{"id":87,"date":"2014-12-30T12:33:48","date_gmt":"2014-12-30T09:33:48","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/?p=87"},"modified":"2016-03-15T11:52:12","modified_gmt":"2016-03-15T08:52:12","slug":"4-teatterit-perustetaan-koko-maahan-1902-1930","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/4-teatterit-perustetaan-koko-maahan-1902-1930\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4<\/div>Teatterit perustetaan koko maahan 1902\u20141930"},"content":{"rendered":"<p>Suomen teatterihistorian nelj\u00e4s jakso alkaa Suomen Kansallisteatterin uuden rakennuksen valmistumisesta sek\u00e4 sortovuosien ja suurlakon aikaisen kansalaistoiminnan aktivoitumisen vuosista. Suomeen syntyi rinnakkain porvariston teatteri ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n oma teatteri. \u2013 Sis\u00e4llissota eli \u201dvallankumous\u201d ja \u201dvapaussota\u201d kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 muodosti monien asioiden kulminaation, mutta teatteritaiteen ja toiminnan kannalta se merkitsi katkosten j\u00e4lkeen kuitenkin tietynlaista entisen tilanteen jatkumista, vain uusilla itsen\u00e4isyyden ajan mausteilla. Kahden teatterin j\u00e4rjestelm\u00e4 oli viel\u00e4 voimissaan ja paljon ilmaisun suurieleisyydest\u00e4 ja peruspateettisuudesta s\u00e4ilyi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-87 gallery-columns-1 gallery-size-full'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/04_x.jpg'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"650\" height=\"460\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/04_x.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-255\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/04_x.jpg 650w, https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/04_x-300x212.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 650px) 100vw, 650px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-255'>\n\t\t\t\tSuomen Kansallisteatteri [Teatterimuseon arkisto] \n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 modernismin aallossa, saksalaisper\u00e4isess\u00e4 ekspressionismissa jatkui voimakas tunnepitoisuus, yhteiskunnallisella tai kansallismytologisella linjalla. Eurooppalaista modernia draamaa seurattiin aktiivisesti, vaikka sit\u00e4 lopulta tehtiin vain harvoin. Teattereiden teht\u00e4v\u00e4ksi tuli my\u00f6s vastata musiikkiviihteen tarjonnasta. Vasta 1930-luvun alusta valtasi alaa tietty uusasiallisuus ja moderni \u201dkaupunkilaisuus\u201d ohjelmistojen ja ilmaisun tasolla. Teatterien yhdist\u00e4miskehitys alkoi ja ns. kaksoisteatterij\u00e4rjestelm\u00e4n asteittainen purkaminen merkitsi seuraavaa muutosprosessia 1930-luvulta alkaen.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px;\"><a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/4-1-teatterien-perustajia-tahtia-ja-tyomyyria\/\">4.1 Teatterien perustajia, t\u00e4hti\u00e4 ja ty\u00f6myyri\u00e4<\/a><br \/>\n<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/4-2-taiteelliset-haasteet-ja-kiistat-kansallisteatterin-suunnasta\/\">4.2 Taiteelliset haasteet ja kiistat Kansallisteatterin suunnasta<\/a><br \/>\n<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/4-3-ohjelmistot-perinteet-ja-uusi-aika\/\">4.3 Ohjelmistot \u2013 perinteet ja uusi aika<\/a><br \/>\n<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/4-4-valkoisen-suomen-teatterit-sisallissodan-jalkeen\/\">4.4 Valkoisen Suomen teatterit kansalaissodan j\u00e4lkeen<\/a><br \/>\n<a href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/4-5-tyovaenteattereiden-vahva-vuosikymmen\/\">4.5 Ty\u00f6v\u00e4enteattereiden vahva vuosikymmen<\/a><\/p>\n<h2>Katsaus teatterien asemaan ja Suomen poliittiseen historiaan vuosina 1902\u20131930<\/h2>\n<p>Suomen Kansallisteatterin (SKT) rakennuksen valmistuminen 1902 merkitsi suomenkielisen teatteritoiminnan nousua keskeiseksi kansalliseksi kulttuuriprojektiksi. Ei ole sattuma, ett\u00e4 sen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 nosteena olivat 1890-luvulla aktivoitunut kulttuurinen nationalismi, karelianismi ja kansallisromantiikka.<\/p>\n<p>Mutta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4helle fennomaanisia sivistyspyrint\u00f6j\u00e4 orientoitui my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enliike, jonka piiriss\u00e4 teatteritoiminta l\u00f6i itsens\u00e4 l\u00e4vitse monenlaisena itsekasvatuksen projektina: esiintymistottumus, nuorison ajanviete, n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden tuomat sivistysarvot sek\u00e4 lopulta se, ett\u00e4 toiminta vahvisti yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 monin tavoin. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen teatteripuuha antoi uskoa omin voimin tuotettuun taiteeseen.<\/p>\n<p>Helmikuun manifestin (1899) seurauksena alkoi monimutkainen poliittinen kehitys. Vuosina 1899\u20131906 jakautui suomenkielinen puolue kahtia Ven\u00e4j\u00e4-suhteen mukaan. Vanhasuomalaiset eli my\u00f6ntyvyysmiehet halusivat olla \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 keisaria. Nuorsuomalaiset eli perustuslailliset taas vaativat jyrkk\u00e4\u00e4 suhtautumista Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Maalaisliitto perustettiin maaseudun pientilojen oloja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n puolue omaksui selke\u00e4sti marxilaisen linjan ja sosiaalidemokratian. Forssan puoluekokouksessa 1903 se otti mm. yleisen \u00e4\u00e4nioikeuden ja sosialismin ohjelmaansa. Naisten ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n \u00e4\u00e4nioikeudesta alkoi noina vuosina vallita yh\u00e4 laajempaa yksimielisyytt\u00e4 yli s\u00e4\u00e4ty- ja puoluerajojen.<\/p>\n<p>Suurlakkoa 1906 edelt\u00e4v\u00e4t puolueriitojen vuodet olivat kuitenkin kokemuksena jo traumaattisia: osoittautuihan idealistinen Suomi-kuva rapautuvaksi. Teatteriinkin tiens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4viss\u00e4 poliittisissa n\u00e4ytelmiss\u00e4 tarkasteltiin usein kansallista ep\u00e4sopua. Uusromanttisessa hengess\u00e4 haettiin viel\u00e4 messiaanis-tyyppist\u00e4 ratkaisua. Poliittinen kiistely ja satiirinen ohjelmisto sin\u00e4ns\u00e4 eiv\u00e4t menestyneet, vaikka kiistat osin heijastuivat eri teatterien, ei v\u00e4hiten SKT:n johtajavalintoihin.<\/p>\n<p>Ty\u00f6v\u00e4enliikkeen teatteritoiminnassa, joka estetiikaltaan edusti viel\u00e4 realismia, etsiydyttiin ty\u00f6v\u00e4en el\u00e4m\u00e4npiiri\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevaan n\u00e4ytelmist\u00f6\u00f6n ja luotiin sit\u00e4 kautta omakuvaa, johon tuli vahvana elementtin\u00e4 my\u00f6s maskuliininen sankaruus, nousu olosuhteita vastaan ja taistelu. T\u00e4m\u00e4 on samansuuntaista ns. vanhan ty\u00f6v\u00e4enliikkeen pyrkimysten kanssa. Kaarlo Bergbomin aikana ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4kin SKT:ssa sankaruus oli usein feminiinist\u00e4 is\u00e4nmaata symboloivan naisen hahmossa, kuten Schillerin <em>Orleansin neitsyess\u00e4<\/em>.<\/p>\n<p>Ennen suurlakkoa- ja eduskunta-uudistusta oli kaikkialla Suomessa paikallinen omaehtoinen teatteritoiminta k\u00e4ynnistynyt. Jo 1880-luvulla Suomalaisen Teatterin kiertueet olivat harventuneet ja keskittyneet vain suurimpiin kaupunkeihin. <strong>Aurora ja August Aspegrenin<\/strong> perustama <strong>Suomalainen Kansanteatteri<\/strong> oli jatkanut kiertuetoimintaa viel\u00e4 vuosikymmenen ajan (1887\u20131897), mutta asettunut Viipuriin, miss\u00e4 se sai vakituisen aseman. Aspegrenien j\u00e4lkeen olivat seuran\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t vilkastuneet, ja siirtyneet s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten juhlista erityisesti nuorisoseuroihin, raittiusyhdistyksiin ja ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksiin, niiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseksi toimintamuodoksi. Koko kansa n\u00e4ytteli.<\/p>\n<p>Suurimmilla paikkakunnilla oli s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 ja osin ammattimaisella pohjalla toimivaa teatteria saatu k\u00e4yntiin vuoteen 1906 menness\u00e4, usein viel\u00e4 kaksin kappalein, koska ty\u00f6v\u00e4ki ja herrasv\u00e4ki, johon nyt kuului hyvin\u00e4 talouskasvun vuosina vaurastuva kauppiasluokka, eiv\u00e4t voineet k\u00e4yd\u00e4 toistensa riennoissa. Kaikki n\u00e4m\u00e4kin teatterit kulkivat kiertueilla l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n tai kauempana s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti koko 1920-luvun ajan \u2013\u00a0ja my\u00f6hemminkin.<\/p>\n<p>Vuosina 1904 ja 1908 oli aloitettu <strong>n\u00e4yttelij\u00e4koulutus <\/strong>molempien suurten teatterien yhteydess\u00e4. <strong>Kansallisteatterin ja Svenska Teaternin oppilaskouluissa<\/strong> teatterin n\u00e4yttelij\u00e4t opettivat ja oppilaat avustivat esityksiss\u00e4. Ammatillinen rekrytoituminen siis laajeni: teatterin ammattilaisuus ei ollut vain\u00a0suomalais-aatteellista toimintaa, vaan siit\u00e4 muodostui ammatti, johon erilaisista taustoista tulevat henkil\u00f6t saattoivat lahjakkuutensa perusteella ryhty\u00e4. Siihen tietysti asetettiin normaaleja \u2013 tai unelmanomaisia \u2013 toiveita. Svenskanin oppilaskoulu jatkoi my\u00f6s sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen yht\u00e4jaksoisesti.<\/p>\n<p>Suomenkielisell\u00e4 puolella koulu irrotettiin teatterista ja muodostettiin erillinen <strong>Suomen N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6opisto, joka toimi vuodet 1920\u20131940. <\/strong> Oppilaskoulujen ohitse ammattiin siirtyi varsinkin ty\u00f6v\u00e4enn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden kautta paljon harrastaneita, joille ammattiteatteri saattoi tarjota palkkaa.<\/p>\n<p>Teatteriprofessiot irtautuivat n\u00e4in\u00a0idealistisesta ja herrasv\u00e4kisest\u00e4 holhouksesta. Kaupungista toiseen liikkuvasta, mutta osittain my\u00f6s paikkakuntiinsa ja teattereihinsa kiinte\u00e4sti leimautuvien n\u00e4yttelij\u00f6iden joukosta kasvoi kilpailun, kateuden mutta my\u00f6s toveruuden leimaama ja omat kuuluisuutensa arvoon nostava suomalainen taiteilijayhteis\u00f6.<\/p>\n<p><strong>Vuonna 1913 perustettiin Suomen N\u00e4yttelij\u00e4liitto<\/strong> ja se alkoi muiden ammattiliittojen tavoin \u201dkohottaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteilijoiden henkist\u00e4 ja aineellista tasoa\u201d. Sen toiminnan tavoitteisiin tuli aluksi yleisen v\u00e4likirjan eli sopimusmallin sek\u00e4 yhden johtokunta-edustajan saaminen. N\u00e4yttelij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulma piti saada kuuluviin talousvaikeuksissa jatkuvasti kamppailevien teatterien hallinnossa. (ks. Lounela \u2013\u00a0Lahtinen 2004 ja Koski 2013)<\/p>\n<p>Porvarillisten ammattiteatterien perustamien eri paikkakunnilla oli riippuvaista aktiivisista tulisieluista, osin my\u00f6s haihattelijoista. Sitkeytt\u00e4 vaadittiin paikallisten kauppakamareitten ja aktiivisten mesenaattien v\u00e4rv\u00e4\u00e4misess\u00e4, aloitteellisuutta sek\u00e4 hieman onnea ja ehk\u00e4 fennomaanista aateperint\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n onnistuvia teatterinjohtajia ei yht\u00e4kki\u00e4 syntynytk\u00e4\u00e4n suurta joukkoa tyhj\u00e4st\u00e4, vaan monen teatterin py\u00f6ritt\u00e4minen jouduttiin opettelemaan kantap\u00e4\u00e4n ja jatkuvien osa-vuotisten lomautusten my\u00f6t\u00e4. Taloudellisen kannattavuuden rakentaminen tuolloin oli viel\u00e4 l\u00e4hes mahdotonta. T\u00e4m\u00e4n kehityksen tarkempi kuvaaminen aloittaa t\u00e4m\u00e4n jakson.<\/p>\n<p>Eduskuntauudistus 1906 ja sosiaalidemokraattien valtava menestys (80\/200) ensimm\u00e4isiss\u00e4 eduskuntavaaleissa 1907 innosti ja laajensi paitsi ty\u00f6v\u00e4enliikkeen omaa toimintaa my\u00f6s fennomaanisen idealismin keskell\u00e4 kasvanutta nuorta sivistyneist\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Vaalitulos ruokki yliopisto-opiskelijoiden poliittista radikalismia, joten \u2013 samoin kuin aikoinaan sivistyssukujen piiriss\u00e4 oli koettu kielenvaihtoa ja eriytymist\u00e4 kotitaustasta, n\u00e4htiin \u00e4lymyst\u00f6ss\u00e4 nyt ns. marraskuun sosialistien ryhmittym\u00e4, eli suurlakon 1906 j\u00e4lkeen radikaalin yhteiskuntaideaalin omaksunut osa sivistyneist\u00f6st\u00e4 tulevia opiskelijoita. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 vaikutti seuraavan kymmenvuotiskauden sis\u00e4llissotaan asti laajalti ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n henkisin\u00e4 johtajina, sanomalehtimiehin\u00e4 ja kansanedustajina, kantaen porvariskodeistaan perim\u00e4\u00e4 sivistysidealismia.<\/p>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 sivistyneist\u00f6taustaisista johtajista ja heid\u00e4n idealismistaan, jyrkkyydest\u00e4\u00e4n ja haluttomuudestaan kompromisseihin voidaan osittain lukea linjaa my\u00f6s kohti kansalaissodan tragediaa. Edustivathan johtohahmot juuri n\u00e4it\u00e4 piirej\u00e4, jotka olivat ehtineet turhautua siihen, ett\u00e4 eduskunnan kautta ei ty\u00f6v\u00e4elle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 uudistuksia voitukaan ajaa, koska keisari j\u00e4tti hyv\u00e4ksym\u00e4tt\u00e4 nekin lait, joista Suomen eduskunta sai p\u00e4\u00e4t\u00f6kset aikaan. Ty\u00f6v\u00e4en vaikutusvalta yhteiskunnassa ei kasvanut niin\u00a0nopeasti kuin odotettiin, vaikka kuitenkin tasaisesti.<\/p>\n<p>N\u00e4iden sivistyneist\u00f6radikaalien piiriss\u00e4 kehkeytyi my\u00f6s monia n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijoita, kuten <strong>Elviira Willman-Eloranta<\/strong>, <strong>Maiju Lassila (Algot Untola)<\/strong> sek\u00e4 viiveell\u00e4 my\u00f6s <strong>Hella Wuolijoki<\/strong>. N\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 selvimmin t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuului <strong>Aarne Riddelin-Orjatsalo.<\/strong><\/p>\n<p>Eurooppalaisen teatterin taiteelliset uudistumisen ilmi\u00f6t rantautuivat jo jollain tavalla Suomeen ennen sis\u00e4llissotaa, mutta p\u00e4\u00e4osin ruotsinkieliselle puolelle. Hitautta voidaan selitt\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 varsin tuore intellektuaalinen ja taiteellinen kentt\u00e4, tahtoi se sit\u00e4 tai ei, oli tullut valjastettua kansallis-valtiollisen projektin tai ty\u00f6v\u00e4enliikkeen palvelukseen juuri noina vuosina.<\/p>\n<p>Varsinaista intiimi\u00e4 esimerkiksi muualla Euroopassa kukoistanutta kamariteatteriperinnett\u00e4, huoneteatteria tms. Suomeen ei syntynyt, vaikka vaihtoehtoisiksi sanottuja teattereita lyhytaikaisesti perustettiinkin sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. Uudistuvalle draamataiteelle ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteelle yritettiin saada sijaa suurilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, mutta se j\u00e4i helposti marginaaliseksi. Hankkeissa oli suurisuuntaista ja kunnianhimoista otetta, mutta niiss\u00e4 t\u00f6rm\u00e4ttiin tuttuihin vastuksiin, asenteisiin ja talouteen.<\/p>\n<p>Yhteiskuntakriittist\u00e4 taidetta l\u00f6ytyi ty\u00f6v\u00e4enn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, joilla se taiteellisten keinojensa puolesta n\u00e4ytt\u00e4ytyi helposti omaksuttavana realismina. Vaikka toimittiin yhteiskunnallisen realismin ja naturalismin merkeiss\u00e4, n\u00e4ytelmien merkityspotentiaalit eiv\u00e4t olleet lainkaan laimeita. Olihan niiss\u00e4 kuvattu luokkayhteiskunta kaikkien arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja ihmissuhteet sidottuja nimenomaan henkil\u00f6iden yhteiskunnallisiin asemiin.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen maailmansodan (1914\u20131918) aattovuodet ja ensimm\u00e4iset sotavuodet merkitsiv\u00e4t edelleen\u00a0taloudellista nousukautta, af\u00e4\u00e4rej\u00e4 ja taloudellisen toimeliaisuuden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, valtavia Ven\u00e4j\u00e4n valtion kustantamia ty\u00f6maita, my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 kulutusjuhlaa ja viihdekulttuurin nousua. T\u00e4h\u00e4n tapahtuma-ajankohtaan sijoittuu mm.\u00a0<strong>Maria Jotunin<\/strong> n\u00e4ytelm\u00e4 <em>Kultainen vasikka<\/em> (1918).<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4liseen kaupunkiin Helsinkiin, Esplanadin liepeille ehti kehitty\u00e4 jopa selv\u00e4\u00e4 huviel\u00e4m\u00e4n keskusta, johon ravintoloiden (ja prostituution) lis\u00e4ksi, kuului my\u00f6s musiikkipainotteista teatteriohjelmistoa, operetti-, viihde- ja revyyteatteria. Ruotsinkielisen teatterin puolella oli pitk\u00e4llisen prosessin tuloksena p\u00e4\u00e4dytty siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 t\u00e4stedes k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suomenruotsia. Kotimaista elokuvatuotantoa my\u00f6s viriteltiin monella suunnalla, vaikka juuri mit\u00e4\u00e4n ei ole s\u00e4ilynyt. (Salmi 2002)\u00a0Sis\u00e4llissota merkitsi ty\u00f6v\u00e4enteattereille monia asioita. Poliittista propagandaa oli aiemmin selv\u00e4sti vierottu, mutta syksyn 1917 aikana kiihke\u00e4mp\u00e4\u00e4 luokkatietoista orientaatiota oli tarjolla, kun jotkut ty\u00f6v\u00e4enteattereisa tekiv\u00e4t kiertueita.<\/p>\n<p><strong>Sis\u00e4llissotaan<\/strong> johtanut vuoden 1917 poliittinen kehitys ei paljon viel\u00e4 n\u00e4kynyt teattereiden ohjelmistoissa. Maaliskuun vallankumous Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 nosti valtaan v\u00e4liaikaisen porvarillisen hallituksen. Suomessa Oskari Tokoin (SDP) senaatti, jossa kaikki puolueet olivat edustettuina, yritti heti uudistuksia ja eduskunta s\u00e4\u00e4ti kes\u00e4ll\u00e4 1917 valtalain,\u00a0jolla suuriruhtinaan valta siirrettiin Suomen eduskunnalle, mutta jonka Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikainen hallitus j\u00e4tti vahvistamatta. Eduskunnan hajoitusta seurasivat lokakuussa uudet vaalit, jolloin porvarit saivat eduskunnassa enemmist\u00f6n. Vallan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vaihduttua bolshevikkikaappauksessa Leninille, julistautui eduskunta heti korkeimman vallan haltijaksi ja Svinhufvudin senaatti laati itsen\u00e4isyysjulistuksen, joka hyv\u00e4ksyttiin 6.12.1917. Lenin tunnusti Suomen itsen\u00e4isyyden 31.12.1917. Mutta samaan aikaan kysymys j\u00e4rjestysvallasta Suomessa oli yh\u00e4 monimutkaisempi: radikalisoituneet punakaartit (Leninin kehottamana ja aluksi tuella) kaappasivat vallan 27.1. 1918 ja laillinen senaatti siirtyi Vaasaan.<\/p>\n<p>Vaasasta k\u00e4sin kenraali C. G. Mannerheimin johdolla \u201dtalonpoikaisarmeija\u201d ja kotimaahan sotilaskoulutuksesta Saksasta palanneet j\u00e4\u00e4k\u00e4rit sek\u00e4 my\u00f6hemmin viel\u00e4 Saksan It\u00e4meren divisioonan yksikot saivat voiton huonosti aseistetusta ja kouluttamattomasta ty\u00f6v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja heid\u00e4n nuorista johtajistaan sek\u00e4 niist\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 sotilaista, jotka\u00a0taistelivat punaisten puolella. Lenin oli joutunut omien lupaustensa takia solmimaan rauhan Saksan kanssa maaliskuussa 1918, eik\u00e4 h\u00e4n sopimusta rikkomatta olisi voinut auttaa Suomen punaisia. Suomen valkoiset valtasivat Tampereen 6.4., saksalaiset Helsingin 13.4. ja valkoiset Viipurin 28.4.1918.\u00a0\u2013\u00a0Edess\u00e4 olivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t kostotoimet, sek\u00e4 kapinasta ett\u00e4 punaisesta terrorista ja valtavat vankileirit. N\u00e4lk\u00e4katastrofi p\u00e4\u00e4si yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallituksen, mutta oikeudenk\u00e4yntien alettua, vankien tutkinta ja rivimiesten vapauttaminen k\u00e4ynnistyiv\u00e4t nopeasti. Eduskuntavaalit voitiin pit\u00e4\u00e4 jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1919, vaikka osa kansasta oli tilap\u00e4isesti vailla \u00e4\u00e4nioikeutta. Punaisten johtajat olivat paenneet Ven\u00e4j\u00e4lle ja suunnittelivat sielt\u00e4 k\u00e4sin uutta vallankumousta Suomeen. Petrogradissa perustettiin Suomen kommunistinen puolue. Suomen eduskunnassa (ns. Heimolan talossa Vuorikadulla) kuningasmieliset h\u00e4visiv\u00e4t tasavaltalaisille. Toimitetussa presidentinvaalissa Mannerheim h\u00e4visi kansan yhten\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 ajavalle\u00a0K. J. St\u00e5hlbergille, josta tuli ensimm\u00e4inen presidentti kes\u00e4ll\u00e4 1919.<\/p>\n<p>Punaisen Suomen kuukausina tammikuusta huhtikuulle 1918 porvarilliset teatterit oli yleens\u00e4 suljettuina. Vain Helsingin kaksi harrastajapohjaista ty\u00f6v\u00e4enteatteria, Koiton N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja S\u00f6rn\u00e4isten Ty\u00f6v\u00e4en N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 esiintyiv\u00e4t, my\u00f6s Kansanteatteria yritettiin pit\u00e4\u00e4 toiminnassa. Maaliskuussa kaikki voimat jo tarvittiin rintamalle ja Helsingin puolustukseen. (ks. Sepp\u00e4l\u00e4 2010)<\/p>\n<p><strong>Porvarilliset teatterit<\/strong> aloittivat toimintansa kaikkialla heti toukokuussa Vapaussodan voitonjuhlien merkeiss\u00e4. H\u00e4vinneen osapuolen teatterien k\u00e4ynnist\u00e4minen kesti puolesta vuodesta vuoteen, kunnes ty\u00f6v\u00e4en takavarikoitu omaisuus oli luovutettu sellaisille ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6ille, joista ensin oli erotettu \u201dvaltiopetokseen syyllistyneet\u201d ja muut potentiaalisesti radikaalit ainekset. Kapinaan osallistuneet olivat enimm\u00e4kseen kuolleet, paenneet Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle tai viel\u00e4 vankilatuomioita k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Vuoden 1918 j\u00e4lkeen tuli tavoitteeksi \u201dkitke\u00e4 bolshevismi Suomesta juurineen\u201d. Parlamentaarisen ja rauhanomaisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen itsetietoisuus ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys nousivat. Toimintaedellytysten turvaamiseksi sosiaalidemokraatit t\u00e4ht\u00e4siv\u00e4t johdonmukaisesti laillisuus- ja parlamentaarisuusperiaatteen toteuttamiseen, kuten suurin osa ty\u00f6v\u00e4enliikkeest\u00e4 oli ajatellut jo syksyn 1917 aikana. Tragedian aiheuttajia olivat nuoret kiivailijat, ei j\u00e4rjest\u00e4ytynyt vanha ty\u00f6v\u00e4enliike. Ven\u00e4j\u00e4lle paenneiden punaisten perustama Suomen Kommunistinen puolue pyrki toimimaan Suomessa kahden per\u00e4kk\u00e4isen pienen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen kautta . Mets\u00e4isen valtakunnanrajan yli oli liikennett\u00e4 eri\u00a0suuntiin, vakoilijoita, loikkareita, pakolaisia ja maanalaisen ty\u00f6n tekij\u00f6it\u00e4. Osalle sis\u00e4llissodan aiheuttama katkeruus oli ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<p>Sosiaalidemokraatit saivat ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n \u00e4\u00e4nist\u00e4 ratkaisevan enemmist\u00f6n kev\u00e4\u00e4n 1924 vaaleissa. Er\u00e4s syy oli se, ett\u00e4 he olivat osoittaneet laillisuutta ja suoraselk\u00e4isyytt\u00e4 vastustaessaan vuonna 1923 Sosialistisen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen kansanedustajien ja j\u00e4senten asiatonta vangitsemista. Yhteiskuntasopimus saattoi synty\u00e4, vain niin, ett\u00e4 my\u00f6s valkoinen Suomen tasavalta noudatti eduskunnan s\u00e4\u00e4t\u00e4mi\u00e4 lakeja tunnontarkasti. K. J. St\u00e5hlbergin vaikutus t\u00e4m\u00e4n periaatteen rakentajana oli erityisen merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Itsen\u00e4inen Suomi ja sen oikeistolaiset v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t (vanhat ja nuoremmat) yrittiv\u00e4t kuitenkin p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon kaikesta arveluttavasta liberalismista, koska juuri aatteellisen turmion katsottiin johtaneen moraaliseen katastrofiin, mist\u00e4 vain seurauksena oli kapina. Erityisen vahingollista oli ollut seksuaalinen ja poliittinen vapaamielisyys. Arvot oli rakennettava uudelleen mielell\u00e4\u00e4n talonpoikais-militaristiselta pohjalta, ja n\u00e4it\u00e4 \u201dterveit\u00e4 periaatteita\u201d edusti parhaiten Vapaussotansa voittanut pohjanmaalainen talonpoikaisarmeija.<\/p>\n<p><strong>Kieltolaki <\/strong>(1919\u20131932), jonka s\u00e4\u00e4t\u00e4misess\u00e4 1919 ty\u00f6v\u00e4enliikkeen idealismi ja kirkollinen konservatismi olivat ly\u00f6neet k\u00e4tt\u00e4, osoittautui ep\u00e4onnistuneeksi jo pian. Suhteessa alkoholiin 1920-lukua leimasi t\u00e4ydellinen kaksinaismoraali.<\/p>\n<p>Teatterin kannalta kieltolaki oli erityisen vahingollinen: sprii oli haitta terveydelle. Romantiikasta periytyv\u00e4\u00e4n taiteilijaihanteeseen kuului idea joutumisesta\u00a0suurten tunteiden viet\u00e4v\u00e4ksi. Vain haltioituneen taiteilijan ty\u00f6ss\u00e4 suuri taide puhuisi. N\u00e4yttelij\u00f6iden etsiess\u00e4 inspiraatiota, luomisvoimaansa ja taitelijaidentiteetti\u00e4\u00e4n kiihke\u00e4sykkeisess\u00e4 teatteriel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, monet saivat vamman aivosoluilleen ja maksalleen. Elettiin kiihke\u00e4n taiteilijahybriksen ja taloudellisten katastrofien kiikkulaudalla, mit\u00e4 kulutti viel\u00e4 ammatin kiert\u00e4vyys, juurettomuus sek\u00e4 urakehityksen varsin armoton luonne. N\u00e4yttelij\u00e4t vaihtoivat teatteria tuolloin viel\u00e4 vuosittain ja paikkakuntien koko korreloi ammatillisen arvostuksen kanssa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen teatterihistorian nelj\u00e4s jakso alkaa Suomen Kansallisteatterin uuden rakennuksen valmistumisesta sek\u00e4 sortovuosien ja suurlakon aikaisen kansalaistoiminnan aktivoitumisen vuosista. Suomeen syntyi rinnakkain porvariston teatteri ja ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n oma teatteri. \u2013 Sis\u00e4llissota eli \u201dvallankumous\u201d ja \u201dvapaussota\u201d kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 muodosti monien asioiden kulminaation, mutta teatteritaiteen ja toiminnan kannalta se merkitsi katkosten j\u00e4lkeen kuitenkin tietynlaista entisen tilanteen jatkumista, vain uusilla [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":255,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11,6],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":256,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/256"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media\/255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/teatteri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}