{"id":324,"date":"2014-08-21T11:22:24","date_gmt":"2014-08-21T09:22:24","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/?post_type=glossary&#038;p=324"},"modified":"2025-11-13T12:23:40","modified_gmt":"2025-11-13T09:23:40","slug":"krusifiksi","status":"publish","type":"glossary","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/krusifiksi\/","title":{"rendered":"Krusifiksi"},"content":{"rendered":"\n<p>Yksi kristillisen kuvataiteen keskeisi\u00e4 kuvatyyppej\u00e4 on krusifiksi eli ristiinnaulittu. Varhaisilla kristityill\u00e4 oli ristiin kompleksi suhde. Seh\u00e4n oli rikollisten kidutus ja -mestausv\u00e4line. V\u00e4hitellen risti kuitenkin vakiintui uskon keskeisimm\u00e4ksi symboliksi, tosin monissa eri muodoissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ristiinnaulittua Kristusta on kuvattu muutamissa varhaisissa amuleteissa, mutta varhaisin varsinainen ristiinnaulitsemiskohtaus on per\u00e4isin 400-luvulta. Se on kaiverrettu Santa Sabinan basilikan puuoviin Roomassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kristinuskon eri koulukunnat kehittiv\u00e4t ristiinnaulitusta omat variaationsa. It\u00e4inen kristinusko pid\u00e4tt\u00e4ytyi varhaisessa kuvaustavassa, jossa Kristus kuvataan ylv\u00e4\u00e4n\u00e4 ja rauhallisena, yl\u00f6snousemuksen majesteettisena vertauskuvana.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4ntisess\u00e4 kristinuskossa sen sijaan 900-luvun tienoilla alettiin korostaa Kristuksen inhimillisyytt\u00e4 ja h\u00e4net kuvattiin yh\u00e4 useammin ristill\u00e4 riippuvana k\u00e4rsiv\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Krusifiksista tuli nimenomaan Pohjois-Euroopan kirkkojen keskeisin kulttikuva. Kirkon keskilaivan yl\u00e4puolella, ns. triumfikaaressa oli yleens\u00e4 suuri puinen krusifiksi ja alttarilla pienempi metallinen ristiinnaulittu.<\/p>\n\n\n\n<p>Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kristuksen verta vuotavat haavat, otsaa repiv\u00e4 orjantappurakruunu ja avoimet haavat kuvattiin l\u00e4hes inhorealistisella tarkkuudella. Latinalaisessa Amerikassa kuvaustavan taustalla vaikutti paitsi jesuiittojen l\u00e4hetysty\u00f6 my\u00f6s se, ett\u00e4 paikallisissa intiaaniperinteiss\u00e4 veri- ja ihmisuhreilla oli ollut keskeinen kultillinen merkitys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yksi kristillisen kuvataiteen keskeisi\u00e4 kuvatyyppej\u00e4 on krusifiksi eli ristiinnaulittu. Varhaisilla kristityill\u00e4 oli ristiin kompleksi suhde. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"menu_order":0,"template":"","meta":{"footnotes":""},"glossary-categories":[],"glossary-tags":[],"glossary-languages":[],"class_list":["post-324","glossary","type-glossary","status-publish","hentry"],"post_title":"Krusifiksi","post_content":"<!-- wp:paragraph -->\n<p>Yksi kristillisen kuvataiteen keskeisi\u00e4 kuvatyyppej\u00e4 on krusifiksi eli ristiinnaulittu. Varhaisilla kristityill\u00e4 oli ristiin kompleksi suhde. Seh\u00e4n oli rikollisten kidutus ja -mestausv\u00e4line. V\u00e4hitellen risti kuitenkin vakiintui uskon keskeisimm\u00e4ksi symboliksi, tosin monissa eri muodoissa.<\/p>\n<!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph -->\n<p>Ristiinnaulittua Kristusta on kuvattu muutamissa varhaisissa amuleteissa, mutta varhaisin varsinainen ristiinnaulitsemiskohtaus on per\u00e4isin 400-luvulta. Se on kaiverrettu Santa Sabinan basilikan puuoviin Roomassa.<\/p>\n<!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph -->\n<p>Kristinuskon eri koulukunnat kehittiv\u00e4t ristiinnaulitusta omat variaationsa. It\u00e4inen kristinusko pid\u00e4tt\u00e4ytyi varhaisessa kuvaustavassa, jossa Kristus kuvataan ylv\u00e4\u00e4n\u00e4 ja rauhallisena, yl\u00f6snousemuksen majesteettisena vertauskuvana.<\/p>\n<!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph -->\n<p>L\u00e4ntisess\u00e4 kristinuskossa sen sijaan 900-luvun tienoilla alettiin korostaa Kristuksen inhimillisyytt\u00e4 ja h\u00e4net kuvattiin yh\u00e4 useammin ristill\u00e4 riippuvana k\u00e4rsiv\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4.<\/p>\n<!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph -->\n<p>Krusifiksista tuli nimenomaan Pohjois-Euroopan kirkkojen keskeisin kulttikuva. Kirkon keskilaivan yl\u00e4puolella, ns. triumfikaaressa oli yleens\u00e4 suuri puinen krusifiksi ja alttarilla pienempi metallinen ristiinnaulittu.<\/p>\n<!-- \/wp:paragraph -->\n\n<!-- wp:paragraph -->\n<p>Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kristuksen verta vuotavat haavat, otsaa repiv\u00e4 orjantappurakruunu ja avoimet haavat kuvattiin l\u00e4hes inhorealistisella tarkkuudella. Latinalaisessa Amerikassa kuvaustavan taustalla vaikutti paitsi jesuiittojen l\u00e4hetysty\u00f6 my\u00f6s se, ett\u00e4 paikallisissa intiaaniperinteiss\u00e4 veri- ja ihmisuhreilla oli ollut keskeinen kultillinen merkitys.<\/p>\n<!-- \/wp:paragraph -->","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/glossary"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/glossary"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2547,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/glossary\/324\/revisions\/2547"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"glossary-categories","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/glossary-categories?post=324"},{"taxonomy":"glossary-tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/glossary-tags?post=324"},{"taxonomy":"glossary-languages","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/glossary-languages?post=324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}