{"id":196,"date":"2014-03-20T16:37:51","date_gmt":"2014-03-20T14:37:51","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/?page_id=196"},"modified":"2014-08-24T12:42:55","modified_gmt":"2014-08-24T10:42:55","slug":"4-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/4-varhaiskristillinen-taide-ja-bysantti-2\/","title":{"rendered":"<em>4<\/em> Varhaiskristillinen taide ja bysantti"},"content":{"rendered":"<div class=\"kuva\"><a title=\"Konstantinus Suuren kolossaalipatsaan p&auml;&auml;, 300-luvun alku jaa. (Musei Capitolini, Rooma)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0401.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0401.jpg\" width=\"128\" height=\"200\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut ep&auml;suosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla suosittuja olivat mm. Kybelen, monirintaisena kuvatun hedelm&auml;llisyyden jumalattaren, persialaisper&auml;isen Mitran ja egyptil&auml;isen Isis-jumalattaren kultit.<\/p>\n<p>Kristityt muodostivat aluksi vaatimattoman, Roomassa hyljeksityn uskolahkon. Vuonna 313 keisari Konstantinus Suuri (306&ndash;337) kuitenkin poliittisista syist&auml; johtuen lopetti kristittyjen vainot ja vuonna 392 kristinuskosta tuli Rooman virallinen uskonto (4\/1). Ennen sit&auml; valmistettua kristillist&auml; taidetta kutsutaan varhaiskristilliseksi. Siin&auml; oli idullaan aiheita ja piirteit&auml;, jotka my&ouml;hemmin hioutuivat ja kristallisoituivat virallisessa kristillisess&auml; kuvastossa. Kauden taidetyylit jaotellaan seuraavasti:<\/p>\n<ul><li>Varhaiskristillinen taide n. 200&ndash;500 jaa.<\/li>\n<li>Bysanttilainen taide n. 500&ndash;1453<\/li>\n<\/ul><h3>Ristiriitainen suhde kuviin<\/h3>\n<p>Kristittyjen alun perin kielteinen suhde kuviin juontaa juurensa juutalaisuuteen ja Vanhan testamentin negatiiviseen suhtautumiseen Jumalan kuvalliseen esitt&auml;miseen. Juutalaiset ottivatkin kuviin etup&auml;&auml;ss&auml; kielteisen kannan. Kristinuskon levitess&auml; kreikankielisille seuduille ja Roomaan, kristityt ottivat kuitenkin k&auml;ytt&ouml;&ouml;ns&auml; paikallisia aiheita antaen niille omat merkityksens&auml;. Niin kristittyjen piiriss&auml; v&auml;hitellen suhtauduttiin liberaalimmin Mooseksen kieltoon, jonka mukaan mink&auml;&auml;nlaista kuvaa ei saanut tehd&auml; &rdquo;niist&auml;, jotka ovat ylh&auml;&auml;ll&auml; taivaassa, eik&auml; niist&auml;, jotka ovat alhaalla maan p&auml;&auml;ll&auml;&rdquo;.<\/p>\n<p>Yksioikoista ratkaisua kuvan tekemiseen ei kuitenkaan syntynyt ja siksi teologiset erimielisyydet leimahtivat aika-ajoin liekkeihin huipentuakseen yli vuosisadan kest&auml;neeseen sotaan 700-800-luvuilla.<\/p>\n<h3>Katakombien taide: varhaiset symbolit<\/h3>\n<div class=\"kuvavas\"><a title=\"Priscillan katakombien hautoja (Prscillan katakombit, Rooma)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0402.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0402.jpg\" width=\"138\" height=\"200\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Kristittyjen vainojen aikana 200-luvulla ja 300-luvun alussa symbolit toimivat salaviestein&auml;, joilla kristityt saattoivat tunnistaa toisensa, tai vaikkapa toisen kristityn haudan. Juuri <em>nekropoleista,<\/em> maanalaisista hauta-alueista eli <em>katakombeista<\/em> l&ouml;ytyv&auml;tkin kristillisen kuvakulttuurin juuret. T&auml;rkeimm&auml;t katakombit sijaitsevat Roomassa, miss&auml; maanalaisia katakombiverkostoja on s&auml;ilynyt kymmeni&auml; kilometrej&auml;. Toisinaan katakombit muodostavat jopa viisikerroksisia maanalaisia hautakomplekseja (4\/2).<\/p>\n<p>Juutalaiset ja kristityt eiv&auml;t roomalaisten tavoin polttaneet vainajiaan, vaan hautasivat heid&auml;t katakombien sein&auml;komeroihin. Ne peitettiin tiilill&auml; tai marmorilaatoilla, joihin tavanomaisen tekstin lis&auml;ksi kaiverrettiin neutraaleilta vaikuttavia symboleja, joista toinen kristitty pystyi kuitenkin heti tulkitsemaan kristillisen viestin.<\/p>\n<div><a title=\"Kristuksen nimeen viittaava Khi-rho (XP) monogrammi, n. 340 jaa. (Vatikaanin museot, Rooma)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0403.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0403.jpg\" width=\"156\" height=\"200\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Yleinen on Khi-rho-monogrammi, joka muodostuu kreikankielisen Kristus-nimen, Khristoksen, kahdesta ensimm&auml;isest&auml; kirjaimesta (4\/3).<\/p>\n<p>Suosittu oli my&ouml;s toivon ankkuri. Ehk&auml; kaikkein keskeisimm&auml;ksi symboliksi muodostui kuitenkin juutalaisper&auml;inen kala, muun muassa messiaanisen ruoan symboli (4\/4). Sille muodostui my&ouml;s piiloviesti siksi, ett&auml; kreikankielisen nimisarjan &rdquo;Jeesus, Kristus, Jumalan poika, Pelastaja&rdquo; alkukirjaimista muodostuu sana &rdquo;kala&rdquo;. Joskus kala yhdistettiin my&ouml;s kasteseremonian veteen ja kala liittyi my&ouml;s Kristuksen ihmetekoihin. Toinen keskeinen Kristukseen yhdistetty el&auml;insymboli oli karitsa.<\/p>\n<div><a title=\"Kala (Pyh&auml;n Calliston katakombi, Rooma)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0404.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0404.jpg\" width=\"200\" height=\"150\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Symboleita k&auml;ytettiin paitsi katakombissa my&ouml;s sormuksissa, joiden avulla kristityt saattoivat tunnistaa toisensa.<\/p>\n<p>Muutamat symbolit periytyiv&auml;t et&auml;&auml;lt&auml;kin, kuten liekeist&auml; kohoava myyttinen feenix-lintu. Se on per&auml;isin egyptil&auml;isest&auml; perinteest&auml; ja tuli symboloimaan yl&ouml;snousemusta. Samoin monien kulttuurien taiteesta tuttu riikinkukko tarkoittaa ikuista el&auml;m&auml;&auml;. Lintuaiheista suosituin oli kuitenkin kyyhky, laajalti tunnettu rauhan vertauskuva, joka my&ouml;hemmin yhdistettiin pyh&auml;&auml;n henkeen.<\/p>\n<p>Useat symbolit omaksuttiin suoraan Kreikan ja Rooman kuvaperinteist&auml;. Kasviaiheista keskeisi&auml; olivat palmunlehti sek&auml; viinik&ouml;ynn&ouml;s, jonka kristillisen symboliikan taustalla ovat Kristuksen sanat: &rdquo;Min&auml; olen totinen viinipuu, ja minun is&auml;ni on viinitarhuri.&rdquo; Hyv&auml; esimerkki motiivien kierr&auml;tyksest&auml; on antiikin mytologian villiel&auml;imet s&auml;velill&auml;&auml;n kesytt&auml;v&auml; Orfeus, joka kristillisess&auml; maailmassa yhdistettiin Kristukseen. Kristusta kutsuttiinkin joskus &rdquo;uudeksi Orfeukseksi&rdquo;.<\/p>\n<h3>Kirkkoarkkitehtuurin varhaisvaiheet<\/h3>\n<p>Varhaiskristityt olivat kokoontuneet l&auml;hinn&auml; yksityisasunnoissa ja niist&auml; laajennetuissa<br>\nkokoontumishalleissa, joita kutsuttiin nimell&auml; <em>domus ekklesiae<\/em> (<em>domus<\/em> = talo, <em>ekklesia <\/em>= kokous). Kristinuskon tultua viralliseksi uskonnoksi tarvittiin seurakunnan kokoontumisille kuitenkin suurempia rakennuksia. Kehittyi kaksi erilaista kirkon perusmallia, suunnikkaan muotoinen <em>basilika<\/em> ja kupolin kattama keskeisrakennus. Molempien malli omaksuttiin suoraan Rooman virallisesta arkkitehtuurista.<\/p>\n<div><a title=\"Santa Sabina, 423&ndash;432 (Rooma)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0405.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0405.jpg\" width=\"172\" height=\"200\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Basilika eli pitk&auml;nomainen, kattorakenteita kannattavien pylv&auml;srivist&ouml;jen kolmi- tai useampi &rdquo;laivaiseksi&rdquo; jakama hallitila oli Roomassa palvellut mm. valtaistuin- ja oikeudenk&auml;yntisalina. Sen sis&auml;&auml;nk&auml;ynti&auml; vastap&auml;isess&auml; p&auml;&auml;dyss&auml; oli yleens&auml; puolipy&ouml;re&auml; syv&auml;nne, <em>apsis,<\/em> jossa oli joko keisarin valtaistuin tai h&auml;nen muotokuvansa. Kirkossa ne korvattiin alttarilla (4\/5). Keisarikultti sulautettiin osaksi kristillist&auml; aatemaailmaa. Keisari julistautuikin Kristuksen &rdquo;sijaishallitsijaksi&rdquo; omien samalla itselleen Kristukseen yhdistetty&auml; auktoriteettia ja pyhyytt&auml;.<\/p>\n<p>Basilikan mallinen kirkkotila sai symboliikkansa Rooman vanhasta Pietarinkirkosta (<acronym><span  data-tooltip=\"Kaupunkeja alettiin kaivaa esille 1700-luvulla, mik&auml; johti valtavaan kiinnostukseen roomalaista taidetta kohtaan ja vaikutti eurooppalaisen arkkitehtuurin ja sisustuksen kehitykseen eritysen&auml; boomina.\" class=\"glossaryLink\">j&auml;&auml;nteet<\/span><\/acronym> nykyisen alla). Sen ytimen muodosti Pietarin hauta. Pietarihan oli Rooman kristillisen seurakunnan perustaja ja sen ensimm&auml;inen piispa, ja my&ouml;hemm&auml;t paavit olivat h&auml;nen edustajiaan maan p&auml;&auml;ll&auml;. Haudan takana avautui apsis. Sit&auml; kehysti kaari, jonka voi tulkita taivaan symbolina tai keisarillisena riemukaarena. Haudan yl&auml;puolella kohosi kierteisten pylv&auml;iden kannattama kunniakatos, j&auml;lleen suora laina roomalaisesta keisarikultista. Rooman vanha Pietarin kirkko antoi symbolisen merkityksen my&ouml;hemmillekin basilikan mallisille kirkoille.<\/p>\n<div><a title=\"Santa Constanzan poikkileikkaus ja pohja, n. 350 (Rooma)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0406.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0406.jpg\" width=\"200\" height=\"125\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Toisella kirkkotyypill&auml;, kupolin kattamalla keskeisrakennuksella oli sill&auml;kin pitk&auml; historiansa (4\/6). Py&ouml;r&ouml;temppeli tunnettiin jo Rooman arkkitehtuurissa ja samanmuotoisia rakennuksia oli rakennettu antiikin sankarihahmojen muistoksi. Siit&auml; lienee periytynyt tapa rakentaa py&ouml;re&auml;pohjaisia kristillisi&auml; muistorakennuksia marttyyrien ja Kristuksen el&auml;m&auml;n k&auml;&auml;nnekohtien kunniaksi. Merkitt&auml;vin varhainen kristillinen py&ouml;r&ouml;rakennus on Jerusalemin Pyh&auml;n haudan kirkko.<\/p>\n<p>Py&ouml;re&auml; muoto toistuu sek&auml; keskeiskupolikirkon pohjakaavassa ett&auml; sen kupolin muodossa. <strong>Ympyr&auml; ja pallo<\/strong> ovat voimallisia symboleja, jotka toistuvat monien uskontojen taiteessa symboloiden universumia, taivasta jne. Keskeiskupolikirkko tuli keskeiseksi kirkon malliksi nimenomaan it&auml;isess&auml; kristinuskossa.<\/p>\n<h3>Ihmishahmoisen Kristus-kuvan kehittyminen<\/h3>\n<div><a title=\"Hyv&auml;&auml; paimenta esitt&auml;v&auml; mosaiikki, n. 425 (Calla Placidian mausoleumi, Ravenna)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0407.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0407.jpg\" width=\"200\" height=\"130\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Ihmishahmoinen Kristus on suhteellisen my&ouml;h&auml;inen konstruktio, syyn&auml; juutalaisuudesta periytyv&auml; kielteisyys ihmisen kuvaamiseen. Kun Kristus ilmestyi taiteeseen 300-400-luvuilla Kristus saatettiin samaistaa Heliokseen, antiikin auringon jumalaan. Keskeisen&auml; l&auml;ht&ouml;kohtana toimi kuitenkin hellenistisess&auml; maailmassa yleinen paimen, lampaita kaitseva parraton nuorukainen (4\/7).<\/p>\n<p>Sen rinnalla esikuvaksi muodostui parrakas, k&auml;&auml;r&ouml;&auml; k&auml;dess&auml;&auml;n pit&auml;v&auml; varttunut mieshahmo, joka puolestaan juontuu antiikin taiteen filosofimuotokuvista (4\/8). Joskus hahmot sekoittuivat oudolla tavalla, esimerkiksi kun perinteiselle paimenhahmolle kuvattiin k&auml;teen filosofin tekstirulla.<\/p>\n<div><a title=\"Parrakas Kristus, yksityiskohta mosaiikista, 400-luvun alku (Santa Prudeziana, Rooma)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0408.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0408.jpg\" width=\"144\" height=\"200\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Vuosisatoja nuorekasta, parratonta ja varttunutta parrakasta Kristus-kuvaa k&auml;ytettiin rinnan.<\/p>\n<p>Sen j&auml;lkeen kun keisari Konstantinus k&auml;&auml;ntyi kristinuskoon vuonna 312 ja kristinuskosta tuli vuonna 393 It&auml;-Rooman virallinen uskonto kristilliseen taiteeseen omaksuttiin vaikutteita Rooman hovitaiteesta. En&auml;&auml; eiv&auml;t varhaisten kristittyjen salaiset symbolit tai kristinuskon agraarista menneisyydest&auml; muistuttava hyv&auml; paimen -aihe riitt&auml;neet hovin tukeman virallisen uskonnon tunnuksiksi. Vuonna 692 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa julistettiinkin, ett&auml; &rdquo;kuvissa on esitett&auml;v&auml; entisen karitsan sijasta meid&auml;n Jumalamme Kristuksen, Karitsan, ihmishahmo.&rdquo;<\/p>\n<div><a title=\"Keskell&auml; ylh&auml;&auml;ll&auml; Kristus seuralaisten ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml;, sarkofagi, 359 (Grotte Vaticane)\" href=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/kuva\/0409.jpg\" rel=\"lightbox[roadtrip]\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"http:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/thmb\/0409.jpg\" width=\"200\" height=\"103\" border=\"0\"><\/a><\/div>\n<p>Suosittua oli kuvata Kristus valtaistuimella apostolien ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml;. Kuvaustapa juontaa juurensa roomalaisiin seremoniallisiin hovikohtauksiin, joissa keisari esitettiin hovilaistensa ymp&auml;r&ouml;im&auml;n&auml; (4\/9). Maalliset ja uskonnolliset ainekset sekoittuivat luoden pohjan viralliselle kristilliselle ikonografialle.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut ep&auml;suosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla suosittuja olivat mm. Kybelen, monirintaisena kuvatun hedelm&auml;llisyyden jumalattaren, persialaisper&auml;isen Mitran ja egyptil&auml;isen Isis-jumalattaren kultit. Kristityt muodostivat aluksi vaatimattoman, Roomassa hyljeksityn uskolahkon. Vuonna 313 keisari Konstantinus Suuri (306&ndash;337) kuitenkin poliittisista syist&auml; johtuen lopetti kristittyjen vainot ja vuonna 392 kristinuskosta tuli Rooman [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":4,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/196"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":443,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/196\/revisions\/443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}