{"id":36,"date":"2014-12-29T13:14:28","date_gmt":"2014-12-29T10:14:28","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=36"},"modified":"2016-09-01T12:31:48","modified_gmt":"2016-09-01T09:31:48","slug":"7-teatterin-moninaisuus-ja-vahvan-talouden-vuodet-1978-1992","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/7-teatterin-moninaisuus-ja-vahvan-talouden-vuodet-1978-1992\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">7<\/div>Teatterin moninaisuus ja vahvan talouden vuodet 1978\u20141992"},"content":{"rendered":"<p>Akateemisen nuorison uudenlainen orientoituminen alkoi tarkoittaa \u201d1970-luvun\u201d k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 \u201d1980-luvuksi\u201d. Sit\u00e4 leimasi irtisanoutuminen neuvostouskollisesta kommunismista ja toisaalta jatkuvan teollisen kasvun ideologiasta. Uuden ajan merkkein\u00e4 alettiin tunnistaa luonnonsuojelun ja ekologisen ajattelun nousu: saasteiden ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hint\u00e4minen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen piti ottaa vihdoin ja kunnolla agendalle. Keskustan ja sosialidemokraattien sementoima edustuksellinen parlamentarismi haastettiin \u201dkansalaistottelemattomuuden\u201d ja suoran toiminnan kulttuureilla. Vuoteen 1981 ajoittui presidentti Kekkosen sairastuminen ja yhden aikakauden p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Aikanaan hallitukseen voitiin ottaa keskustan sijaan my\u00f6s kokoomus, jota oli yli 20 vuotta pidetty oppositiossa kasvavasta kannatuksesta huolimatta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-36 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"486\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/0701x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-653\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/0701x.jpg 486w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/0701x-300x284.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 486px) 100vw, 486px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-653'>\n\t\t\t\tHannu M\u00e4kel\u00e4 Voimamies Helsingin Kaupunginteatteri, ensi-ilta 17.2.1982. Ohjaus Jouko Turkka. Kuvassa mm. keskell\u00e4 Kalevi Kahra, vasemmalla alhaalla Ritva Valkama. [Kari Hakli, Teatterimuseon arkisto] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1979 matkustivat nuoret Koij\u00e4rvelle konkreettisella toiminnalla vastustamaan\u00a0lintuj\u00e4rven kuivatusta. Aktivistit rakensivat padon ja kiinnittiv\u00e4t itsens\u00e4 kettingeill\u00e4 kaivinkoneisiin. V\u00e4hitellen vihre\u00e4 liike j\u00e4rjest\u00e4ytyi, mutta keskeiset toimijat pelk\u00e4siv\u00e4t kodittomaksi j\u00e4\u00e4neiden ja turhautuneiden taistolaisen vy\u00f6rymist\u00e4 ekologiseen liikkeeseen ja valtaavan sen. Siksi Suomen Vihre\u00e4t organisoituivat niin, ett\u00e4 erilliset yhdistykset olivat irrallisia ja itsen\u00e4isi\u00e4. Johtohenkil\u00f6iden kierr\u00e4tyksest\u00e4 tehtiin keskeinen periaate: yksil\u00f6iden ei tarvinnut sementoida itse\u00e4\u00e4n hierarkkiseen puoluekoneistoon tai ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, eik\u00e4 kukaan voinut kaapata liikett\u00e4 pysyv\u00e4sti haltuunsa. Alkuvaiheen aktiiveista Osmo Soininvaara, Pekka Haavisto ja Heidi Hautala edustavat t\u00e4t\u00e4 selv\u00e4sti 1950-luvulla syntynytt\u00e4 sukupolvea, joka halusi \u201dajatella omilla aivoillaan\u201d ja yksil\u00f6n omaa arvostelukyky\u00e4 kunnioittaen.\u00a0Vihre\u00e4n liikkeen nousu poliittiseksi vaikuttajaksi alkoi, ja se viittasi uuteen asenteiden ja politiikan ilmastoon. 1983 perustettiin ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ekologia on tullut poliittiselle agendalle ekonomian rinnalle.<\/p>\n<p>Vasemmiston poliittinen laululiike oli 1980-luvun alkuun tullessa v\u00e4s\u00e4ht\u00e4nyt, mutta musiikkiharrastuksen kanavaksi perustettiin omatoimiset El\u00e4v\u00e4n musiikin klubit eli ELMUt monille paikkakunnille. Helsingiss\u00e4 nuoriso valtasi ns. Lepakko-rakennuksen, tyhjilleen j\u00e4\u00e4neen alkoholisti-y\u00f6majan, entisen varastotilan. Vastaavia suoran toiminnan aktiviteetteja oli muuallakin. Suurella idealismilla l\u00e4htiv\u00e4t alkuun liikkeelle my\u00f6s itsen\u00e4iset radioasemat ja paikallisradiot, jotka kaikki korostivat vapautumista yhdenmukaisuuden paineista ja valtion monopoleista. Idealismilla liikkeelle l\u00e4htenyt toiminta joutui kuitenkin pian ankarien taloudellisten realiteettien kouriin. Olennaista oli tiedotus- ja viestint\u00e4monopolien murtumisen henkinen merkitys moniarvoistumisen manifestina.<\/p>\n<p><strong>Urho Kekkosen<\/strong> presidenttikauden dramaattinen p\u00e4\u00e4ttyminen sairauteen ja Mauno Koiviston ensimm\u00e4isen kauden alku 1982 ovat enemm\u00e4n yleisen ilmapiirin muutoksen tunnuksia kuin jyrkki\u00e4 teatterihistoriallisia k\u00e4\u00e4nnekohtia. Kekkosen sairauden salaaminen kiihdytti hallituskauden viime vuosina peli\u00e4 uusista valta-asemista, samalla se artikuloi selv\u00e4\u00e4 muutospainetta entist\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4\u00e4n poliittiseen kulttuuriin. Teatterissa n\u00e4kyi sit\u00e4kin selvemmin juuri kulttuuri-vasemmistolaisuuden kriisiytyminen. Kokonaisen sukupolven marxilais-leninil\u00e4iset vahanuket ja neuvostotaiteen ihailu voitiin yhdelt\u00e4 istumalta nauraa ironialla kumoon.<\/p>\n<p>Henkiseen ilmastoon Suomessa vaikutti lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 <strong>Mauno Koivisto<\/strong>, joka oli itse ollut rintamamies, ei pit\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 tarpeellisena v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 toisen maailmansodan k\u00e4yneiden sotaveteraanien uhrausten ja ty\u00f6n arvoa. Talvi- ja jatkosodasta ei tarvinnut en\u00e4\u00e4 puhua h\u00e4peillen ja sivussa, kuten oli pitk\u00e4\u00e4n tehty, jotta Neuvostoliitto ei pahottaisi mielt\u00e4\u00e4n. Karjalaisetkin alkoivat puhua omasta historiastaan julkisesti t\u00e4yteen \u00e4\u00e4neen.\u00a01980-luvulla yliopistoon astuneet nuoret, veteraanien lapsenlapset, n\u00e4kiv\u00e4t t\u00e4yden arvon is\u00e4nmaan historian perinteisill\u00e4 tulkinnoilla ilman \u201dneuvostoliittoa hyvittelevi\u00e4\u00a0silm\u00e4laseja\u201d. Sotien ajat el\u00e4neiden ihmisten voimainponnistukset ja heid\u00e4n arvokkuutensa, k\u00e4rsimyksens\u00e4, velvollisuudentuntonsa ja lujuutensa voitiin tuoda esiin ja niist\u00e4 sopi puhua julkisuudessa ilman, ett\u00e4 puhuja leimattiin neuvosto- tai kekkosvastaiseksi. <strong>Mihail Gorbatshovin<\/strong> perestroika Neuvostoliitossa vuodesta 1985 alkaen vapautti keskusteluilmapiiri\u00e4 lis\u00e4\u00e4, ei v\u00e4hiten my\u00f6nt\u00e4ess\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 Neuvostoliitto oli talvisodan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4. Nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 jatkunut vinoutuneen kahden historian aika oli takana.<\/p>\n<p>Kokoomuksen paluu hallituspuolueeksi tapahtui 1986 yhdess\u00e4 sosiaalidemokraattien kanssa. Suomi palasi normaaliin parlamentarismiin, jossa keskustapuolueelta purkautui sen monopoli ainoana suurena porvarillisena puolueena hallituksessa. Punamultahallituksen sis\u00e4isiin k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ja iltalypsyihin oli v\u00e4sytty. Iltalypsy opittiin tuntemaan menettelyn\u00e4, jossa etuuksia nyhdet\u00e4\u00e4n uusissa neuvotteluissa, kun asiat on jo yhden kerran sovittu.<\/p>\n<p>Yksil\u00f6n henkinen vapaus, oikeus el\u00e4m\u00e4ntapaa, seksuaalisuutta ja pukeutumista koskeviin valintoihin nousivat entisten ryhm\u00e4kuntaisuutta (luokkapohjaisuutta) korostavien arvojen tilalle. Yritt\u00e4jyys, yksil\u00f6n kyvykkyys, kunnianhimo ja erityislaatu palautettiin hyv\u00e4ksytt\u00e4vien aiheiden listalle. Erilaiset vaihtoehtoiset el\u00e4m\u00e4ntavat houkuttelivat yht\u00e4 lailla kaikkea kaupallisuutta vastaan. USA:n ja Iso-Britannian voimakkaat oikeistohallitukset tarjosivat selk\u00e4nojaa ja vaikuttivat Suomessakin.<\/p>\n<p>Teatterimaisemaa 1980-luvulla voisi kuvata sanalla <strong>moninaistuminen ja kokeilu<\/strong>. Ensinn\u00e4kin yleis\u00f6 \u2013 eli se \u201dkansa\u201d \u2013\u00a0jota teatterin piti palvella \u2013\u00a0ei ollutkaan yksi, vaan monta. Teatterissa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 muutosta edusti se, ett\u00e4 reaalinen kansa saattoikin olla taiteilijan kannalta pettymys: se ei haltioituneena seurannutkaan taiteilijoitaan. Suuri yleis\u00f6 ja sen vanhempi polvi olivat rakastaneet vanhoja maalaisel\u00e4m\u00e4n kuvauksia ja halusivat edelleen n\u00e4hd\u00e4 viihteellist\u00e4 ohjelmistoa. Ei rienaavaa, ei agitoivaa, ei henkil\u00f6it\u00e4 h\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 esityksi\u00e4 vaan \u201dkauniisti\u201d lavastettua, hyvin soitettua ja laulettua musiikkiteatteria, tai tavallisia hyvi\u00e4 draamoja, mielell\u00e4\u00e4n epookkivaatteissa esitettyin\u00e4.<\/p>\n<p>Viittaaminen sosialismiin parempana yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen\u00e4 \u2013\u00a0tai toiveiden projisoitumana \u2013\u00a0lakkasi vakuuttamasta ket\u00e4\u00e4n: Neuvostoliitossa ja It\u00e4-Euroopassa oli voitu helposti ja halvalla matkustaa jo 15 vuotta, eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n omat havainnot tai niiden oloista saadut tiedot viitanneet siihen, ett\u00e4 Varsovan liiton sosialismi toimisi paremmin kuin se kapitalistinen Suomi, johon oli pitk\u00e4\u00e4n\u00a0rakennettu monipuolista sosiaaliturvaa. Sosialismiin uskoneille taiteilijoille romahdus \u2013\u00a0yhdistyneen\u00e4 \u201d30+\u201d ik\u00e4kriisiin oli psykologisesti varsin syv\u00e4.<\/p>\n<p>Ilmi\u00f6lle on historiassa rinnakkaisuuksia, sill\u00e4 intellektuellit, jotka usein ovat halunneet asettua\u00a0kansalle johtajiksi, ovat tarvinneet aivan tietynlaista itselleen sopivaa \u201dkansaa\u201d. N\u00e4in oli Suomessa 1862 alkaen, kun eliitist\u00e4 nousseet fennomaanit alkoivat johtaa suomalaisuusliikett\u00e4 tai kun heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4, vuoden 1905 sivistyneist\u00f6sosialistit (katederi-sosialistit) asettuivat ty\u00f6v\u00e4en johtajiksi.<\/p>\n<p>Teatterissa tapahtui 1980-luvulla vapautumista yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kaupallisen toiminnan suuntaan, mutta samaan aikaan vaihtoehtoisten esteettisten ratkaisujen suuntaan. Itseisarvoksi nousi <strong>yksil\u00f6llisen taidekielen etsint\u00e4 ja sen kunnioitus<\/strong>. Taiteilijaidentiteetti oli ennen muuta oman ilmaisun kehitt\u00e4mist\u00e4. Kokeellisuus ymm\u00e4rrettiin keskeiseksi osaksi taidekielten uudistumista.<\/p>\n<p><strong>Naisten n\u00e4k\u00f6kulmaa<\/strong> eiv\u00e4t 1980-luvun alkaessa voineet en\u00e4\u00e4 miehet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, vaan naisten kokemuksen \u00e4\u00e4ni ja heid\u00e4n itsens\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 esitt\u00e4misen tapa nousivat itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4ksi osaksi ohjelmistoa ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikkaa.<\/p>\n<p><strong>Homoseksuaalisuus<\/strong> teemana ja esityksen virityksen\u00e4 tuli niin nais- kuin mieskuviin j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Suvaitsevaisuus ja henkinen vapautuminen lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti yhteiskunnan eri sektoreilla. Vain suomenkielisess\u00e4 teatterikoulutuksessa toiminta kuitenkin k\u00e4\u00e4ntyi joksikin aikaa hyvin vanhakantaiseen arvomaailmaan p\u00e4in.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Akateemisen nuorison uudenlainen orientoituminen alkoi tarkoittaa \u201d1970-luvun\u201d k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 \u201d1980-luvuksi\u201d. Sit\u00e4 leimasi irtisanoutuminen neuvostouskollisesta kommunismista ja toisaalta jatkuvan teollisen kasvun ideologiasta. Uuden ajan merkkein\u00e4 alettiin tunnistaa luonnonsuojelun ja ekologisen ajattelun nousu: saasteiden ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hint\u00e4minen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen piti ottaa vihdoin ja kunnolla agendalle. Keskustan ja sosialidemokraattien sementoima edustuksellinen parlamentarismi haastettiin \u201dkansalaistottelemattomuuden\u201d ja suoran toiminnan [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":653,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,3],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1299,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions\/1299"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/653"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}