginen kuvitelma mahdollisesta Pyh\u00e4n Henrikin n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4. Siin\u00e4 on nivottu yhteen kahta eri ainesta. Kansanrunon Piispa Henrikin surmavirsi<\/span> eri versioita vertaamalla Martti Haavio on koonnut (1948) kansanrunouden tutkimuksen tuolloista menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en kaavion kansanrunon eri toisinnoissa esiintyvist\u00e4 runon episodeista<\/span> ja rakentanut n\u00e4in er\u00e4\u00e4nlaisen peruskaavan tapahtumista. \u2013 T\u00e4m\u00e4n maallisen l\u00e4hteen rinnalla on olemassa kirkollinen l\u00e4hde, eli Piispa Henrikist\u00e4 kertova legenda<\/span>: Vita et miracula, El\u00e4m\u00e4 ja ihmeteot.<\/em> Olen seuraavassa yhdist\u00e4nyt n\u00e4m\u00e4 kaksi<\/span> rakentaen kuvitteellisen Henriki\u00e4 koskevan n\u00e4ytelm\u00e4lle mahdollisimman laajan rungon.<\/p>\n

Helposti huomaa, miten dramaattisia ja n\u00e4ytelm\u00e4llisi\u00e4 episodit ovat. Mik\u00e4li t\u00e4llaista n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 tai esityst\u00e4 on ollut Turussa Heikin messun aikaan tammikuussa esitetty, se saattoi tietenkin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 muutakin.<\/p>\n

Aluksi kerrotaan Ritari (tai Ruotsin kuningas) Eerikin ja herra Henrikin syntym\u00e4st\u00e4 ja lapsuudesta. He ovat kasvaneet yhdess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 viitataan tietysti kirkon ja kruunun yhteyteen. Henrik ehdottaa l\u00e4htemist\u00e4 <\/span>ristiretkelle Suomeen, johon Eerik kuitenkin suhtautuu ep\u00e4r\u00f6iden. N\u00e4in retken sotaisuutta ruotsalaisten kannalta on tietysti h\u00e4ivytetty. Henrik esitt\u00e4\u00e4 kuitenkin voiton ja kristinuskon levi\u00e4misen hyv\u00e4n\u00e4 mahdollisuutena Jumalan avulla. Kirkkolegendan mukaan Ruotsilla oli hyv\u00e4 kuningas ja rauhallinen hallinto, kunnes suomalaiset aiheuttivat niin paljon harmia, ett\u00e4 kuningas Erik joutui ottamaan piispa Henrikin mukaansa. Erityisen rohkeana ja kutsumustietoisena Henrik j\u00e4i maahan perustamaan kirkkoja. H\u00e4n luopui kirkollisesta rikkaudesta (mit\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 korostaa) ja uhrautui Suomen kristikansalle.<\/p>\n

Kerran Henrik tahtoi kirkolliseen kuriin vedoten ojentaa er\u00e4st\u00e4 murhamiest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 nimitt\u00e4in ei ollut osoittanut katumusta, vaan todennut saavansa rikoksensa anteeksi Jumalan avulla tekem\u00e4tt\u00e4 itse mit\u00e4\u00e4n. Henrik katsoi, ett\u00e4 anteeksisaannin liiallinen helppous olisi t\u00e4lle t\u00e4stedes viel\u00e4kin yllykkeen\u00e4 rikkomiseen. Legendassa murhamies surmanhimoisena hy\u00f6kk\u00e4si piispan kimppuun ja tappoi h\u00e4net julmasti.<\/p>\n

Kansanrunossa kerrotaan kuitenkin sit\u00e4 ennen Piispa Henrikin rekimatkasta ja tulosta Lalloilan taloon tai kyl\u00e4\u00e4n versiosta riippuen. Piispa vaatii itsens\u00e4 ja miehen kestityst\u00e4. (Aiheena kirkon ja kruunun kyyditysvelvollisuus oli hyvin ajankohtainen erityisesti 1300-luvulla, kuvitteellisen n\u00e4ytelm\u00e4n esitysaikana. Siksi t\u00e4t\u00e4 velvollisuutta koskevia lakeja, joista mm. Maunu Ladonlukon pakkokestityksen kieltoa tai niiden rikkomista olisi ollut t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4llisesti esitt\u00e4\u00e4.)<\/p>\n

Vierailu Lallin talossa tapahtui aikana, jolloin is\u00e4nt\u00e4 on poissa. Em\u00e4nt\u00e4 tai palvelija eiv\u00e4t antaisi kestityst\u00e4, mutta vieraat ottavat omavaltaisesti. Kaikissa versioissa maksu tapahtuu rahoilla, mik\u00e4 on yhteydess\u00e4 siihen, ett\u00e4 rahatalous saattoi olla levi\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mit\u00e4 ei varmuudella tiedet\u00e4.<\/p>\n

Is\u00e4nn\u00e4n palattua vaimo, usein nimelt\u00e4\u00e4n Kerttu kertoi \u201druokaruotsin\u201d k\u00e4yneen. H\u00e4nen kuitenkin sanotaan valehdelleen, ett\u00e4 piispa olisi maksanut vain tuhkalla tai kalan suomuksilla.<\/p>\n

Lalli l\u00e4htee vihassa miestens\u00e4 kanssa ottamaan piispaa kiinni ja surmaa t\u00e4m\u00e4n. Perim\u00e4tiedon mukaan K\u00f6yli\u00f6n j\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuollessaan piispa Henrik m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 rakennettavaksi kirkon sinne, miss\u00e4 h\u00e4nen luitaan kuljettavat h\u00e4r\u00e4t pys\u00e4htyv\u00e4t.<\/p>\n

Piispa Henrikin seuralainen noutaa h\u00e4r\u00e4t eri taloista. N\u00e4m\u00e4 kulkevat etel\u00e4\u00e4n ja pys\u00e4htyv\u00e4t siin\u00e4, miss\u00e4 Nousiaisten hautakirkko sijaitsee. N\u00e4in Nousiaisten hautakirkon paikalle on syntynyt legendapohja, vaikka historiallisesti nykytiedon valossa asia on monimutkaisempi.<\/p>\n

Lalli on kuitenkin tehnyt ry\u00f6st\u00f6murhan ja ottanut piispan hatun ja sormuksen. Talvihatun sijasta usein puhutaan piispan varsinaisesta tunnuksesta, hiipasta. Kirkkolegendassa murhaaja otti piispan hatun, jota t\u00e4m\u00e4 tavallisesti kantoi, ja asetti sen omaan p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Tullessaan kotiin h\u00e4nelt\u00e4 kysyttiin \u201dMist\u00e4 Lalli lakin saanut?\u201d. Lalli kerskui kaataneensa karhun, mik\u00e4 viittaa karvahattuun. Mutta ottaessaan sit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4nen p\u00e4\u00e4nahkansa irtosi hatun mukana.<\/p>\n

Piispan kuolema alkaa kuitenkin selvit\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 piispan sormi ja sormus l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4lautalta joka ei ole sulanut. Sormella on ihmeit\u00e4 tekev\u00e4\u00e4 voimaa. Sokeat saavat n\u00e4k\u00f6ns\u00e4, sormea koskettamalla. Piispa Henrikin sormuksella vihit\u00e4\u00e4n Suomen papit virkaansa, sormi esiintyi pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s hiippakunnan sinetiss\u00e4.<\/p>\n

Legendassa on lis\u00e4ksi useita ihmekertomuksia, joista osasta on kuvia 1400-luvulla valmistuneen sarkofagin kuparilevyiss\u00e4. Niiss\u00e4 kerrotaan kuinka Pyh\u00e4n Henrikin rukoileminen on auttanut taudista parantumiseen. Ne ovat olleet my\u00f6s perusteluja paavin suuntaan pyhimykseksi julistamiselle. (Vatikaanin arkistojen perusteella virallista pyhimykseksi julistamista ei kuitenkaan koskaan tapahtunut.) Parantumisihme oli kuitenkin tapahtunut pariskunnalle Kaisalassa ja Vehmaalla, vaimolle Sastamalassa (eli Tyrv\u00e4\u00e4ll\u00e4), harmaaveli Erlendille, kyr\u00f6l\u00e4iselle vaimolle ja halvaantuneelle miehelle sek\u00e4 kirkonpalvelija Ingen tytt\u00e4relle.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Henrik oli auttanut kokem\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 hylkeenpyyt\u00e4ji\u00e4 merih\u00e4d\u00e4ss\u00e4. It\u00e4g\u00f6\u00f6talainen pappi oli pilkannut turkulaista Gudmunia, joka oli juonut Henrikin maljan, mutta oli sitten saanut mahavaivoja, joista h\u00e4n selvisi vasta, kun oli alkanut palvoa Henriki\u00e4 pyhimyksen\u00e4. (Heikkil\u00e4 2009, 110, 275.)<\/p>\n

Lallin kuolemasta kerrotaan, ett\u00e4 h\u00e4nen kimppuunsa hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t hiiret tai rotat. H\u00e4n pakeni n\u00e4it\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hukkui lopulta j\u00e4rveen. T\u00e4llainen kuolintarina sin\u00e4ns\u00e4 on hyvin yleinen eurooppalainen tarina, mutta tietysti my\u00f6s teatterillisestikin toimiva. Joissain kansanrunon versioissa Henrikin voimasta k\u00e4\u00e4rme on asettunut, tai ry\u00f6stetty sormus on tarttunut Lallin sormeen.<\/p>\n

Kirkkolegenda on voinut olla juuri t\u00e4llaisen n\u00e4ytelm\u00e4dramaturgian pohjana, mutta papisto, joka my\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4n tapahtumat oli sommitellut, on voinut hyvin lis\u00e4t\u00e4 siihen \u2013 esimerkiksi juuri tuon kyyti- ja kestivelvollisuutta koskevan episodin. \u2013 Kansanrunossa voi siis kuulua jotain t\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4traditiosta ja sen osuvimmista repliikeist\u00e4. Mutta eri versioista varhaisin on kirjoitettu muistiin vasta monta sataa vuotta mahdollisen teatteriesityksen j\u00e4lkeen (1600-luvulla).\u00a0 Niinp\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varmuutta ei ole.<\/p>\n

Martti Haavio on pit\u00e4nyt mahdollisena, ett\u00e4 surmavirren alkuper\u00e4n\u00e4 olisi ollut \u201dmatkaoppaan\u201d pyhiinvaeltajille suuntaama runomuotoinen kertomus Nousiaisten hautakirkossa. Sellaisia oli tapana pyhiinvaelluspaikoilla j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 toinen hyv\u00e4 oletus ei sulje pois sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 sellaisesta olisi kehittynyt my\u00f6s laajempi n\u00e4ytelm\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seuraavassa on dramaturginen kuvitelma mahdollisesta Pyh\u00e4n Henrikin n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4. Siin\u00e4 on nivottu yhteen kahta eri ainesta. Kansanrunon Piispa Henrikin surmavirsi eri versioita vertaamalla Martti Haavio on koonnut (1948) kansanrunouden tutkimuksen tuolloista menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en kaavion kansanrunon eri toisinnoissa esiintyvist\u00e4 runon episodeista ja rakentanut n\u00e4in er\u00e4\u00e4nlaisen peruskaavan tapahtumista. \u2013 T\u00e4m\u00e4n maallisen l\u00e4hteen rinnalla on olemassa kirkollinen l\u00e4hde, eli […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=183"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1897,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions\/1897"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}