{"id":68,"date":"2014-12-29T15:13:34","date_gmt":"2014-12-29T12:13:34","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=68"},"modified":"2018-09-25T11:15:08","modified_gmt":"2018-09-25T08:15:08","slug":"5-taiteilijat-ja-kasityolaisammatti-teatterikentan-vakaat-vuodet-1930-1959","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/5-taiteilijat-ja-kasityolaisammatti-teatterikentan-vakaat-vuodet-1930-1959\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5<\/div>Taiteilijat ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammatti \u2014 teatterikent\u00e4n vakaat vuodet 1930\u20141959"},"content":{"rendered":"<p>Itsen\u00e4isen Suomen teatterihistoriaa 1930\u20131950-luvuilla leimaavat edelleen voimistuva ammattilaistuminen, sek\u00e4 teatterikent\u00e4n monipuolinen organisoituminen ja etenkin sotienj\u00e4lkeinen aloitteellisuus. Valtion ja kaupunkien l\u00e4hinn\u00e4 porvarienemmist\u00f6isten valtuustojen toimesta pantiin alulle ja edettiin pitk\u00e4lle kaupungeissa toimivien porvarillisten ja ty\u00f6v\u00e4enteatterien yhdist\u00e4misess\u00e4 ja alettiin toimia Kaupunginteatteri-nimikkeiden alla.<\/p>\n<p>Valtionapujen j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4misen kannalta ja erityisesti vuosiin 1929\u20131932 sattuneen pula-ajan n\u00e4kokulmasta oli perusteltua keskitt\u00e4\u00e4 niukat avustukset aiempaa toimintakykyisempien ammattiteattereiden luomiseksi. Ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6jen piiriss\u00e4 koettiin omaehtoisen toiminnan alasajamisen vuoksi osin katkeruutta ja pettymyst\u00e4. Taloudellisesti jaloilleen v\u00e4hitellen nousevat kaupungit saatiin perustettujen teatterien talouden takaajiksi. Muodollisesti niist\u00e4 tuli joko s\u00e4\u00e4ti\u00f6pohjaisia tai kuten Turussa kokonaan osa kunnallishallintoa.<\/p>\n<p>Ohjelmistollisesti teatterit eiv\u00e4t paljonkaan olleet eronneet, mutta taustojensa ja paikka-identifikaatioiden puolesta kyll\u00e4kin. Toisaalta kaupungeissa toimivien ty\u00f6v\u00e4entalojen toiminnan osittaisesta hiipumisesta alkoi jo olla merkkej\u00e4 1950-luvun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4, television tehdess\u00e4 tuloaan.<\/p>\n<p>Suuret valtiollis-poliittiset tapahtumat n\u00e4kyiv\u00e4t teatterissa ja ne jaksottavat aikakautta omalla tavallaan. Vuotta 1930 leimasi talouslama ja sen ymp\u00e4rill\u00e4 kiihtynyt poliittinen toiminta, ennen muuta Lapuanliike, kommunistilait ja M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapina. T\u00e4h\u00e4n kuului lapualaisten \u201doman k\u00e4den oikeus\u201d, jolloin vasemmistolaisiksi miellettyj\u00e4 kyyditettiin it\u00e4rajalle, jopa entinen presidentti K. J. St\u00e5hlberg. Muilutusten lis\u00e4ksi lapualaiset \u2013 poliisin ummistaessa silm\u00e4ns\u00e4 \u2013 takavarikoivat tai h\u00e4vittiv\u00e4t kirjapainoja ja painokoneita, mutta l\u00f6ysiv\u00e4t toki joistain ty\u00f6v\u00e4entaloista piilotettuja asek\u00e4tk\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>It\u00e4rajan ylitse meniv\u00e4t jotkut halustakin. Pulavuosien aikana ihmisi\u00e4 kulki yli rajan paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. Heid\u00e4n kohtalonsa Neuvostoliitossa oli enimm\u00e4kseen traaginen ja osa pyrki sielt\u00e4 pian takaisin, levitt\u00e4en Suomessa ajantasaista tietoa ihannevaltion todellisista oloista. Viimeist\u00e4\u00e4n Stalinin suurten puhdistusten aikaan 1936 alkaen my\u00f6s siihenastisen Autonomisen Karjalan tasavallan kielellinen ja kulttuurinen vahva suomalaisuus joutui vainon kohteiksi.<\/p>\n<p>Suomessa taas kommunistisen toiminnan kielt\u00e4v\u00e4t lait 1930 merkitsiv\u00e4t \u00e4\u00e4rivasemmiston toiminnan muuttumista kokonaan maanalaiseksi. Siit\u00e4 tuli Moskova-johtoista solu- ja etappiorganisaation salaista toimintaa, mik\u00e4 merkitsi etsiv\u00e4lle keskuspoliisille paljon tarkkailtavaa. N\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 kunnostautui my\u00f6s lakitieteen tohtori Urho Kekkonen, joka 1930-luvulla taisteli niin kommunisteja kuin fasisteja vastaan.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko vasemmisto joutui toimimaan sosialidemokraatisen puolueen piiriss\u00e4, jota vahvalla otteella johti V\u00e4in\u00f6 Tanner. Puolue pit\u00e4ytyi nimenomaisesti parlamentaarisella, reformistisella ja pohjoismaisella linjalla. Niinp\u00e4 jo 1936\/37 voitiin jo muodostaa punamulta-hallitus, jossa Maalaisliitto ja Sosiaalidemokraatit panivat alulle suomalaisten sosiaaliturvan parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 aloitteita.<\/p>\n<p>Porvarillisten puolueiden kehityksess\u00e4 olennaista oli ett\u00e4 parlamentaarinen linja sai voiton Kokoomus-puolueessa, jollon \u00e4\u00e4rioikeistolainen IKL (Is\u00e4nmaallinen Kansanliike) marginalisoitui omaksi puolueekseen ja voitiin pit\u00e4\u00e4 hallitusten ulkopuolella.<\/p>\n<p>Suojeluskunta- ja lottaj\u00e4rjest\u00f6t yleisen maanpuolustushengen yll\u00e4pit\u00e4jin\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin loivat paikallisesti varsin selke\u00e4\u00e4 sosiaalista kontrollia. \u201dPunakapinan\u201d uusiutuminen Neuvostoliiton tuella, ei ollut niink\u00e4\u00e4n ep\u00e4relevantti pelko, kuten Stalinin Suomea koskevat suunnitelmat sittemmin selv\u00e4sti osoittivat.<\/p>\n<p>Kieltolain kumoaminen 1932 kansan\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4, lopetti taiteilijakuntaa \u2013 kuten koko maata koetelleen pirtuajan, jonka terveys- ja sosiaalihaitat olivat olleet suuria. Salassa juominen, tekopyhyys, ruokaviinin tarjoaminen vain suljetuissa tilaisuuksissa, pullon piilottaminen, paheksunta, intohimo kiellettyyn jne. Rakkaalla lapsella on monta nime\u00e4, kuten Kova tee ( = tshaj kovskij!).<\/p>\n<p>Mutta jo 1930-luvun loppua leimaavan taloudellisen nousukauden, ty\u00f6v\u00e4en elintason paranemisen sek\u00e4 parlamentaaristen vaikutusmahdollisuuksien realisoituminen toimivat my\u00f6s olennaisesti kansakuntaa eheytt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-68 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"780\" height=\"520\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/kevaan-hurmiossa_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-272\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/kevaan-hurmiossa_x.jpg 780w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/kevaan-hurmiossa_x-300x200.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 780px) 100vw, 780px\" \/>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-272'>\n\t\t\t\tKiedrzynski Kev\u00e4\u00e4n hurmiossa Suomen Kansallisteatteri, ensi-ilta 7.11.1934. Kuvassa Emmi Jurkka ja Tauno Palo.  [Savia, Teatterimuseon arkisto] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kotimainen dramatiikka alkoi vahvistua, erityisesti <strong>Hella Wuolijoen<\/strong> <em>Niskavuori-sarjan\u00a0<\/em>ansiosta: n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 kansakunta saattoi taas katsoa peiliin. Pieni akateeminen vasemmisto, joka harrasti teatteria, piti heikolla liekill\u00e4 yll\u00e4 yhteyksi\u00e4 erityisesti l\u00e4nsimaisen vasemmistolaiseen kulttuuriin kautta 1930-luvun.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton puhdistuksista ja oloista muutenkin ty\u00f6v\u00e4en keskuuteen levinneet j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t tiedot rakensivat sit\u00e4 kaikki yll\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 yksimielisyytt\u00e4, jonka Stalinin hy\u00f6kk\u00e4ys talvisodan alkaessa Suomeen loi. Kommunistien toiminta oli ollut maanalaisen verkoston ja vankilassa istuvien aktiivien varassa ja NL:n informaatio Suomen mielialoista v\u00e4\u00e4rin arvioitua.<\/p>\n<p>Joulukuun alussa 1939 alkaneen talvisodan aikana Hella Wuolijoen toiminta salaisena rauhantunnustelijana kertoo, miten arvokkaita h\u00e4nen varhaiset sosialistisuhteensa maalle olivat. V\u00e4lirauhan aikana 1940\u20131941 Wuolijoki majoitti useiksi kuukaudeksi maanpakolaisena kulkevan Bertolt Brechtin seurueineen. Jatkosodan (1941\u20131944) aikana Wuolijoki joutui ilmeisesti Neuvostoliiton juonen kohteeksi. Suomen puolelle kuljetettiin kommunistinuoria, jotka hypp\u00e4siv\u00e4t laskuvarjolla sis\u00e4maan puolelle, mist\u00e4 nimi desantti. Wuolijoki ei heti ilmiantanut tytt\u00f6\u00e4, jonka vanhemmat h\u00e4n oli tuntenut ja jousui siksi\u00a0vankeuteen maanpetoksesta sodan koko loppuajaksi.<\/p>\n<p>Sotavuosina sosiaalidemokraattien ja porvariston yhteistoiminnan hengess\u00e4 kyettiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s teatterialaa, kun perustettiin Suomen Teatterij\u00e4rjest\u00f6jen Keskusliitto (STJKL) 1942. Vastaava ruotsinkielinen j\u00e4rjest\u00f6 Centralf\u00f6rbundet f\u00f6r Finlands Svenska Teaterorganisationer rf (CEFISTO) perustetitin 1948.<\/p>\n<p>Muuten sota-aikana oli teatterien toiminta suurissa vaikeuksissa nuorten miesten puuttuessa. Yleinen pula-aika k\u00f6yhdytti ja pelkisti teattereiden skenografisia ratkaisuja entisest\u00e4\u00e4n, ja yleis\u00f6 oli valmis l\u00e4htem\u00e4\u00e4n pommisuojiin ilmah\u00e4lytysten uhatessa. Poikaoppilaiden puute leimasi my\u00f6s vuonna 1943 Wilho Ilmarin johdolla aloitettua Suomen Teatterikoulua.<\/p>\n<p>Jatkosodan aikana viihdytysteht\u00e4viss\u00e4 toimi eripituisia aikoja 5 suomenkielist\u00e4 ja 1 ruotsinkielinen rintamateatteri eri rintamalohkoilla n\u00e4ytellen osin \u201dvaativampaakin\u201d ohjelmistoa. Viipurin kaupunginteatterin toiminta lakkasi sodan j\u00e4lkeen, mutta sen lahjakas n\u00e4yttelij\u00e4kunta p\u00e4\u00e4tyi p\u00e4\u00e4osin Helsingin ammattiteattereita pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nnekohta 1940-luvulla teatterienkin kannalta oli sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeinen talvi 1944\u20131945, jolloin viel\u00e4 Lapin sota jatkui huhtikuun lopulle. Tuolloin kommunistij\u00e4rjest\u00f6t alkoivat julkisen toiminnan ja niiden sijaan kiellettiin nyt fasistiset ja NL:n sellaisiksi leimaamat maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6t. Vilkkaat Saksa-yhteydet pantiin naftaliiniin ja kulttuuriyhteisty\u00f6t\u00e4 uuden yst\u00e4v\u00e4n, Neuvostoliiton kanssa viriteltiin etunen\u00e4ss\u00e4 laajojen joukkoliikkeiden k\u00e4rkeen astuneet kulttuurin vasemmistolaiset. N\u00e4kyv\u00e4ksi foorumiksi tuli Hella Wuolijoen vuosina 1945\u20131948 johtama <strong>Yleisradio<\/strong>, jonne perustettiin erityisesti maaseudulla j\u00e4lleenrakennuksen vuosina huomattavan merkityksen saava <strong>Radioteatteri.<\/strong><\/p>\n<p>Kev\u00e4\u00e4n 1945 vaaleissa saavutti SKDL (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto) odottamattoman, ja porvaristoa kauhistuttaneen vaalivoiton, tullen hallituspuolueeksi yhdess\u00e4 SDP:n ja Maalaisliiton kanssa. T\u00e4m\u00e4 kansanrintamahallitus nimesi my\u00f6s teatteriel\u00e4m\u00e4\u00e4 suunnittelemaan kulttuuripoliittisen toimikunnan, tavoitteena mm Kansallisteatterin \u201dvaltiollistaminen\u201d sek\u00e4 takaamaan sille rinnakkaiseksi perustetun taustaltaan kansandemokraattiselle vuodet 1947\u20131958 toimineelle Suomen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterille runsaat valtionavut.<\/p>\n<p>Porvariston ja sosiaalidemokraattien (eli ns. is\u00e4nmaallisen rintaman) yhteisty\u00f6, sek\u00e4 ammatillisen teatterikent\u00e4n yksimielinen kanta teki er\u00e4\u00e4t \u201dvaltaussuunnitelmista\u201d tyhjiksi. Kes\u00e4n 1948 vaaleissa kansandemokraatit puolestaan h\u00e4visiv\u00e4t runsaasti \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja mm. Wuolijoki joutui eroamaan Yleisradiosta.<\/p>\n<p>Taiteellisesti sotien j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 runsas nuoren sukupolven invaasio n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille, valtava kulttuurin n\u00e4lk\u00e4 pula-ajan ankeuden keskell\u00e4. N\u00e4htiin ennen n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 n\u00e4ytelmist\u00f6\u00e4, ennen muuta Eino Kaliman Tshehov-ohjaukset, ja osin uudistuvaa ohjaustaidetta, josta osa edusti selv\u00e4sti vaihtoehtoista ohjelmistoa, kuten Bertolt Brechtin uutuusn\u00e4ytelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Uutta formaattia edustivat Intimiteatteri ja Huoneteatteri Jurkka, jotka toivat intimien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden uudistusliikkeen Suomeen 1950-luvun alussa. Kansallisteatterin Pieni n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 synnytettiin is\u00e4nmaallisessa hengess\u00e4, er\u00e4\u00e4nlaisena toisintona 50-vuotta aiemmasta kansallisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteen rakennusprojektista, eli Kansallisen suuresta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4. Pieni n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ei kaikin puolin vastannut siihen asetettuja toiveita, mutta sen lavalta k\u00e4sin Kansallinen piti Helsinki\u00e4 ja Suomea ajantasaisena siit\u00e4, mit\u00e4 intellektuaalisella rintamalla Euroopassa tapahtui.<\/p>\n<p>Teatterikent\u00e4n oma t\u00e4ydennyskoulutustoiminta k\u00e4ynnistyi S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en kes\u00e4kursseilla 1952 alkaen. Ulkomaanmatkailuun aukesi taas mahdollisuuksia ja Kansallisteatterin p\u00e4\u00e4johtaja Arvi Kivimaan aktiivisten kansainv\u00e4listen kontaktien ansiosta Euroopan huipputeatterit vierailevat vuoronper\u00e4\u00e4n Suomessa. Tampere muodostui teatterikaupunkina yh\u00e4 vahvemmin taiteelliseksi vastapooliksi Helsingille. Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa jatkui Eino Salmelaisen sodan j\u00e4lkeen alkanut johtajakausi, Tampereen Teatterissa haastoi Sakari Puurunen h\u00e4net ohjaustaiteen pelkist\u00e4v\u00e4n modernismin hengess\u00e4.<\/p>\n<p>Uutta kotimaista dramatiikkaa pyrittiin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ns Tampereen n\u00e4ytelm\u00e4kilpailulla (vuodet 1957\u20131959). Vuosikymmenen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 enimm\u00e4t maan teattereista toimivat kuitenkin vuosisadan alusta periytyviss\u00e4 kovin vanhanaikaisissa ja puutteellisissa tiloissa, useimmiten kaupungintalojen tai ty\u00f6v\u00e4entalojen juhlasaleissa. Edess\u00e4 olivat\u00a0uusien taetteritalojen rakentamisen vuosikymmenet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Itsen\u00e4isen Suomen teatterihistoriaa 1930\u20131950-luvuilla leimaavat edelleen voimistuva ammattilaistuminen, sek\u00e4 teatterikent\u00e4n monipuolinen organisoituminen ja etenkin sotienj\u00e4lkeinen aloitteellisuus. Valtion ja kaupunkien l\u00e4hinn\u00e4 porvarienemmist\u00f6isten valtuustojen toimesta pantiin alulle ja edettiin pitk\u00e4lle kaupungeissa toimivien porvarillisten ja ty\u00f6v\u00e4enteatterien yhdist\u00e4misess\u00e4 ja alettiin toimia Kaupunginteatteri-nimikkeiden alla. Valtionapujen j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4misen kannalta ja erityisesti vuosiin 1929\u20131932 sattuneen pula-ajan n\u00e4kokulmasta oli perusteltua keskitt\u00e4\u00e4 niukat avustukset aiempaa [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":272,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,5],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1614,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions\/1614"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/272"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}