{"id":72,"date":"2014-12-29T15:42:09","date_gmt":"2014-12-29T12:42:09","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=72"},"modified":"2016-09-01T12:19:04","modified_gmt":"2016-09-01T09:19:04","slug":"4-5-tyovaenteattereiden-vahva-vuosikymmen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/4-5-tyovaenteattereiden-vahva-vuosikymmen\/","title":{"rendered":"
4.5<\/div>Ty\u00f6v\u00e4enteattereiden vahva vuosikymmen"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6v\u00e4enteatterit olivat monet suljettuina kev\u00e4\u00e4n\u00a01918 aikana, sill\u00e4 miehet ja naiset tarvittiin punakaartiin. Valkoisten vallattua Etel\u00e4-Suomen kaupungit ty\u00f6v\u00e4enteattereiden omaisuudet toisinaan h\u00e4vitettiin tai niit\u00e4 takavarikoitiin useiksi kuukausiksi. Ennen talojen avaamista voittajat halusivat selvitt\u00e4\u00e4 teattereiden\u00a0taustayhteis\u00f6t, ja saada takeet siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dbolshevistisia\u201d aineksia ei ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksiss\u00e4 en\u00e4\u00e4 olisi.<\/p>\n

Pelko oli valkoisten kannalta perusteltua, sill\u00e4 suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t punaisia oli paennut Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle, josta osa mets\u00e4isten rajaseutujen kautta my\u00f6s palasi pian salaa takaisin,\u00a0eri syist\u00e4. Osa pettyneen\u00e4, varsinkin Suomen punaisten keskin\u00e4isten Pietarissa tapahtuneiden eritt\u00e4in veristen v\u00e4lienselvittelyjen j\u00e4lkeen. Suomessa saattoi sittenkin el\u00e4\u00e4 paremmin. Osan tarkoituksena oli edelleen tehd\u00e4 aatteellista ty\u00f6t\u00e4 vallankumouksen aikaansaamiseksi taas Suomen puolella. Sosialistisen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen perustaminen 1920-luvulla, Sdp:st\u00e4 vasemmalle, johon liittyi sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 vankileireilt\u00e4 palaavia punaisia, oli merkki t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Sosialistisen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen toimintaa alettiin seurata yh\u00e4 tarkemmin, ja sen piiriss\u00e4 tehtiin my\u00f6s kulttuuri-ty\u00f6t\u00e4kin, kunnes vuosien 1927\u20131928 suuret telakkalakot Turussa ja muut aktivoitumiset, saivat maassa\u00a0valkoisen puolen havahtumaan ja Lapuanliikkeen nousemaan. Lapuanliikkeen\u00a0ytimeksi tuli ajatus, ett\u00e4 \u201dvapaussota oli j\u00e4\u00e4nyt kesken niin kauan kuin bolsheviikkisi\u00e4-puna-ryssi\u00e4 maassa oli.\u201d<\/p>\n

Se kulttuurinen kahtiajako, tai luokkakonflikti, kuten marxilainen teoria asian ilmaisee, joka oli yhten\u00e4 taustana ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 kansalaissodassa, ei ollut kerralla pyyhitty pois. Ja tietyll\u00e4 tavalla aina 1960-luvulle asti Suomi oli jakautunut selv\u00e4sti erilaisiin kulttuurisiin sf\u00e4\u00e4reihin.<\/p>\n

On puhuttu 1) porvariston ja sivistyneist\u00f6n kaupunkisesta osakulttuurista, 2) kaupunkity\u00f6v\u00e4est\u00f6n osakulttuurista ja 3) maaseudun osakulttuurista. N\u00e4iss\u00e4 kaikissa muodostui oma el\u00e4m\u00e4ntapansa, omat arvonsa ja yhteis\u00f6llisyyden muotonsa. Niiden v\u00e4linen kanssak\u00e4yminen oli suhteellisen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja sill\u00e4 oli omat ehtonsa ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4en kaupunkiseen el\u00e4m\u00e4nmuotoon kuului asuminen, ahtaissa oloissa, mutta siten yhteis\u00f6llisesti ett\u00e4 yhteiset juhlat ja harrastukset loivat tietyn identiteetin ja yhteis\u00f6llisyyden.<\/p>\n

Ty\u00f6v\u00e4en teattereiden toiminta 1920-luvulla oli ajoittain henkisesti vire\u00e4\u00e4 eik\u00e4 siell\u00e4 kaihdettu radikaaliakaan ohjelmistoa, esimerkiksi Kosti Elon<\/strong> johtamassa Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa<\/strong>, Ky\u00f6sti Aarnion<\/strong> Turun Ty\u00f6v\u00e4en N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4<\/strong> ja lyhytaikaisempien johtajien Viipurin Ty\u00f6v\u00e4en N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 Koiton N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/strong> oli selv\u00e4sti sisartaan Kansan N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4<\/strong> radikaalimpi, samoin S\u00f6rn\u00e4isten Ty\u00f6v\u00e4en N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/strong>\u00a0vanhassa H\u00e4meentien Vuorelan talossa toimiessaan s\u00e4ilytti viel\u00e4 tietyn radikaalisen ilmapiirins\u00e4.<\/p>\n

Olennaisempaa kuin ohjelmisto oli kuitenkin teatterin ja sen toimitilan v\u00e4linen yhteys. Porvaristolla ei ollut milloinkaan asiaa ty\u00f6v\u00e4en teatteritalolle ja harvemmin p\u00e4invastoin. Joskus jopa kollegat pitiv\u00e4t vain v\u00e4h\u00e4n yhteyksi\u00e4. Sek\u00e4 Kosti Elo ett\u00e4 Mia Backman Tampereella 1920-luvun alussa n\u00e4ytteliv\u00e4t viel\u00e4 itse niin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti omissa teattereissaan, ett\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4 ei paljon ollut (Rajala 2004). Teatterin ammattilaiset joutuivat kyll\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n toisiaan katsomassa, mist\u00e4 olkoon esimerkkin\u00e4 se, miten Kansallisteatterin\u00a0johtajat l\u00f6ysiv\u00e4t Tauno Br\u00e4nn\u00e4sin<\/strong> S\u00f6rn\u00e4isist\u00e4, kes\u00e4n\u00e4ytelm\u00e4n sankarina, pyyt\u00e4en h\u00e4net oitis Kansallisteatteriin.<\/p>\n

Siksi 1920-luvun kuluessa, valtiovallan tahollaan ja porvariston ajamana kypsytettiin idea saman kaupungin teatterien yhdist\u00e4misest\u00e4, mik\u00e4 oli usein varsin kiusallinen ja hankala kysymys. \u2013 Kolmea isoa teatteria lukuun ottamatta (Pori, Viipuri, Helsinki) yhdistyminen oli henkisesti ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti mahdollista vasta sotien j\u00e4lkeen, 1940\u20131950-luvuilla, jolloin pienemmiss\u00e4kin kaupungeissa ty\u00f6v\u00e4enteatterit vasta tuolloin saattoivat toimia ammatillisesti. Tampereella yhdist\u00e4mist\u00e4 ei tarvinnut tehd\u00e4.<\/p>\n

Joissakin kaupungeissa jo ennen sotia v\u00e4est\u00f6pohjasta riippuen paikallinen Ty\u00f6v\u00e4enteatteri oli voinut noussut paikkakuntansa porvarillista teatteria vahvemmaksi ammattiteatteriksi, kuten esim. Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Punainen teatterikartta valkoisessa Suomessa<\/h3>\n

Turun Ty\u00f6v\u00e4en Teatteri<\/strong> saatiin k\u00e4yntiin virallisesti 1916, mist\u00e4 alkaen sill\u00e4 oli ammattijohtajat, ensin 1916\u20131917 Wilho Ilmari, nuori n\u00e4yttelij\u00e4. Aluksi n\u00e4htiin my\u00f6s Kullervo<\/em>, jossa Ilmari esitti itse p\u00e4\u00e4osan, Nuori Myll\u00e4ri<\/em>, Laulu\u00a0tulipunaisesta kukasta<\/em>, \u2013 l\u00e4hes vain suomenkielisi\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4. Kunnes Ilmari l\u00e4hti TT:hen n\u00e4yttelij\u00e4ksi ja apulaisjohtajaksi. Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa ansioitunut Tilda Vuori pestattiin syksyst\u00e4 1917. Toiminta oli keskeytynyt ja valkoisten voittaessa omaisuus takavarikoitiin. Kun se saatiin takaisin oli kuitenkin velkoja niin paljon, ett\u00e4 kertynyt omaisuus mm puvusto oli pakko myyd\u00e4 Turun Suomalaiselle Teatterille, mik\u00e4 oli katkeraa.<\/p>\n

Vuodesta 1919 voitiin jatkaa Ky\u00f6sti Aarnion<\/strong> johdolla vuodet 1919\u20131930.\u00a0T\u00e4m\u00e4 koko kausi oli yhten\u00e4inen ja voimakas, ty\u00f6v\u00e4enhenkinen, rohkea ja taitava kausi, jolloin h\u00e4n itse oli n\u00e4kyvin n\u00e4yttelij\u00e4, osan ollessa harrastajatasolla, iltapalkkioita nauttivia. Aarniokin edusti ekspressiivist\u00e4 otetta, vahvaa tunnetta, kuten my\u00f6s h\u00e4nen omissa rooleissaan. H\u00e4nenkin ohjauksistaan ovat monet esill\u00e4 T.-B. Orsmaan eskpressionismia suomalaisessat teatterissa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa (Orsmaa 1975).<\/p>\n

Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterin<\/strong>\u00a0asema\u00a0oli kansalaissodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 monimutkaisin, mutta tilanne ratkesi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pian. Ty\u00f6v\u00e4entalo oli toiminut mm haavoittuneiden sidontapaikkana taistelujen l\u00e4hestyess\u00e4 Tamperetta, ja kaikki omaisuus oli nyt takavarikossa. \u2013 Uuden ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen j\u00e4rjest\u00e4ytyminen \u2013 ilman kumouksellisia aineksia \u2013 tapahtui vasta loppusyksyll\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen vasta ty\u00f6v\u00e4enyhdistysten toimintaa voitiin palauttaa entiselle kannalle. \u2013 Syksyll\u00e4 1918 alotti kuitekin Eero Alpin perustama Tampereen Kansann\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/strong>, jolle h\u00e4n kaupungilta vuokrasi ty\u00f6v\u00e4entalon salin. V\u00e4hin \u00e4\u00e4nin\u00a0siihen liittyi suuri osa entisest\u00e4 Tilda Vuoren ja Aarne Orjatsalon henkil\u00f6kunnasta, (lavastaja Jussi Karia ja Staava Haavelinnaa lukuunottamatta). \u2013 N\u00e4in p\u00e4\u00e4osin tutut taiteilijat uuden nimikkeen alla tarjosivat tutussa talossa tuttua teatteria, aloittaen kauden tietysti\u00a0Tukkijoella\u00a0<\/em>(Rajala 1995).<\/p>\n\n\t\t