{"id":10,"date":"2013-11-12T08:00:47","date_gmt":"2013-11-12T06:00:47","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=9"},"modified":"2016-08-26T08:05:01","modified_gmt":"2016-08-26T06:05:01","slug":"10-8-uusia-tekniikoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-8-uusia-tekniikoita\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">10.8<\/div> Uusia tekniikoita"},"content":{"rendered":"<p>Kuten edell&auml; on jo mainittu, 1800-luvun arkkitehtuuri toisteli l&auml;hes pakkomielteenomaisesti menneit&auml; rakennustyylej&auml;. Kertaustyylisten kuorrutusten sis&auml;puolella tapahtui kuitenkin hiljakseen vallankumous, joka tuli ratkaisevasti muuttamaan arkkitehtuurin muodot. Uusi innovaatio oli metallin, ja aluksi nimenomaan valuraudan, hy&ouml;dynt&auml;minen rakentamisessa.<\/p>\n<p>Valurautarakenteita oli k&auml;ytetty silloissa jo 1700-luvun loppupuolella. V&auml;hitellen valurautarakenteita ilmestyi toisarvoisina pidettyihin hy&ouml;tyrakennuksiin, kuten varastoihin, kasvihuoneisiin jne. K&auml;&auml;nteentekev&auml;n&auml; pidet&auml;&auml;n vuoden 1852 Lontoon maailmann&auml;yttelyn j&auml;ttil&auml;ism&auml;ist&auml; lasista ja valuraudasta rakennettua p&auml;&auml;hallia, Kristallipalatsia (10\/26). Rakennuksen suunnitteli puutarhuri ja kasvihuoneinsin&ouml;&ouml;ri Joseph Paxton (1803&ndash;1865).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-10 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"390\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1026.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1339\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1026.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1026-300x183.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1339\">\n\t\t\t\tJoseph Paxton: Kristallipalatsi, 1851 [Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kristallipalatsia ei omana aikanaan j&auml;rin arvostettu, sill&auml; siit&auml; puuttuivat kokonaan enemmist&ouml;n mielest&auml; v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;t viittaukset antiikin pylv&auml;sj&auml;rjestelmiin tai gotiikkaan. Sittemmin purettu rakennus oli kuitenkin vallankumouksellinen siin&auml; mieless&auml;, ett&auml; siin&auml; k&auml;ytettiin yhten&auml;ist&auml; moduulij&auml;rjestelm&auml;&auml;. Teollistumisen perusideoitahan oli esivalmistus ja n&auml;in aikaansaatujen tuotteiden ja elementtien helppo kuljetettavuus.<\/p>\n<p>Esimerkki siit&auml;, miten valurautaa aluksi k&auml;ytettiin julkisissa arvorakennuksissa, on Pariisin Ooppera (10\/36; 10\/37). Sen suunnitteli vuonna 1861 Charles Garnier (1825&ndash;1898). Ulkokuoreltaan se edustaa uusrenessanssia ja r&ouml;nsyilev&auml;&auml; uusbarokkia. Historistinen ulkokuori k&auml;tkee sis&auml;&auml;ns&auml; kuitenkin valtavan n&auml;ytt&auml;m&ouml;tornin kattavan valurautarakenteen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-10 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"420\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1036.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-628\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1036.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1036-300x197.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-628\">\n\t\t\t\tCharles Garnier: Ooppera, 1861&ndash;1874 [Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"300\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1037.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1340\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1037.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1037-300x141.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1340\">\n\t\t\t\tPariisin oopperan poikkileikkaus\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Pariisin vuoden 1889 maailmann&auml;yttelyn yhteydess&auml; insin&ouml;&ouml;ri Gustave Eiffelin (1832&ndash;1923) suunnittelema Eiffel-torni her&auml;tti sekin Kristallipalatsin tavoin laajaa kritiikki&auml;. Valurautarakenteita alettiin kuitenkin k&auml;ytt&auml;&auml; yh&auml; yleisemmin, esimerkiksi rautatieverkoston laajenemisen my&ouml;t&auml; kasvaneiden rautatieasemien kattamiseen, siltojen rakenteisiin jne. Metallirakenteet verhottiin kuitenkin aluksi usein esim. tiilikattein, jotka saattoivat viitata yht&auml; hyvin antiikin arkkitehtuuriin kuin gotiikkaan.<\/p>\n<h2>Art nouveau ja jugend<\/h2>\n<p>Taidesuuntaus, joka Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa ja Englannissa sai nimekseen <em>art nouveu <\/em>(&rdquo;uusi taide&rdquo;) ja Saksassa, It&auml;vallassa ja muun muassa Suomessa <em>jugend<\/em> (&rdquo;nuoruus&rdquo;), hy&ouml;dynsi metalliarkkitehtuurin rakenteita yhdist&auml;en niihin kuitenkin uudenlaisen estetiikan.<\/p>\n<p>Suuntaus hylk&auml;si klassismin ja symmetrian ja omaksui luonnon orgaanisista muodoista, nimenomaan kasvimaailmasta, elastisen ja linjakkaan tyylin. Sit&auml; viljeltiin paitsi arkkitehtuurissa, my&ouml;s nimenomaan sisustuksessa ja taideteollisuudessa. Taustalla vaikutti my&ouml;s William Morrisin, teollistumista kritisoineen Arts and Crafts Movementin pyrkimys takaisin taitavaan k&auml;sity&ouml;h&ouml;n ja ihmisenmittaisuuteen (10\/29).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-10 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"470\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1029.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1341\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1029.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1029-300x220.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1341\">\n\t\t\t\tAlexandre Charpantier: Adrien Berardin huvilan ruokasali, n. 1900 [Mus&eacute;e d&rsquo;Orsay, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"505\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1040.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1342\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1040.jpg 505w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1040-237x300.jpg 237w\" sizes=\"(max-width: 505px) 100vw, 505px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1342\">\n\t\t\t\tVictor Horta: interj&ouml;&ouml;ri Tassel House, 1893 [6 Rue Paul-Emile Janson, Bryssel]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Art nouveau ja jugend saivat eri puolilla erilaisia muotoja. Aikakauden kuuluisimpia nimi&auml; ovat belgialainen Victor Horta (1861&ndash;1947), ranskalaiset Hector Guimard (1867&ndash;1942) ja Alexandre Charpantier (1856&ndash;1909), espanjalainen Antonio Gaudi (1852&ndash;1942) sek&auml; it&auml;valtalainen Otto Wagner (1841&ndash;1918).<\/p>\n<p>Suomessa jugend sekoittui pitk&auml;lti kansallisromantiikkaan. Niinp&auml; siin&auml; suosittiin kansallisiksi koettuja rakennusmuotoja, -materiaaleja ja koristeaiheita. Suomen jugendin t&auml;rkeimpi&auml; <span  data-tooltip=\"Arkkitehtien ammattikuntaa arvostettiin Egyptiss&auml;. Kuten aikalaisl&auml;hde paljastaa, ura saattoi edet&auml; kis&auml;llist&auml; rakennusmestariksi ja edelleen k&auml;sity&ouml;l&auml;ismestariksi. Sen j&auml;lkeen nousujohteinen uraputkeen p&auml;&auml;ssyt mestari saatettiin nimitt&auml;&auml; suunnittelijaksi, sitten rakentajaksi ja lopulta kuninkaalliseksi neuvonantajaksi. H&auml;n oli pohjimmiltaan hovivirkailija.\" class=\"glossaryLink\">arkkitehteja<\/span> olivat kansallisromanttisessa hengess&auml; ty&ouml;skennelleet Lars Sonck (1870&ndash;1956), joka on suunnitellut muun muassa Tampereen tuomiokirkon ja Kallion kirkon sek&auml; Eliel Saarinen (1873&ndash;1950), Herman Gesellius (1874&ndash;1916) ja Armas Lindgren (1874&ndash;1929).<\/p>\n<p>Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelivat yhdess&auml; muun muassa edell&auml; mainitun Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmann&auml;yttelyyn sek&auml; Suomen kansallismuseon. Aikakauden mestariteoksena pidet&auml;&auml;n Eliel Saarisen suunnittelemaa Helsingin rautatieasemaa.<\/p>\n<p>Jugendin ja kansallisromantiikan hengess&auml; toimi Suomessakin useita merkitt&auml;vi&auml; muotoilijoita ja kuvataiteilijoita. Ville Vallgrenin (1855&ndash;1917) Havis Amanda edustaa kansainv&auml;list&auml; art nouveauta. Akseli Gallen-Kallela (1865&ndash;1931) ja Hugo Simberg (1873&ndash;1917) ty&ouml;skenteliv&auml;t osin jugendin ja kansallisromantiikan hengess&auml;.<\/p>\n<h2>Pilvenpiirt&auml;j&auml;t<\/h2>\n<p>New Yorkin varhaisimmat pilvenpiirt&auml;j&auml;t kohosivat vain noin kymmenkerroksisiksi, sill&auml; perinteinen rakennustekniikkaa ei mahdollistanut lis&auml;&auml; korkeutta. Art nouveaun saapuminen Yhdysvaltoihin toi mukanaan my&ouml;s metallin hy&ouml;dynt&auml;misen rakennusmateriaalina. T&auml;ss&auml; ilmapiiriss&auml; aloitti tuotantonsa amerikkalainen arkkitehti Louis Henry Sullivan (1856&ndash;1924).<\/p>\n<p>Sullivanin ensimm&auml;iset pilvenpiirt&auml;j&auml;ns&auml; kohosivat Chicagoon, jota j&auml;lleenrakennettiin taloudellisella nousukaudella tuhoisan tulipalon j&auml;lkeen. H&auml;n otti korkeissa rakennuksissa k&auml;ytt&ouml;&ouml;n ter&auml;srakenteet, mik&auml; mahdollisti huomattavasti aiempia korkeammat rakennukset.<\/p>\n<p>Buffaloon rakennettu Guaranty Building on edustava esimerkki h&auml;nen tyylist&auml;&auml;n (10\/27). Sullivan luopui viittauksista aiempiin tyyleihin. H&auml;n totesikin, ett&auml; oli aika pit&auml;&auml; paussia koristelun k&auml;yt&ouml;ss&auml;,<br>\njoka oli leimannut koko 1800-lukua.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-10 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"370\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1027.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1343\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1027.jpg 370w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1027-173x300.jpg 173w\" sizes=\"(max-width: 370px) 100vw, 370px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1343\">\n\t\t\t\tLouis H. Sullivan: Guaranty Building, 1894&ndash;1895 [New York]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Seuraten periaatettaan, jonka mukaan muodon tulee seurata funktiota, h&auml;n j&auml;tti taloa kannattavan ter&auml;srakenteiden struktuurin esille. Rakennusta hallitsevatkin massiiviset, kannattavat vertikaalit pylv&auml;sm&auml;iset elementit, jotka rytmitt&auml;v&auml;t sen seini&auml;. Kokonaisuus kohoaa liikehuoneistoista rakentuvalta horisontaalisuutta korostavalta jalustaosalta.<\/p>\n<h2>Valokuvaus<\/h2>\n<p>Valokuvaus tuli vaivihkaa mullistamaan sek&auml; kuvakulttuurin ett&auml; katsomisen konventiot. Erilaisia kokeiluja valokuvauksen kehitt&auml;miseksi tehtiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1800-luvun alkupuolella. Toisistaan riippumatta yhdysvaltalainen Henry Fox Talbot (1800&ndash;1877) ja ranskalainen Louis Daguerre (1787&ndash;1851) keksiv&auml;t metodit, joilla kuva saatettiin kiinnitt&auml;&auml; pohjaan (10\/23).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-10 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"480\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1023.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1344\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1023.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1023-300x225.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1344\">\n\t\t\t\tLouis-Jaques-Mand&eacute; Daguerre: Louvre, 1839 [Mus&eacute;e National des Techniques, C.N.A.M., Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Aluksi suosion sai Daguerren menetelm&auml;, ns. <em>dagerrotyyppi<\/em>, miss&auml; kuva kiinnittyy hopealla p&auml;&auml;llystettyyn kuparilevyyn. Valokuva-ateljeet yleistyiv&auml;t 1850-luvulla ja niin l&auml;hes kuka tahansa saattoi teet&auml;tt&auml;&auml; itsest&auml;&auml;n kohtuuhinnalla muotokuvan.<\/p>\n<p>Taiteilijapiireiss&auml; valokuvaus otettiin aluksi vastaan etup&auml;&auml;ss&auml; negatiivisesti. Valokuvia ei esimerkiksi hyv&auml;ksytty julkisiin taiden&auml;yttelyihin ja monet taiteilijat, kuten Eugene Delacroix, kirjoittivat tulikivenkatkuisia tuomioita uudelle tekniikalle. Ranskassa pohdittiin per&auml;ti pitk&auml;ss&auml; oikeudenk&auml;ynniss&auml; voiko valokuva olla taidetta. Vuonna 1862 oikeus p&auml;&auml;tti, ett&auml; valokuvakin saattaa olla taideteos.<\/p>\n<p>Varhainen valokuva oli viel&auml; tukevasti sidoksissa akateemisen maalaustaiteen konventioihin. Muotokuvat imitoivat sommitelmiltaan muotokuvamaalauksia. Alastontutkielmat, jotka palvelivat sek&auml; pornona ett&auml; taiteilijoiden apuv&auml;linein&auml;, noudattivat asennoissaan ja sommitelmissaan pitk&auml;&auml;n akatemioiden alastonmallien perinteisi&auml; poseerausasentoja.<\/p>\n<p>Dokumentaarisuudessa oli valokuvauksen valttikortti. Varhaiset maisema- ja kaupunkikuvaukset taltioivat nyt jo kadonnutta maailmaa ja v&auml;hitellen kyettiin ottamaan my&ouml;s esimerkiksi dokumentaarisia sota- tai slummikuvia.<\/p>\n<p>Pitk&auml; valotusaika oli yksi k&auml;yt&auml;nn&ouml;n syy varhaisten valokuvien staattisuuteen. Liikkeen kuvaaminen oli pitk&auml;&auml;n mahdotonta. Nopean, mekaanisen laukaisimen keksiminen 1870-luvulla oli mullistus. Nyt saatettiin kuvata valokuvasarjana vaikkapa laukkaava hevonen.<\/p>\n<p>Siit&auml; ei ollut en&auml;&auml; pitk&auml; matka seuraavaan mullistavaan tekniseen keksint&ouml;&ouml;n, elokuvaan. Lumi&egrave;ren veljekset esittiv&auml;t ensimm&auml;iset kinematografiansa Pariisissa vuonna 1895. Siit&auml; alkoi 1900-luvun merkitt&auml;vimm&auml;n massataidemuodon ripe&auml; kehitys.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuten edell&auml; on jo mainittu, 1800-luvun arkkitehtuuri toisteli l&auml;hes pakkomielteenomaisesti menneit&auml; rakennustyylej&auml;. Kertaustyylisten kuorrutusten sis&auml;puolella tapahtui kuitenkin hiljakseen vallankumous, joka tuli ratkaisevasti muuttamaan arkkitehtuurin muodot. Uusi innovaatio oli metallin, ja aluksi nimenomaan valuraudan, hy&ouml;dynt&auml;minen rakentamisessa. Valurautarakenteita oli k&auml;ytetty silloissa jo 1700-luvun loppupuolella. V&auml;hitellen valurautarakenteita ilmestyi toisarvoisina pidettyihin hy&ouml;tyrakennuksiin, kuten varastoihin, kasvihuoneisiin jne. K&auml;&auml;nteentekev&auml;n&auml; pidet&auml;&auml;n vuoden [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":628,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1483,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions\/1483"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/628"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}