{"id":105,"date":"2013-11-12T08:47:52","date_gmt":"2013-11-12T06:47:52","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=105"},"modified":"2026-05-15T16:28:01","modified_gmt":"2026-05-15T13:28:01","slug":"1-4-megaliittinen-arkkitehtuuri-suurten-kivipaasien-taide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/1-4-megaliittinen-arkkitehtuuri-suurten-kivipaasien-taide\/","title":{"rendered":"1.4<\/span> Megaliittinen arkkitehtuuri: suurten kivipaasien taide"},"content":{"rendered":"\n

Maanviljelyksen yleistymist\u00e4 seuranneen ihmisten paikalleen asettumisen my\u00f6t\u00e4 alkoi kiinte\u00e4n arkkitehtuurin kehittyminen. Varhaisimmat l\u00f6ydetyt sakraalit <\/em>eli pyh\u00e4t rakennukset kuten temppelit ovat V\u00e4limeren alueella perua noin 3000-luvulta eea. Ne konstruoitiin suurista kivipaasista ja ne ovat varhaisimpia esimerkkej\u00e4 ns. megaliittisesta<\/em> (megas<\/em> = suuri, lithos<\/em> = lohkare) arkkitehtuurista. T\u00e4ss\u00e4 rakennusmetodissa suuri kivipaasi asetetaan kahden pystysuoran, kannattavan paaden varaan. T\u00e4m\u00e4 rakennustapa eli pylv\u00e4s-palkisto-tekniikka jatkui periaatteessa aina antiikin Kreikan ja Rooman aikoihin.<\/p>\n\n\n\n

Megaliittista arkkitehtuuria on s\u00e4ilynyt L\u00e4hi-id\u00e4n, V\u00e4limeren ja L\u00e4nsi-Euroopan alueilta. Sen tunnetuin esimerkki on Stonehenge Englannissa (1\/11). Sen hevoskeng\u00e4n muotoista ydinosaa ymp\u00e4r\u00f6i kaksi samankeskist\u00e4 kivikeh\u00e4\u00e4. Se koostuu kaikkiaan noin sadasta lohkareesta, joista 42 on viel\u00e4 pystyss\u00e4. Kivilajeina on hiekkakivi ja noin 300 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 paikalle kuljetettu kovempi kivilaji, doleriitti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Stonehenge n. 2100\u20132000 eaa. [Salisbury Plain, Englanti]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Stonhengen tarkoitusta ei ole kyetty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikkakin tulkintayritykset ovat olleet villit. On ehdotettu, ett\u00e4 se olisi muualta tulleen arkkitehdin luoma tai ufojen maan p\u00e4\u00e4lle laskema jne. T\u00e4htitieteell\u00e4 vaikuttaisi kuitenkin olleen avainasema sen synnyss\u00e4, sill\u00e4 se aukeaa suuntaan, josta aurinko nousee kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksena. Muutenkin kivien asemointi vaikuttaisi olevan yhteydess\u00e4 taivaankappaleiden liikkeisiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Stonehengen pohjakaava n. 2100\u20132000 eaa. [Salisbury Plain, Englanti]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maanviljelyn yleistyess\u00e4 muissakin kulttuureissa, kuten Kiinassa, Egyptiss\u00e4 ja Keski-Amerikassa pystytettiin rakennuksia, jotka heijastavat t\u00e4htitieteellisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Syyn\u00e4 saattaa olla, ett\u00e4 vuoden kierron ennustettavuus oli maanviljelykselle l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys. Samalla alkoivat kehitty\u00e4 erilaiset kalenterij\u00e4rjestelm\u00e4t. Usein valta vaikuttaa olleen yhdistynyt t\u00e4h\u00e4n, l\u00e4hes maagisena pidettyyn kykyyn ennakoida t\u00e4htitieteellisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Hallitsijan ja\/tai papiston valta saattoi saada oikeutuksensa tai \u201dsiunauksensa\u201d esim. taivaankappaleilta tarkkaan ajoitetuissa rituaaleissa, jotka suoritettiin Stonehengen kaltaisissa, observatoriomaisissa rakennelmissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maanviljelyksen yleistymist\u00e4 seuranneen ihmisten paikalleen asettumisen my\u00f6t\u00e4 alkoi kiinte\u00e4n arkkitehtuurin kehittyminen. Varhaisimmat l\u00f6ydetyt sakraalit eli […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":510,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-105","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-esihistoriallinen-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=105"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2663,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/105\/revisions\/2663"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/510"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}