{"id":10,"date":"2013-11-12T08:00:47","date_gmt":"2013-11-12T06:00:47","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=9"},"modified":"2026-05-15T16:49:31","modified_gmt":"2026-05-15T13:49:31","slug":"10-8-uusia-tekniikoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-8-uusia-tekniikoita\/","title":{"rendered":"10.8<\/span> Uusia tekniikoita"},"content":{"rendered":"\n

Kuten edell\u00e4 on jo mainittu, 1800-luvun arkkitehtuuri toisteli l\u00e4hes pakkomielteenomaisesti menneit\u00e4 rakennustyylej\u00e4. Kertaustyylisten kuorrutusten sis\u00e4puolella tapahtui kuitenkin hiljakseen vallankumous, joka tuli ratkaisevasti muuttamaan arkkitehtuurin muodot. Uusi innovaatio oli metallin, ja aluksi nimenomaan valuraudan, hy\u00f6dynt\u00e4minen rakentamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Valurautarakenteita oli k\u00e4ytetty silloissa jo 1700-luvun loppupuolella. V\u00e4hitellen valurautarakenteita ilmestyi toisarvoisina pidettyihin hy\u00f6tyrakennuksiin, kuten varastoihin, kasvihuoneisiin jne. K\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vuoden 1852 Lontoon maailmann\u00e4yttelyn j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4ist\u00e4 lasista ja valuraudasta rakennettua p\u00e4\u00e4hallia, Kristallipalatsia (10\/26). Rakennuksen suunnitteli puutarhuri ja kasvihuoneinsin\u00f6\u00f6ri Joseph Paxton (1803\u20131865).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Joseph Paxton: Kristallipalatsi, 1851 [Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kristallipalatsia ei omana aikanaan j\u00e4rin arvostettu, sill\u00e4 siit\u00e4 puuttuivat kokonaan enemmist\u00f6n mielest\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t viittaukset antiikin pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmiin tai gotiikkaan. Sittemmin purettu rakennus oli kuitenkin vallankumouksellinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 k\u00e4ytettiin yhten\u00e4ist\u00e4 moduulij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Teollistumisen perusideoitahan oli esivalmistus ja n\u00e4in aikaansaatujen tuotteiden ja elementtien helppo kuljetettavuus.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkki siit\u00e4, miten valurautaa aluksi k\u00e4ytettiin julkisissa arvorakennuksissa, on Pariisin Ooppera (10\/36; 10\/37). Sen suunnitteli vuonna 1861 Charles Garnier (1825\u20131898). Ulkokuoreltaan se edustaa uusrenessanssia ja r\u00f6nsyilev\u00e4\u00e4 uusbarokkia. Historistinen ulkokuori k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuitenkin valtavan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tornin kattavan valurautarakenteen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Charles Garnier: Ooppera, 1861\u20131874 [Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Pariisin oopperan poikkileikkaus<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Pariisin vuoden 1889 maailmann\u00e4yttelyn yhteydess\u00e4 insin\u00f6\u00f6ri Gustave Eiffelin (1832\u20131923) suunnittelema Eiffel-torni her\u00e4tti sekin Kristallipalatsin tavoin laajaa kritiikki\u00e4. Valurautarakenteita alettiin kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 yleisemmin, esimerkiksi rautatieverkoston laajenemisen my\u00f6t\u00e4 kasvaneiden rautatieasemien kattamiseen, siltojen rakenteisiin jne. Metallirakenteet verhottiin kuitenkin aluksi usein esim. tiilikattein, jotka saattoivat viitata yht\u00e4 hyvin antiikin arkkitehtuuriin kuin gotiikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Art nouveau ja jugend<\/h2>\n\n\n\n

Taidesuuntaus, joka Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa ja Englannissa sai nimekseen art nouveu <\/em>(\u201duusi taide\u201d) ja Saksassa, It\u00e4vallassa ja muun muassa Suomessa jugend<\/em> (\u201dnuoruus\u201d), hy\u00f6dynsi metalliarkkitehtuurin rakenteita yhdist\u00e4en niihin kuitenkin uudenlaisen estetiikan.<\/p>\n\n\n\n

Suuntaus hylk\u00e4si klassismin ja symmetrian ja omaksui luonnon orgaanisista muodoista, nimenomaan kasvimaailmasta, elastisen ja linjakkaan tyylin. Sit\u00e4 viljeltiin paitsi arkkitehtuurissa, my\u00f6s nimenomaan sisustuksessa ja taideteollisuudessa. Taustalla vaikutti my\u00f6s William Morrisin, teollistumista kritisoineen Arts and Crafts Movementin pyrkimys takaisin taitavaan k\u00e4sity\u00f6h\u00f6n ja ihmisenmittaisuuteen (10\/29).<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Alexandre Charpantier: Adrien Berardin huvilan ruokasali, n. 1900 [Mus\u00e9e d\u2019Orsay, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Victor Horta: interj\u00f6\u00f6ri Tassel House, 1893 [6 Rue Paul-Emile Janson, Bryssel]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Art nouveau ja jugend saivat eri puolilla erilaisia muotoja. Aikakauden kuuluisimpia nimi\u00e4 ovat belgialainen Victor Horta (1861\u20131947), ranskalaiset Hector Guimard (1867\u20131942) ja Alexandre Charpantier (1856\u20131909), espanjalainen Antonio Gaudi (1852\u20131942) sek\u00e4 it\u00e4valtalainen Otto Wagner (1841\u20131918).<\/p>\n\n\n\n

Suomessa jugend sekoittui pitk\u00e4lti kansallisromantiikkaan. Niinp\u00e4 siin\u00e4 suosittiin kansallisiksi koettuja rakennusmuotoja, -materiaaleja ja koristeaiheita. Suomen jugendin t\u00e4rkeimpi\u00e4 arkkitehteja olivat kansallisromanttisessa hengess\u00e4 ty\u00f6skennelleet Lars Sonck (1870\u20131956), joka on suunnitellut muun muassa Tampereen tuomiokirkon ja Kallion kirkon sek\u00e4 Eliel Saarinen (1873\u20131950), Herman Gesellius (1874\u20131916) ja Armas Lindgren (1874\u20131929).<\/p>\n\n\n\n

Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelivat yhdess\u00e4 muun muassa edell\u00e4 mainitun Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmann\u00e4yttelyyn sek\u00e4 Suomen kansallismuseon. Aikakauden mestariteoksena pidet\u00e4\u00e4n Eliel Saarisen suunnittelemaa Helsingin rautatieasemaa.<\/p>\n\n\n\n

Jugendin ja kansallisromantiikan hengess\u00e4 toimi Suomessakin useita merkitt\u00e4vi\u00e4 muotoilijoita ja kuvataiteilijoita. Ville Vallgrenin (1855\u20131917) Havis Amanda edustaa kansainv\u00e4list\u00e4 art nouveauta. Akseli Gallen-Kallela (1865\u20131931) ja Hugo Simberg (1873\u20131917) ty\u00f6skenteliv\u00e4t osin jugendin ja kansallisromantiikan hengess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n

New Yorkin varhaisimmat pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t kohosivat vain noin kymmenkerroksisiksi, sill\u00e4 perinteinen rakennustekniikkaa ei mahdollistanut lis\u00e4\u00e4 korkeutta. Art nouveaun saapuminen Yhdysvaltoihin toi mukanaan my\u00f6s metallin hy\u00f6dynt\u00e4misen rakennusmateriaalina. T\u00e4ss\u00e4 ilmapiiriss\u00e4 aloitti tuotantonsa amerikkalainen arkkitehti Louis Henry Sullivan (1856\u20131924).<\/p>\n\n\n\n

Sullivanin ensimm\u00e4iset pilvenpiirt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 kohosivat Chicagoon, jota j\u00e4lleenrakennettiin taloudellisella nousukaudella tuhoisan tulipalon j\u00e4lkeen. H\u00e4n otti korkeissa rakennuksissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ter\u00e4srakenteet, mik\u00e4 mahdollisti huomattavasti aiempia korkeammat rakennukset.<\/p>\n\n\n\n

Buffaloon rakennettu Guaranty Building on edustava esimerkki h\u00e4nen tyylist\u00e4\u00e4n (10\/27). Sullivan luopui viittauksista aiempiin tyyleihin. H\u00e4n totesikin, ett\u00e4 oli aika pit\u00e4\u00e4 paussia koristelun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4,
joka oli leimannut koko 1800-lukua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Louis H. Sullivan: Guaranty Building, 1894\u20131895 [New York]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraten periaatettaan, jonka mukaan muodon tulee seurata funktiota, h\u00e4n j\u00e4tti taloa kannattavan ter\u00e4srakenteiden struktuurin esille. Rakennusta hallitsevatkin massiiviset, kannattavat vertikaalit pylv\u00e4sm\u00e4iset elementit, jotka rytmitt\u00e4v\u00e4t sen seini\u00e4. Kokonaisuus kohoaa liikehuoneistoista rakentuvalta horisontaalisuutta korostavalta jalustaosalta.<\/p>\n\n\n\n

Valokuvaus<\/h2>\n\n\n\n

Valokuvaus tuli vaivihkaa mullistamaan sek\u00e4 kuvakulttuurin ett\u00e4 katsomisen konventiot. Erilaisia kokeiluja valokuvauksen kehitt\u00e4miseksi tehtiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1800-luvun alkupuolella. Toisistaan riippumatta yhdysvaltalainen Henry Fox Talbot (1800\u20131877) ja ranskalainen Louis Daguerre (1787\u20131851) keksiv\u00e4t metodit, joilla kuva saatettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 pohjaan (10\/23).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Louis-Jaques-Mand\u00e9 Daguerre: Louvre, 1839 [Mus\u00e9e National des Techniques, C.N.A.M., Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aluksi suosion sai Daguerren menetelm\u00e4, ns. dagerrotyyppi<\/em>, miss\u00e4 kuva kiinnittyy hopealla p\u00e4\u00e4llystettyyn kuparilevyyn. Valokuva-ateljeet yleistyiv\u00e4t 1850-luvulla ja niin l\u00e4hes kuka tahansa saattoi teet\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kohtuuhinnalla muotokuvan.<\/p>\n\n\n\n

Taiteilijapiireiss\u00e4 valokuvaus otettiin aluksi vastaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 negatiivisesti. Valokuvia ei esimerkiksi hyv\u00e4ksytty julkisiin taiden\u00e4yttelyihin ja monet taiteilijat, kuten Eugene Delacroix, kirjoittivat tulikivenkatkuisia tuomioita uudelle tekniikalle. Ranskassa pohdittiin per\u00e4ti pitk\u00e4ss\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 voiko valokuva olla taidetta. Vuonna 1862 oikeus p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 valokuvakin saattaa olla taideteos.<\/p>\n\n\n\n

Varhainen valokuva oli viel\u00e4 tukevasti sidoksissa akateemisen maalaustaiteen konventioihin. Muotokuvat imitoivat sommitelmiltaan muotokuvamaalauksia. Alastontutkielmat, jotka palvelivat sek\u00e4 pornona ett\u00e4 taiteilijoiden apuv\u00e4linein\u00e4, noudattivat asennoissaan ja sommitelmissaan pitk\u00e4\u00e4n akatemioiden alastonmallien perinteisi\u00e4 poseerausasentoja.<\/p>\n\n\n\n

Dokumentaarisuudessa oli valokuvauksen valttikortti. Varhaiset maisema- ja kaupunkikuvaukset taltioivat nyt jo kadonnutta maailmaa ja v\u00e4hitellen kyettiin ottamaan my\u00f6s esimerkiksi dokumentaarisia sota- tai slummikuvia.<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4 valotusaika oli yksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syy varhaisten valokuvien staattisuuteen. Liikkeen kuvaaminen oli pitk\u00e4\u00e4n mahdotonta. Nopean, mekaanisen laukaisimen keksiminen 1870-luvulla oli mullistus. Nyt saatettiin kuvata valokuvasarjana vaikkapa laukkaava hevonen.<\/p>\n\n\n\n

Siit\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4 matka seuraavaan mullistavaan tekniseen keksint\u00f6\u00f6n, elokuvaan. Lumi\u00e8ren veljekset esittiv\u00e4t ensimm\u00e4iset kinematografiansa Pariisissa vuonna 1895. Siit\u00e4 alkoi 1900-luvun merkitt\u00e4vimm\u00e4n massataidemuodon ripe\u00e4 kehitys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuten edell\u00e4 on jo mainittu, 1800-luvun arkkitehtuuri toisteli l\u00e4hes pakkomielteenomaisesti menneit\u00e4 rakennustyylej\u00e4. Kertaustyylisten kuorrutusten sis\u00e4puolella […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":628,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-10","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2705,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10\/revisions\/2705"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/628"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}