{"id":2493,"date":"2025-11-13T11:45:44","date_gmt":"2025-11-13T08:45:44","guid":{"rendered":"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/tila\/glossary-2\/"},"modified":"2025-11-13T11:45:44","modified_gmt":"2025-11-13T08:45:44","slug":"glossary-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary-2\/","title":{"rendered":"Glossary"},"content":{"rendered":"<div class=\"cm-glossary\"><div class=\"glossary-container \"><input type=\"hidden\" class=\"cmtt-attribute-field\" name=\"glossary_index_style\" value=\"classic\"><div id=\"glossaryList-nav\" class=\"listNav small\" role=\"tablist\"><\/div><ul class=\"glossaryList\" role=\"tablist\" id=\"glossaryList\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTermSet\"><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/aaria\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"A\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Aaria on suljettu laulumuoto soolo&auml;&auml;nelle oopperassa, oratoriossa jne. Aaria kehittyi 1600-luvun loppupuolella virtuoosisuuden n&auml;ytteeksi koloratuureineen eli korukuvioineen. &amp;lt;em&amp;gt;Da capo -aarialla&amp;lt;\/em&amp;gt; tarkoitetaan aariaa, joka toistetaan tai improvisoiden varioidaan yleis&ouml;n toivomuksesta. Monet oopperan uudistajat, kuten Gluck 1700-luvulla ja Wagner 1800-luvulla pyrkiv&auml;t pois aaria-muodosta, jotta teoksen kokonaisrakenne ei k&auml;rsisi taituruudenosoituksista ja temppuilusta.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Aaria<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/affekteineen\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"A\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Affekti, mielentila, barokkimusiikissa sill&auml; tarkoitetaan tiettyihin tilanteisiin tai tunnelmiin liitettyj&auml; musiikillisia muotoja. Esimerkiksi paimenidylleill&auml;, sodalla, helvetin kauhuilla jne. oli omat enemm&auml;n tai v&auml;hemm&auml;n sovitut musiikilliset konventionsa, jotka s&auml;ilyiv&auml;t musiikin rakennuskapuloina aina 1700-luvun loppupuolelle saakka.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Affekti<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/ajan-paikan-ja-toiminnan-ykseytta\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"A\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Ajan, paikan ja toiminnan ykseys, tapahtumat piti rajoittaa yhteen vuorokauteen, niiden tuli sijoittua yhteen paikkaan ja toiminnan piti olla selke&auml;sti rajattu.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Ajan, paikan ja toiminnan ykseys<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/akatemioita\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"A\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Yksityisi&auml; taideakatemioita perustettiin ensin Italiaan. Akatemian idea oli per&auml;isin Platonin &rdquo;akatemiasta&rdquo;. My&ouml;hemmin akatemiat j&auml;rjest&auml;ytyiv&auml;t. Ranskan Kuninkaallinen maalaus- ja kuvanveistoakatemia perustettiin vuonna 1648. My&ouml;s muille taiteenlajeille, kuten tanssille, musiikille ja oopperalle perustettiin akatemiat.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Akatemioita<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/akropolis\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"A\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Akropolis tarkoittaa linnavuorta, joka yleens&auml; sijaitsi poliksen eli kaupunkivaltion keskell&auml;. Siell&auml; sijaitsivat t&auml;rkeimm&auml;t temppelit ja julkiset rakennukset.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Akropolis<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/arkaainen\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"&rdquo;\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Arkaainen-termill&auml; voidaan viitata my&ouml;s muissa kulttuureissa taiteeseen, joka ik&auml;&auml;n kuin valmistelee klassiseksi m&auml;&auml;ritelty&auml; periodia.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">&rdquo;arkaainen&rdquo;<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/arkkitehteja\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"A\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Arkkitehtien ammattikuntaa arvostettiin Egyptiss&auml;. Kuten aikalaisl&auml;hde paljastaa, ura saattoi edet&auml; kis&auml;llist&auml; rakennusmestariksi ja edelleen k&auml;sity&ouml;l&auml;ismestariksi. Sen j&auml;lkeen nousujohteinen uraputkeen p&auml;&auml;ssyt mestari saatettiin nimitt&auml;&auml; suunnittelijaksi, sitten rakentajaksi ja lopulta kuninkaalliseksi neuvonantajaksi. H&auml;n oli pohjimmiltaan hovivirkailija.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Arkkitehtien ammattikunta<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/bel-cantoon\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"B\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Bel canto, &rdquo;kaunis laulu&rdquo;, l&auml;hinn&auml; italialaiseen oopperaan liittyv&auml; laulutyyli, jossa korostetaan melodian hengitt&auml;vyytt&auml; ja linjakkuutta sek&auml; taidokasta korukuviointia. &amp;lt;em&amp;gt;Bel canto -oopperoilla&amp;lt;\/em&amp;gt; tarkoitetaan l&auml;hinn&auml; 1800-luvun alkupuolen s&auml;velt&auml;jien, kuten Bellinin, Donizettin ja Rossinin tuotantoa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Bel canto<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/betoni\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"B\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Roomalaisen betonin materiaaleina oli muurilaasti ja kivimurska. Erityisen kest&auml;v&auml;ksi sen teki vulkaaninen hiekka. Aluksi t&auml;t&auml; betonin alkumuotoa levitettiin kerroksittain, mutta lopulta hitaasti kuivuvaa betonia kyettiin valamaan.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Betoni<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/camerata\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"C\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Firenzess&auml; 1500&ndash;1600-lukujen vaihteessa kokoontunut runoilijoiden ja muusikkojen ryhm&auml;, johon kuului muun muassa Galileo Galilein is&auml; Vicenzo Galilei, s&auml;velt&auml;j&auml;t Emilio de Cavalieri, Jacopo Peri, Giulio Caccini ja runoilija Rinuccini.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Camerata<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/commedia-dellartesta\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"C\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Commedia dell&rsquo;arte on Italian kansanomainen teatterimuoto, jossa oli vakioroolityypit, vakiintuneet juonenk&auml;&auml;nteet, mutta my&ouml;s paljon improvisaatiota.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Commedia dell&rsquo;arte<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/deus-ex-machina\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"D\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Deus ex machina, &rdquo;jumala koneessa&rdquo;, antiikin teatterista periytyv&auml; efekti, jossa yleens&auml; jumala laskeutuu taivaasta maan p&auml;&auml;lle ratkaisemaan ongelmallisen tilanteen. Termi&auml; voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; my&ouml;s abstraktimmin viittamaan ongelmatilanteen yll&auml;tt&auml;v&auml;&auml; ratkaisua jonkin ulkopuolisen tekij&auml;n toimesta.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Deus ex machina<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/fresco-secco-tekniikkaa\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"F\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Bysantissa ja Italian keskiajalla mosaiikki oli arvostetuin tekniikka kirkkojen koristelussa. Se oli kuitenkin eritt&auml;in kallis tekniikka ja renessanssin aikana freko-maalaukset syrj&auml;yttiv&auml;t suosiossa mosaiikin.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Fresco secco -tekniikkaa<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/hautamaalaukset\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"H\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Hautamaalausten kultakausi oli Uuden valtakunnan aikana, sill&auml; sen p&auml;&auml;kaupngin Theban l&auml;hist&ouml;n kivimateriaali ei ollut sovelias reliefien valmistukseen. Ne korvattiin maalauksin. Samoihin aikoihin oli vakiintunut tavaksi, ett&auml; my&ouml;s muutkin kuin hallitsijaperheen j&auml;senet saattoivat teet&auml;tt&auml;&auml; itselleen haudan ja hautatemppelin maalauksineen. Ilmi&ouml;t&auml; on kutsuttu &rdquo;tuonpuoleisen demokratisoinniksi&rdquo;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Hautamaalaukset<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/jaanteet\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"J\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kaupunkeja alettiin kaivaa esille 1700-luvulla, mik&auml; johti valtavaan kiinnostukseen roomalaista taidetta kohtaan ja vaikutti eurooppalaisen arkkitehtuurin ja sisustuksen kehitykseen eritysen&auml; boomina.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">J&auml;&auml;nteet<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/joogi-sinetti\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"J\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Intialaisen kulttuurin juuret ylt&auml;v&auml;t Intian varhaisimpaan korkeakulttuuriin, ns. Indus-kulttuuriin (2600&ndash;1800 eaa.) Kauden uskontoa tunnetaan niukasti, mutta tutkija uskovat my&ouml;hemm&auml;n hindulaisuuden omaksuneen aineksia kauden uskonnosta. Kulttuurin keskuksissa, Mohenjodaron ja Harappan kaupungeissa on s&auml;ilynyt esimerkiksi isoja altaita, jotka muistuttavat my&ouml;h&auml;isempien suurten hindutemppelien ja -kaupunkien rituaalisia peseytymisaltaita. Indus-kulttuurin sineteiss&auml; esiintyy lootusasennossa istuvaa joogia muistuttava sarvip&auml;inen ihmishahmo. Se on n&auml;hty toisinaan Shiva-jumalan prototyyppin&auml;. Toisaalta istuvan askeettihahmon voi tulkita my&ouml;s istuvan Buddha-hahmon alkutyypiksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Joogi-sinetti<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/kansakunnat\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"K\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Pohjoiset germaanit, Pohjois-Afrikan vandaalit, Espanja l&auml;nsigootit, Italian langobardit ja it&auml;gootit, Skandinavian viikingit jne.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Kansakunnat<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/kirjallista-tietoa\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"K\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kirjallisia l&auml;hteit&auml; on olemassa L&auml;hi-id&auml;ss&auml; 2000 luvulta alkaen, muualla my&ouml;h&auml;isemmilt&auml; kausilta.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Kirjallista tietoa<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/klassinen\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"K\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Klassinen, lat. classis tarkoittaa &rdquo;luokkaa&rdquo;, korkeinta astetta. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; se on hyvin arvov&auml;ritteinen termi, jolla jokin kausi tai periodi julistetaan ylivertaiseksi, kaikki standardit t&auml;ytt&auml;v&auml;ksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Klassinen<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/krusifiksi\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"K\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Yksi kristillisen kuvataiteen keskeisi&auml; kuvatyyppej&auml; on krusifiksi eli ristiinnaulittu. Varhaisilla kristityill&auml; oli ristiin kompleksi suhde. Seh&auml;n oli rikollisten kidutus ja -mestausv&auml;line. V&auml;hitellen risti kuitenkin vakiintui uskon keskeisimm&auml;ksi symboliksi, tosin monissa eri muodoissa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Ristiinnaulittua Kristusta on kuvattu muutamissa varhaisissa amuleteissa, mutta varhaisin varsinainen ristiinnaulitsemiskohtaus on per&auml;isin 400-luvulta. Se on kaiverrettu Santa Sabinan basilikan puuoviin Roomassa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kristinuskon eri koulukunnat kehittiv&auml;t ristiinnaulitusta omat variaationsa. It&auml;inen kristinusko pid&auml;tt&auml;ytyi varhaisessa kuvaustavassa, jossa Kristus kuvataan ylv&auml;&auml;n&auml; ja rauhallisena, yl&ouml;snousemuksen majesteettisena vertauskuvana.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;L&auml;ntisess&auml; kristinuskossa sen sijaan 900-luvun tienoilla alettiin korostaa Kristuksen inhimillisyytt&auml; ja h&auml;net kuvattiin yh&auml; useammin ristill&auml; riippuvana k&auml;rsiv&auml;n&auml; ihmisen&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Krusifiksista tuli nimenomaan Pohjois-Euroopan kirkkojen keskeisin kulttikuva. Kirkon keskilaivan yl&auml;puolella, ns. triumfikaaressa oli yleens&auml; suuri puinen krusifiksi ja alttarilla pienempi metallinen ristiinnaulittu.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Espanjassa ja latinalaisessa Amerikassa Kristuksen verta vuotavat haavat, otsaa repiv&auml; orjantappurakruunu ja avoimet haavat kuvattiin l&auml;hes inhorealistisella tarkkuudella. Latinalaisessa Amerikassa kuvaustavan taustalla vaikutti paitsi jesuiittojen l&auml;hetysty&ouml; my&ouml;s se, ett&auml; paikallisissa intiaaniperinteiss&auml; veri- ja ihmisuhreilla oli ollut keskeinen kultillinen merkitys.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Krusifiksi<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/kungfutselaisuus\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"K\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kungfutselaisuus on laaja k&auml;site. Se oli kiinan johtava aatej&auml;rjestelm&auml; koko keisarikauden ja se on levinnyt my&ouml;s muihin It&auml;-Aasian maihin, Koreaan ja Japaniin. Sen voi n&auml;hd&auml; kattavan maailmankuvan ja sen saneleman hierarkkisen yhteiskuntaj&auml;rjestelm&auml;n, erilaiset seremoniat ja riitit. P&auml;&auml;painoisesti kungfutselaisuus on moraali- ja yhteiskuntafilosofiaa, jossa uskonnon ainekset ovat olleet suhteellisen v&auml;h&auml;isi&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;J&auml;rjestelm&auml;n perustajana pidet&auml;&auml;n oppinutta nimelt&auml;&auml;n Kongfuzi (my&ouml;s Kungfutse), jonka moniin legendoihin kietoutuva el&auml;m&auml;nkaari perinteisesti ajoitetaan 479&ndash;551 eea. H&auml;nen keskeisiin oppeihin kuuluu ren-k&auml;sitteen vaaliminen, mik&auml; tarkoittaa ihmisrakkauden ja humanismin kehitt&auml;mist&auml;. Kongfutsen nimiss&auml; kulkee merkitt&auml;v&auml; perusteos Lunyu eli ns. Analektit, miss&auml; esitet&auml;&auml;n opin keskeiset l&auml;ht&ouml;kohdat. Toinen merkitt&auml;v&auml; oppisuunnan kehitt&auml;j&auml; oli Mengzi (372?&ndash;289?). Vuosisatojen saatossa kungfutselaisuus yhdistettiin nimenomaan kiinalaiseen &rdquo;yliopisto-&rdquo; tai tutkintoj&auml;rjestelm&auml;&auml;n ja n&auml;in ollen my&ouml;s keisarivaltaan ja virkamiesluokkaan.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Vaikka taolaisuus ja kungfutselaisuus ovat ik&auml;&auml;n kuin toistensa vastakohtia, ne ovat kuitenkin el&auml;neet useimmiten sovussa kesken&auml;&auml;n toinen toistaan t&auml;ydent&auml;vin&auml; oppij&auml;rjestelmin&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Kungfutselaisuus<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/kuolemattomien\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"K\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;K&auml;sitys siit&auml;, ett&auml; kuolemattomat asuivat vuorilla ja ett&auml; siell&auml; kasvoi my&ouml;s yrttej&auml;, joista saatettiin valmistaa kuolemattomuuden eliksiiri&auml;, johti siihen, ett&auml; vuoria kohtaan tunnettiin suurta kiinnostusta. Kiinan keisarin tiedet&auml;&auml;n l&auml;hett&auml;neen 200-luvulla eea. tutkimusretkikunnan korkeille vuorille etsim&auml;&auml;n kuolemattomuuden salaisuutta.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kuolemattomuuden tavoittelu saattaakin olla alunalkaen yksi keskeinen syy vuorikultille. Taolaisen l&auml;&auml;ketieteen tai alkemian mukaan erilaiset aineet ja elementit saatettiin tiivist&auml;&auml; essenssiins&auml;. On mahdollista ett&auml; t&auml;m&auml; ajatus vaikutti taustalla, kun ensimm&auml;isi&auml; pienoiskallioita ruvettiin pystytt&auml;m&auml;&auml;n puutarhoihin. Niiden my&ouml;t&auml; vuorten yang-energia tuotiin hallitsijan ulottuville houkuttelemaan paikalle kuolemattomia. Ajattelutapa lienee ollut alkusys&auml;yksen&auml; paitsi pienoiskallioiden, my&ouml;s pienoispuiden eli bonsaiden perinteelle. Puut, kuten kalliot typistettiin minimiins&auml;. Puut muokattiin mutkikkailla sidontamenetelmill&auml; muistuttamaan ikivanhoja luonnon puita, jotka samalla muistuttavat kuolemattomuuden henkil&ouml;itymi&auml;, myyttisi&auml; k&auml;ppyr&auml;isi&auml; vanhoja vuorilla asustavia kuolemattomia.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Kuolemattomat<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/libreton\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"L\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Libretto tarkoittaa alun perin &rdquo;pikku kirjaa&rdquo; eli oopperan painettua teksti&auml;. Termi vakiintui tarkoittamaan varsinaista oopperan teksti&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Libretto<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/lied\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"L\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Lied, saks. laulu, pienimuotoinen laulus&auml;vellys, usein intiimi, lyyrinen tunnelmakuva. T&auml;rkeimpi&auml; 1800-luvun alun lied-s&auml;velt&auml;ji&auml; olivat saksalaiset Franz Schubert (1797&ndash;1828) ja Robert Schumann (1810&ndash;1856).&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Lied<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/loppu-apoteoosit\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"l\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Apoteoosi, kirjaimellisesti &rdquo;jumalaksi korottaminen&rdquo;, k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; henkil&ouml;n, usein hallitsijan, ylist&auml;minen, monasti antiikin mytologisia hahmoja hy&ouml;dynt&auml;m&auml;ll&auml; rakennettu maalaus tai n&auml;ytt&auml;m&ouml;kohtaus, joka ylist&auml;&auml; kyseist&auml; henkil&ouml;&auml; vertauskuvallisessa muodossa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">loppu-apoteoosi<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/marseljeesin\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"M\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Marseljeesi, ransk. &amp;lt;em&amp;gt;la marscillaise&amp;lt;\/em&amp;gt;, Ranskan kansallislaulu, per&auml;isin suuren vallankumouksen ajalta (1792), sanoittanut ja s&auml;velt&auml;nyt Rouget de Lisle.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Marseljeesi<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/mattoihin\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"M\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Paratiisiaihe on suosittu my&ouml;s mattojen aiheena. Solmittuja paimentolaismattoja tunnetaan jo esikristillisilt&auml; vuosisadoilta. Persiassa 1500-luvulla kehittyi niin sanottu Paratiisimattotyyppi, mutta jo paljon ennen sen kehittymist&auml; puut ja kasvit ovat olleet mattojen keskeisimpi&auml; aiheita. Mattojen kuvioinnin kautta p&auml;&auml;semme koko luontosymboliikan juurille. Vanhojen paimentolaismattojen tai syrj&auml;seuduilla s&auml;ilyneiden mattoperinteiden kautta p&auml;&auml;dymme shamanistiseen ja animistiseen luontoajatteluun el&auml;m&auml;npuusymboleineen.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Mattojen kuviointi<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/miniatyyrimaalauksissa\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"M\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Miniatyyrimaalaukset, miniatyyrilla voidaan taidehistoriassa tarkoittaa kahta asiaa: (1) kirjankuvitusmaalausta tai (2) pienikokoista kuljetettavaa tai kaulakoruna k&auml;ytetty&auml; maalausta, usein nimenomaan muotokuvaa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Miniatyyrimaalauset<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/neoliittiseksi-vallankumoukseksi\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"N\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;On esitetty teoria, jonka mukaan uusi el&auml;m&auml;nmuoto levisi L&auml;hi-id&auml;st&auml; Eurooppaan. Toisaalta on esitetty my&ouml;s n&auml;kemys, ett&auml; tapahtumaketju oli muualla itsen&auml;inen, kontakteista riippumaton. N&auml;m&auml; kaksi n&auml;kemystapaa toistuvat taiteen historiassa usein. Monesti tutkijoilla on tarve esitt&auml;&auml;, ett&auml; jokin innovaatio on paikallinen ilmi&ouml;, joka sitten eri tavoin on levinnyt muualle. Vastakkainen n&auml;k&ouml;kulma taas pit&auml;&auml; mahdollisena ett&auml; ihmiskunta saavuttaa eri puolilla maailmaa ik&auml;&auml;n kuin saman &rdquo;kehitysvaiheen&rdquo;, mik&auml; johtaa samankaltaisiin teknisiin ja kulttuurillisiin oivalluksiin ja muotoihin.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Neoliittinen vallankumous<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/oopperan-esimuotoja\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"O\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Musiikkiteatterin etsiess&auml; muotojaan sit&auml; kutsuttiin monilla nimill&auml;, kuten &amp;lt;em&amp;gt;dramma pastorale recitativo&amp;lt;\/em&amp;gt;, &amp;lt;em&amp;gt;dramma musicale&amp;lt;\/em&amp;gt;, &amp;lt;em&amp;gt;favola in musica&amp;lt;\/em&amp;gt;, &amp;lt;em&amp;gt;melodrama&amp;lt;\/em&amp;gt;, &amp;lt;em&amp;gt;canto rappresentativo&amp;lt;\/em&amp;gt;, &amp;lt;em&amp;gt;tragedia rappresentata in musica&amp;lt;\/em&amp;gt; jne. Termi &amp;lt;em&amp;gt;opera&amp;lt;\/em&amp;gt; eli &rdquo;teos&rdquo; esiintyi ensi kerran vasta vuonna 1647.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Oopperan esimuotoja<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/orjuus-ja-orjakauppa\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"O\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Tanska luopui orjakaupasta jo 1792, joskin k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; se tapahtui vasta 1803. Monet muut maat seurasivat k&auml;yt&auml;nt&ouml;&auml; seuraavina vuosikymmenin&auml;. Orjuus lakkautettiin Englannissa ja sen siirtomaissa 1834, Ranskassa 1848, Yhdysvalloissa 1865, Espanjan siirtomaissa 1873 ja Brasiliassa 1888.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Orjuus ja orjakauppa<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/parthenonin-veistokoristelu\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"P\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Temppeliss&auml; olleet veistokset siirrettiin vuonna 2007 Ateenan kansallismuseoon suojaan marmoria sy&ouml;vytt&auml;v&auml;lt&auml; ilmansaasteilta. Suuri osa veistokoristelusta on kuitenkin British Museumissa, jonne siirrettiin 1700-luvun lopussa englantilaisen Lordi Elginin toimesta. N&auml;iden ns. Elginin marmoreiden (Elgin Marbles) palauttamisesta takaisin Kreikkaan on keskusteltu jo vuosikymmeni&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Parthenonin veistokoristelu<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/perheita\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Shiva-jumalalla on paitsi puoliso, my&ouml;s lapsia. Toinen Sihivan ja Parvatin pojista on Karttikeya (my&ouml;s Skanda), joka esiintyy toisinaan sodan jumalana, toisinaan vartijajumaluutena. Toiseksi pojaksi vakiintui ajanlaskun alun j&auml;lkeen norsup&auml;inen Ganesha. H&auml;net mainitaan jo Veda-kirjoissa, mutta nykyisen norsup&auml;isenhahmonsa h&auml;n sai Gupta-kaudella, n. 300&ndash;500-luvuilla, kun monet hindu-jumaluudet kiteytyiv&auml;t nykyisiin kuvallisiin muotoihinsa. Ganeshaa kunnioitetaan niin hindulaisuudessa kuin buddhalaisuudessa my&ouml;s itsen&auml;isen&auml; jumaluutena, hyv&auml;nsuopana esteiden poistajana ja onnellisen aloituksen jumalana, tieteiden ja taiteiden suojelina.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Shiva-jumalan perhe<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/pittoreski\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"P\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Pittoreski, ransk &amp;lt;em&amp;gt;picturescue&amp;lt;\/em&amp;gt;, ital. &amp;lt;em&amp;gt;pittoresco&amp;lt;\/em&amp;gt;, kirjaimellisesti maalauksellinen, maalauksen aiheeksi sopiva.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Pittoreski<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/primitiivisista\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"P\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Primitiivisill&auml; kulttuureilla tarkoitetaan usein pieni&auml; luonnonkansoja ja erit&auml;ytyneit&auml; heimoyhteis&ouml;j&auml;, jotka eiv&auml;t ole luoneet urbaania kulttuuria. Esimerkiksi Afrikan ja Polynesian alkuper&auml;istaidetta kutsutaan usein &rdquo;primitiiviseksi&rdquo; taiteeksi. Termi on kuitenkin vaarallinen sen arvov&auml;ritteisyyden t&auml;hden, sill&auml; sen voi tulkita my&ouml;s tarkoittavan &rdquo;kehittym&auml;t&ouml;nt&auml;&rdquo;. Monet ns. &rdquo;primitiiviset&rdquo; kulttuurit ovat kuitenkin olleet monin tavoin hyvinkin &rdquo;kehittyneit&auml;&rdquo;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Primitiiviset kulttuurit<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/sadekeha\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Pyhyytt&auml; ja ylimaallista valoa symboloiva s&auml;dekeh&auml; on perua Keski-Aasian perinteist&auml;. It&auml;isen kristinuskon kuvatraditiossa Kristuksen s&auml;dekeh&auml;&auml;n lis&auml;t&auml;&auml;n yleens&auml; ristiaihe.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">S&auml;dekeh&auml;<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/shiialaisuuteen\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Shiialaiset kokevat, ett&auml; kalifin arvo kuului Muhammedin serkulle ja v&auml;vylle Alille. He uskovat, ett&auml; ilmestyst&auml; voi tapahtua Koraanin ja sunnan eli islamin perim&auml;tiedon j&auml;lkeenkin. K&auml;sitys on johtanut useiden alalahkojen syntyyn. Shiialaisuus on keskittynyt Irakin, Iranin, Keski-Aasian ja Intian alueille.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Shiialaisuus<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/siunauseleessa\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Siunauseleen kolme yhdistetty&auml; sormea viittaavat Pyh&auml;&auml;n kolminaisuuteen ja kaksi kohotettua sormea Kristuksen kahteen luontoon, inhimilliseen ja jumalalliseen.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Siunausele<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/stukkokoristelu\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Stukko, ital. stucco, kalkista, kipsist&auml;, sideaineina toimivista kuiduista tai karvoista ja hiekasta koostuva laastiseos, jolla voi p&auml;&auml;llyst&auml;&auml; seini&auml; ja josta voi valmistaa ornamentteja ym.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Stukkokoristelu<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/stupa\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Stupa on buddhalaisen arkkitehtuurin keskeisin kultirakennus. Sen intialaisessa perusmuodossa, josta t&auml;rkein esimerkki on Sanchin stupa Keski-Intiassa, runko (anda) on puolipallon muotoinen. Se kohoaa&#8232;porrasmmaiselta alustalta. Rungon laella on kulmikas harmika ja sen p&auml;&auml;ll&auml; kohoaa rituaalisia, kuninkuuteen tai jumaluuteen viittaavia p&auml;iv&auml;nvarjoja symboloiva, yl&ouml;sp&auml;in kapeneva laattasarja.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Stupa kehittyi muinaisista yksinkertaisista kumpuhaudoista, joiden p&auml;&auml;lle asetettiin kunniap&auml;iv&auml;nvarjo. Stupa on palvellut pyh&auml;inj&auml;&auml;nn&ouml;sten s&auml;ilytyspaikkana, mutta se on tullut my&ouml;s symboloimaan hindulaisen ja buddhalaisen maailmankaikkeuden alkuvuorta ja keskiakselia, myyttist&auml; Meru-vuorta. Sen voi n&auml;hd&auml; viittaavan k&auml;sitteellisen ajattelun yl&auml;puolella olevaan nirvanan tilaan.&amp;lt;br&amp;gt;Varhaisten stupien ymp&auml;rille rakennettiin perinteisi&auml; paaluaitoja mukailevia massiivisia kiviaitoja, joihin p&auml;&auml;ilmansuuntia merkitsem&auml;&auml;n lis&auml;ttiin puisten kyl&auml;porttien malliset torana-portit. Stupa levisi kaikkialle buddhalaiseen Aasiaan saaden eri puolilla paikallisia muotoja ja tulkintoja.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Stupa<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/suffragetti-liike\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Suffragetti-liike, termi on johdettu latinankielisest&auml; sanasta, joka viittaa &auml;&auml;nestykseen, &auml;&auml;neen ja &auml;&auml;nioikeuteen. Naisten &auml;&auml;nioikeutta vaativa liike syntyi Englannissa, mutta sen aate levisi ymp&auml;ri Eurooppaa. Suomi oli ensimm&auml;isi&auml; maita, miss&auml; naiset saivat &auml;&auml;nioikeuden (1906).&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Suffragetti-liike<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/sunnalaisuuteen\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"S\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Muslimeista noin 90% on sunnalaisia. He hyv&auml;ksyv&auml;t nelj&auml; ensimm&auml;ist&auml; kalifia ja heid&auml;n seuraajansa. Heid&auml;n n&auml;kemyksens&auml; mukaan kalifi voidaan valita vaalilla, mutta vain Muhammedin oman heimon keskuudesta. He pit&auml;v&auml;t itse&auml;&auml;n oikeauskoisina muslimeina, sill&auml; he noudattavat Koraanin rinnalla sunnaa eli islamin perim&auml;tietoa eiv&auml;tk&auml; pid&auml; mit&auml;&auml;n my&ouml;hemp&auml;&auml; ilmestyst&auml; jumalallisena.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Sunnalaisuus<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/taolaisuus\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"T\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Taolaisuus on laaja k&auml;site. Se kattaa niin 300-luvulla eea. kiteytyneen taolaisen luontofilosofian kuin n.100-luvulla jaa. organisoituneen taolaisen uskonnon.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Taolainen luontofilosofia kasvaa muinaisesta animismista. Sen varsinaisena perustajana pidet&auml;&auml;n Laotzi-nimist&auml; puolilegendaarista oppinutta (my&ouml;s Laotse), jonka elinaika ei ole tiedossa (legendat ajoittavat h&auml;net jopa 600-luvulle eaa.). Todenn&auml;k&ouml;isesti h&auml;nen ymp&auml;rilleen syntyneen koulukunan ajatuksista kiteytyi taolaisen filosofian p&auml;&auml;teos Daodejing (my&ouml;s Tao te ching) joka lienee kirjoitettu joskus 300-luvulla eaa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Taolaisen ajattelun keskeinen k&auml;site on Tao, joka on tulkittu monin tavoin. Se tarkoittaa &rdquo;tiet&auml;&rdquo; tai &rdquo;polkua&rdquo;. Joillekin ajatusj&auml;rjestelmille se merkitsee j&auml;rjestelm&auml;&auml; tai moraalista totuutta. Taolaisille se tuli tarkoittamaan &rdquo;ihmisen moraalisen toiminnan tiet&auml;&rdquo;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Tao koostuu kahdesta vastakkaisesta elementist&auml;, pehme&auml;st&auml; ja my&ouml;ten antavasta, feminiinisest&auml; yinista ja maskuliinisesta yanista. Keskeinen k&auml;site on my&ouml;s wu wei eli &rdquo;teoton toiminta&rdquo;. Se tarkoittaa toimintaa, joka ei ole luonnonvastaista.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Taolaiseksi uskonnoksi puolestaan kutsutaan ajanlaskumme ensi vuosisatoina muotonsa saanutta mutkikasta, erilaisten uskomusten, tekniikoiden ja kulttien ja jumaluuksien viidakkoa, jossa kuolemattomuuden tavoittelulla, salatieteill&auml; ja initiaatiolla on ollut keskeinen sija. Buddhalaisuuden vaikutuksesta taolaisen uskonnon kaanon kiteytettiin 1400-luvulla. Koulukuntia on ollut l&auml;hes sata.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Taolaisuus<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/teosofiseen-liikkeeseen\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"T\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Teosofia, kirjaimellisesti &rdquo;jumalanoppi&rdquo;, oppi jumalan olemuksesta. Termi tuli vuodesta 1875 alkaen tarkoittamaan nimenomaan teosofista liikett&auml;, joka vuonna 1875 perustettiin Yhdysvalloista. Sielt&auml; se levisi Eurooppaan ja nimenomaan Intiaan, minne liikkeen p&auml;&auml;maja siirrettiin 1800-luvun lopulla. Siin&auml; on vapaamuurariudesta muistuttavia salaseuran piirteit&auml;, mutta se on pyrkinyt my&ouml;s yhdist&auml;m&auml;&auml;n eri maailmanuskontojen viisauksia yhten&auml;iseksi j&auml;rjestelm&auml;ksi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Teosofinen liike<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/trikolorilipun\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"T\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Trikolorilippu, Ranskan komiv&auml;risen (sininen, valkoinen, punainen) lippu. Se luotiin Ranskan suuren vallankumouksen aikana. My&ouml;s moni muu maa omaksui trikolorilipun hieman eri muodoissa.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Trikolorilippu<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/tunnuselainten\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"T\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Monilla jumaluuksilla on my&ouml;s tunnusel&auml;imens&auml;, jotka toimivat usein jumaluuden &rdquo;ratsuna&rdquo;. Esimerkiksi Vishnun tunnusel&auml;in on Garuda, ihmisen ja linnin v&auml;limuoto, jolla Vishnu kiit&auml;&auml; halki avaruuden. Tunnusel&auml;in kuvataan usein rukousasennossa osoittamassa kunnioitusta is&auml;nn&auml;lleen. Shivan tunnusel&auml;in on Nandi, Shivan maskuliinista energiaa heijastava sonni. Shivan pojillakin on omat el&auml;imens&auml;, Karttikeyalla riikinkukko ja norsup&auml;isell&auml; Ganeshalla rotta.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Tunnusel&auml;in<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/tunnusesineista\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"T\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Jumaluudet kuvataan usein monik&auml;tisin&auml;, jotta niiden erilaiset ominaisuudet ja aspektit voitaisiin manifestoida samanaikaisesti. K&auml;siss&auml;&auml;n jumaluudet pit&auml;v&auml;t usein erilaisia tunnusesineit&auml;. Esimerkiksi Yll&auml;pit&auml;v&auml;n Vishnun k&auml;teen kuvataan usein kiekko eli chakra ja kotilo. Shivan keskeisimpi&auml; tunnusesineit&auml; ovat kolmik&auml;rki, tiet&auml;m&auml;tt&ouml;myyden tuhoava taistelukirves ja kaikkia el&auml;vi&auml; olentoja symboloiva antilooppi.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Tunnusesine<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/varhaisimmat-tunnetut-luolamaalaukset\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"V\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Altamiran luolamaalausten l&ouml;ytyminen Pohjois-Espanjasta vuonna 1879 oli sensaatio. Moni oli kuitenkin aluksi sit&auml; mielt&auml; ett&auml; niin upeat el&auml;inaiheiset maalaukset eiv&auml;t voineet olla esihistoriallisten ihmisten tekemi&auml;, vaan ett&auml; ne olisivat olleet huijausta. V&auml;hitellen l&auml;hialueilta l&ouml;ytyi lis&auml;&auml; luolia, t&auml;rkeimpin&auml; Lascauxin luolat Ranskan puolella. My&ouml;hemmin ajoitusmenetelmien kehittyess&auml; niiden esihistoriallisuus kyettiin varmistamaan. 1900-luvun lopulla luolia on l&ouml;ytynyt my&ouml;s Avignonin l&auml;helt&auml; Ranskasta. Maalaukset ovat s&auml;ilyneet kiitos luolien poikkeuksellisten olosuhteiden ja siksi suuri osa luolista on nyky&auml;&auml;n suljettu yleis&ouml;lt&auml;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Varhaisimmat tunnetut luolamaalaukset<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/veda-kirjojen\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"V\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Intian vanhinta kirjallisuutta ovat arjalaisten Intiaan tuomat Veda-hymnit ja muu Veda-kirjallisuus. Ne ovat perinteisesti oraalista, suullisena siirtynytt&auml; traditiota. Nykyisen muotonsa ne saivat noin 1200&ndash;800-luvuilla eea. Vanhin jat&auml;rkein vedoistaon yli tuhannesta hymnist&auml; rakentuva Rgveda. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; Vedat ovat er&auml;&auml;nlaisia uhritoimituksen k&auml;sikirjoja. Ne sis&auml;lt&auml;v&auml;t monenlaista materiaalia, rukouksia, loitsuja, jumaluuksiin liittyv&auml;&auml; informaatiota ja filosofishenkist&auml; spekulaatiota. Vedojen merkitys hindulaisuudelle on suuri.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Veda-kirjat<\/span><\/a><\/li><li class=\"\" itemscope itemtype=\"https:\/\/schema.org\/DefinedTerm\" role=\"tab\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/glossary\/vitruvius\/\" role=\"term\" class=\"glossaryLink glossary-link-title \" style=\"\" itemprop=\"url\" data-cl=\"V\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Vitruvius, roomalainen sotilasarkkitehti, joka el&auml;m&auml;ns&auml; loppupuolella kirjoitti teoreettisen kirjan arkkitehtuurista. Renesanssiarkkitehdit tutustuivat kirjaan innokkaasti.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"><span itemprop=\"name\">Vitruvius<\/span><\/a><\/li><\/ul><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2493","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2493","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2493"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2493\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2493"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}