{"id":109,"date":"2013-11-12T08:50:16","date_gmt":"2013-11-12T06:50:16","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=109"},"modified":"2026-05-15T16:27:00","modified_gmt":"2026-05-15T13:27:00","slug":"1-2-varhaisin-taide-metsastava-ja-vaeltava-ihminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/1-2-varhaisin-taide-metsastava-ja-vaeltava-ihminen\/","title":{"rendered":"1.2<\/span> Varhaisin taide: mets\u00e4st\u00e4v\u00e4 ja vaeltava ihminen"},"content":{"rendered":"\n

Ensimm\u00e4iset tunnetut ihmisen valmistamat esineet ovat erilaiset kiviset \u201dk\u00e4den jatkeet\u201d eli ty\u00f6kalut, kuten iskurit ja k\u00e4sikirveet. Varhaisimmat, vajaat puolitoista miljoonaa vuotta vanhat ty\u00f6kalut ovat l\u00f6ytyneet Afrikasta. Kivity\u00f6v\u00e4lineiden valmistuksessa tapahtui Euroopassa n. 40 000 eaa. kehitys, mik\u00e4 mahdollisti entist\u00e4 ter\u00e4v\u00e4mm\u00e4t ty\u00f6v\u00e4lineet (1\/1).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Yll\u00e4 varhaisimpia kivity\u00f6kalujen tyyppej\u00e4. Alla kehittyneempi\u00e4 kivity\u00f6kaluja ja niiden vieress\u00e4 niit\u00e4 vastaavat nykyaikaiset ty\u00f6kalut. [Illustrated History of Europe, 1992]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ihmiset eliv\u00e4t mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joutuen usein seuraamaan riistaa. Asumuksina palvelivat luolat ja erilaisista ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n luonnon materiaaleista kootut tilap\u00e4iset rakenteet. Esimerkiksi Ukrainasta on l\u00f6ytynyt j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 telttamaisesta asumuksesta, jota kannattivat mammutin luut (n. 18 000\u201315 000 eaa.).<\/p>\n\n\n\n

Naisjumaluudet<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset tunnetut ihmisen tekem\u00e4t kuvat tai \u201dtaideteokset\u201d ovat luusta ja kivest\u00e4 valmistetut pienikokoiset ihmist\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4t veistokset. Niit\u00e4 on l\u00f6ydetty laajalta alueelta Euroopasta, L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4<\/strong>, Ven\u00e4j\u00e4n alueilta jne. Suurin osa niist\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 naista, mik\u00e4 on johtanut anakronistiseen<\/strong> tapaan kutsua niit\u00e4 \u201dVenuksiksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Tunnetuin n\u00e4ist\u00e4 esihistoriallisista \u201dVenus\u201d-veistoksista on l\u00f6yt\u00f6paikkansa mukaan Willendorfin Venukseksi ristitty, 11,5 cm korkea kalkkikivinen, runsasmuotoista ja kiharahiuksista k\u00e4det\u00f6nt\u00e4 naista esitt\u00e4v\u00e4 veistos, joka on ajoitettu n. 30 000\u201325 000 eaa (1\/2). Veistoksesta on l\u00f6ytynyt v\u00e4rin j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Sen ja usean muun hieman my\u00f6hemm\u00e4n naisveistoksen rehev\u00e4t rinnat ja lantionseutu on yleisesti oletettu viittaavan siihen, ett\u00e4 veistokset liittyiv\u00e4t hedelm\u00e4llisyyskultteihin. Kokonsa puolesta Willendorfin Venus on saattanut olla johonkin rituaaliin liittyv\u00e4 k\u00e4dess\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 maaginen esine.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
\u201dWillendorfin Venus\u201d, n. 30 000\u201325 000 eaa. Kalkkikive\u00e4 [Naturhistorisches Museum, Wien]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1900-luvun loppupuolella vakiintui n\u00e4kemys, jonka mukaan n\u00e4m\u00e4 naisveistokset viittaisivat siihen, ett\u00e4 kivikautinen yhteiskunta olisi ollut matriarkaalinen, eli perheen, yhteis\u00f6n ja uskonnollisen kuvaston keski\u00f6ss\u00e4 oli silloin nainen, eik\u00e4 mies kuten my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 patriarkaalisessa yhteiskuntamuodossa. K\u00e4sityst\u00e4 tukee se, ett\u00e4 my\u00f6s Intian muinaiskulttuurissa naispuoliset veistokset ovat hallitsevia. Ne tunnetaan ns. \u201dSuuri \u00e4iti\u201d -veistoksina ja ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6hempien hindujumalattarien esimuotoina (1\/3)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Varhainen intialainen \u201dSuuri \u00e4iti\u201d -veistos, terrakottaa. Indus-kultturi, n. 2500 eaa. [Intian kansallismuseo, New Delhi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ei voida v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 varhaiset veistokset olisivat ensimm\u00e4iset ihmisen tekem\u00e4t kuvat, vaikka ne ovatkin varhaisimmat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuntemamme taideteokset. Todenn\u00e4k\u00f6isesti kuvia ja veistoksia valmistettiin aluksi helpommin ty\u00f6stett\u00e4vist\u00e4 materiaaleista, kuten puusta, kaarnasta jne. Varhainen ihminen my\u00f6s koristautui kuvin.<\/p>\n\n\n\n

Monet l\u00f6yd\u00f6kset eri puolilla maailmaa osoittavat ett\u00e4 esimerkiksi varhainen korutaide oli monipuolista. Noin vuoden 28 000 eaa. tienoilla vakiintui el\u00e4imen hammasaihe, mutta jopa samasta haudasta l\u00f6ydettyjen korujen moninaisuus vaikuttaa viittaavan siihen, ett\u00e4 eri sukupuolet, ik\u00e4ryhm\u00e4t ja mahdollisesti eri heimoihin ja sosiaaliluokkiin kuuluvat yksil\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t toisistaan poikkeavia koruja. Monien l\u00f6ydettyjen pienoisveistosten oletetaankin aikanaan kuuluneen koruihin ja niill\u00e4 on saattanut olla maagisen amuletin funktio.<\/p>\n\n\n\n

Luolien taide<\/h2>\n\n\n\n

Varhaisimmat tunnetut luolamaalaukset ovat l\u00f6ytyneet Ranskasta ja Espanjasta (1\/4). Nyky\u00e4\u00e4n niiden oletetaan olevan per\u00e4isin n. 20 000\u201312 000 eaa. Oletetaan my\u00f6s, ett\u00e4 niit\u00e4 ei kaikkia maalattu samanaikaisesti, vaan ett\u00e4 luolat<\/strong> ehk\u00e4 palvelivat kulttikeskuksina, joiden sein\u00e4miin maalattiin el\u00e4inhahmoja pitkien aikojen kuluessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sein\u00e4maalauksia tippukiviluolassa [Cougnat, Lot, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kyseisten luolien ei uskota olleen asumuksia, vaan jonkinlaisien rituaalien suorituspaikkoja. Ne ovat vaikeap\u00e4\u00e4syisi\u00e4; sis\u00e4\u00e4n on usein ment\u00e4v\u00e4 vatsallaan raahautuen.<\/p>\n\n\n\n

Varhaisimmat ihmisen \u201dk\u00e4denj\u00e4ljet\u201d luolien sein\u00e4miss\u00e4 ovat kirjaimellisesti k\u00e4den j\u00e4lki\u00e4: tekij\u00e4t ovat painaneet k\u00e4mmenens\u00e4 sein\u00e4m\u00e4\u00e4n ja puhaltaneet suustaan v\u00e4ripigmentti\u00e4 sen p\u00e4\u00e4lle, jolloin siit\u00e4 j\u00e4i sein\u00e4m\u00e4\u00e4n negatiivikuva (1\/5).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
V\u00e4riainetta k\u00e4mmenen p\u00e4\u00e4lle puhaltamalla aikaansaatu k\u00e4sisiluetti [Gargas, Haute-Garonne, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luolien sein\u00e4miin on kuitenkin etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuvattu erilaisia el\u00e4imi\u00e4 kuten biisoneita, poroja, vuorikauriita ja hevosia(1\/6). Osa kuvatuista el\u00e4imist\u00e4 kuului riistael\u00e4imiin, mutta eiv\u00e4t suinkaan kaikki. Petoel\u00e4imet ovat harvinaisia. Osuvasti luonnehditut el\u00e4imet on toteutettu eri tekniikoin kuten viivapiirustuksina, kokonaan v\u00e4ritettyin\u00e4 tai ns. \u201dr\u00f6ntgentyylill\u00e4\u201d, jossa n\u00e4kyy samanaikaisesti sek\u00e4 el\u00e4imen hahmo ett\u00e4 sen luusto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Nautael\u00e4imen p\u00e4\u00e4 [Lascaux, Dordogne, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Usein hahmot ovat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4. Er\u00e4\u00e4n olettamuksen mukaan el\u00e4inhahmot (ainakin joissakin tapauksissa) olisi maalattu siten, ett\u00e4 ne my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t luolasein\u00e4m\u00e4n pinnanmuotoja, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 sen ett\u00e4 monet maalaukset ovat ik\u00e4\u00e4n kuin kolmiulotteisia. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan niiden tekij\u00e4t olisivat soihtujen ja pienten rasvalamppujen valossa poimineet pinnanmuodoista tuntemiaan el\u00e4inhahmoja ja \u201dmerkinneet\u201d sitten n\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyns\u00e4 v\u00e4rein. T\u00e4m\u00e4 voisi selitt\u00e4\u00e4 el\u00e4inhahmojen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyden. Valol\u00e4hdett\u00e4 siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esiin tuli uusia pinnanmuodostuksia samalla kun edelliset kuvat h\u00e4ipyiv\u00e4t varjoon.<\/p>\n\n\n\n

Osa kuvista on saatettu maalata alkeellisin siveltimin, mutta on esitetty my\u00f6s teoria, ett\u00e4 ne olisi maalattu puhallustekniikalla, kuten edell\u00e4 mainitut k\u00e4sien negatiivikuvat. V\u00e4rinaineina on maav\u00e4rej\u00e4, punainen, musta ja okra. Maalausten toteutuksissa on kiinnostavia erityispiirteit\u00e4. Toteutus on eritt\u00e4in varmaa, joten kuvatut el\u00e4imet on helppo tunnistaa. Edell\u00e4 mainittu \u201dr\u00f6ntgentyyli\u201d yhdist\u00e4\u00e4 havainnot sek\u00e4 el\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4imest\u00e4 ett\u00e4 sen luurangosta. Joissakin maalauksissa el\u00e4imen liike on toteutettu tavalla joka muistuttaa 1900-luvun alun futuristien maalauksista: jalat on monistettu tai askeleet on merkitty pistesarjana, joka luo juoksun vaikutelman (1\/7).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hirvi, jonka juoksu on ilmaistu pisteviivalla [Lascaux, Dordogne, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luolamaalausten tarkoitus<\/h2>\n\n\n\n

Maalaukset eiv\u00e4t ole rajattu taulumaisiksi vy\u00f6hykkeiksi, vaan ne levitt\u00e4ytyv\u00e4t vapaasti ymp\u00e4riins\u00e4 aivan kuin ihmisen n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n logiikkaa noudattaen. Luolamaalausten funktio ja merkitys ovat olleet pohdintojen ja teorioiden aiheena aina niiden l\u00f6ytymisest\u00e4 asti:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Varhaisin tulkinta oletti ett\u00e4 kuvat heijastivat ihmisen koristelunhalua<\/strong> ja ett\u00e4 niill\u00e4 siten olisi ollut l\u00e4hinn\u00e4 dekoratiivinen funktio.<\/li>\n\n\n\n
  • Usein toistuva olettamus on ett\u00e4 kuvat edustavat ns. sympaattista magiaa<\/em> eli maalausten v\u00e4lityksell\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ihmiset olisivat halunneet taata mets\u00e4stysonnensa ja\/tai el\u00e4inten hedelm\u00e4llisyyden. J\u00e4lkimm\u00e4iseen vaihtoehtoon viittaavat maalausten toistuvat hedelm\u00e4llisyysviittaukset kuten urosel\u00e4inten sukuel\u00e4imet.<\/li>\n\n\n\n
  • Er\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan el\u00e4imet olisivat aikakautensa mytologisia hahmoja ja n\u00e4in kuvilla olisi voinut olla jonkinlainen narratiivinen<\/em> eli kertova teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mytologian<\/strong> kuvituksena.<\/li>\n\n\n\n
  • Kosmisen tulkinnan mukaan kuvat sen sijaan viittaisivat el\u00e4inlaumojen liikkeisiin ja n\u00e4in my\u00f6svuodenaikoihin ja laajemmin vuodenkiertoon.<\/li>\n\n\n\n
  • Luolamaalauksia on my\u00f6s verrattu edelleen el\u00e4vien luonnonkansojen taiteeseen ja niiden merkityst\u00e4 on pyritty hahmottamaan tutkimalla n\u00e4iden luonnonkansojen uskomuksia ja rituaaleja.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Useimmat selitysmallit yhdist\u00e4v\u00e4t maalaukset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ihmisten uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Ongelmana on se, ettemme tied\u00e4 siit\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Hautal\u00f6yd\u00f6t ovat kuitenkin osoittaneet ett\u00e4 vainajia kunnioitettiin ja niille annettiin esim. uhrilahjoja. T\u00e4m\u00e4 voisi viitata er\u00e4\u00e4nlaiseen esi-is\u00e4in kulttiin, joka on yleismaailmallinen piirre. Se on s\u00e4vytt\u00e4nyt monia my\u00f6h\u00e4isempi\u00e4 \u201dkorkeakulttuureitakin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

    Muuten mets\u00e4st\u00e4jien maailmankuvaa yleens\u00e4 luonnehditaan ymp\u00e4ripy\u00f6re\u00e4sti \u201danimistiseksi\u201d<\/strong>. T\u00e4ll\u00e4 yleistermill\u00e4 viitataan paremmin tuntemiamme institutionalisoituneita uskontoja edelt\u00e4neisiin uskomusj\u00e4rjestelmiin, joille n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tyypillisen\u00e4 luonnoneloelementtien kuten vuorten, jokien, metsien jne. elollistaminen ja l\u00e4heinen suhde el\u00e4inmaailmaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ensimm\u00e4iset tunnetut ihmisen valmistamat esineet ovat erilaiset kiviset \u201dk\u00e4den jatkeet\u201d eli ty\u00f6kalut, kuten iskurit ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":184,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-esihistoriallinen-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2661,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/2661"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}