{"id":109,"date":"2013-11-12T08:50:16","date_gmt":"2013-11-12T06:50:16","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=109"},"modified":"2023-11-09T13:22:10","modified_gmt":"2023-11-09T10:22:10","slug":"1-2-varhaisin-taide-metsastava-ja-vaeltava-ihminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/1-2-varhaisin-taide-metsastava-ja-vaeltava-ihminen\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">1.2<\/div> Varhaisin taide: mets\u00e4st\u00e4v\u00e4 ja vaeltava ihminen"},"content":{"rendered":"<p>Ensimm&auml;iset tunnetut ihmisen valmistamat esineet ovat erilaiset kiviset &rdquo;k&auml;den jatkeet&rdquo; eli ty&ouml;kalut, kuten iskurit ja k&auml;sikirveet. Varhaisimmat, vajaat puolitoista miljoonaa vuotta vanhat ty&ouml;kalut ovat l&ouml;ytyneet Afrikasta. Kivity&ouml;v&auml;lineiden valmistuksessa tapahtui Euroopassa n. 40 000 eaa. kehitys, mik&auml; mahdollisti entist&auml; ter&auml;v&auml;mm&auml;t ty&ouml;v&auml;lineet (1\/1).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-109 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"600\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0101.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-179\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0101.jpg 600w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0101-281x300.jpg 281w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-179\">\n\t\t\t\tYll&auml; varhaisimpia kivity&ouml;kalujen tyyppej&auml;. Alla kehittyneempi&auml; kivity&ouml;kaluja ja niiden vieress&auml; niit&auml; vastaavat nykyaikaiset ty&ouml;kalut. [Illustrated History of Europe, 1992]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Ihmiset eliv&auml;t mets&auml;st&auml;m&auml;ll&auml; joutuen usein seuraamaan riistaa. Asumuksina palvelivat luolat ja erilaisista ymp&auml;r&ouml;iv&auml;n luonnon materiaaleista kootut tilap&auml;iset rakenteet. Esimerkiksi Ukrainasta on l&ouml;ytynyt j&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; telttamaisesta asumuksesta, jota kannattivat mammutin luut (n. 18 000&ndash;15 000 eaa.).<\/p>\n<h2>Naisjumaluudet<\/h2>\n<p>Ensimm&auml;iset tunnetut ihmisen tekem&auml;t kuvat tai &rdquo;taideteokset&rdquo; ovat luusta ja kivest&auml; valmistetut pienikokoiset ihmist&auml; esitt&auml;v&auml;t veistokset. Niit&auml; on l&ouml;ydetty laajalta alueelta Euroopasta, <strong>L&auml;hi-id&auml;st&auml;<\/strong>, Ven&auml;j&auml;n alueilta jne. Suurin osa niist&auml; esitt&auml;&auml; naista, mik&auml; on johtanut <strong>anakronistiseen<\/strong> tapaan kutsua niit&auml; &rdquo;Venuksiksi&rdquo;.<\/p>\n<p>Tunnetuin n&auml;ist&auml; esihistoriallisista &rdquo;Venus&rdquo;-veistoksista on l&ouml;yt&ouml;paikkansa mukaan Willendorfin Venukseksi ristitty, 11,5 cm korkea kalkkikivinen, runsasmuotoista ja kiharahiuksista k&auml;det&ouml;nt&auml; naista esitt&auml;v&auml; veistos, joka on ajoitettu n. 30 000&ndash;25 000 eaa (1\/2). Veistoksesta on l&ouml;ytynyt v&auml;rin j&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml;. Sen ja usean muun hieman my&ouml;hemm&auml;n naisveistoksen rehev&auml;t rinnat ja lantionseutu on yleisesti oletettu viittaavan siihen, ett&auml; veistokset liittyiv&auml;t hedelm&auml;llisyyskultteihin. Kokonsa puolesta Willendorfin Venus on saattanut olla johonkin rituaaliin liittyv&auml; k&auml;dess&auml; pidett&auml;v&auml; maaginen esine.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-109 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0102.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-180\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0102.jpg 400w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0102-188x300.jpg 188w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-180\">\n\t\t\t\t&rdquo;Willendorfin Venus&rdquo;, n. 30 000&ndash;25 000 eaa. Kalkkikive&auml; [Naturhistorisches Museum, Wien]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>1900-luvun loppupuolella vakiintui n&auml;kemys, jonka mukaan n&auml;m&auml; naisveistokset viittaisivat siihen, ett&auml; kivikautinen yhteiskunta olisi ollut matriarkaalinen, eli perheen, yhteis&ouml;n ja uskonnollisen kuvaston keski&ouml;ss&auml; oli silloin nainen, eik&auml; mies kuten my&ouml;hemm&auml;ss&auml; patriarkaalisessa yhteiskuntamuodossa. K&auml;sityst&auml; tukee se, ett&auml; my&ouml;s Intian muinaiskulttuurissa naispuoliset veistokset ovat hallitsevia. Ne tunnetaan ns. &rdquo;Suuri &auml;iti&rdquo; -veistoksina ja ne n&auml;hd&auml;&auml;n my&ouml;hempien hindujumalattarien esimuotoina (1\/3)<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 50%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-109 gallery-columns-2 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0103.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-181\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0103.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0103-141x300.jpg 141w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-181\">\n\t\t\t\tVarhainen intialainen &rdquo;Suuri &auml;iti&rdquo; -veistos, terrakottaa. Indus-kultturi, n. 2500 eaa. [Intian kansallismuseo, New Delhi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Ei voida v&auml;itt&auml;&auml; ett&auml; n&auml;m&auml; varhaiset veistokset olisivat ensimm&auml;iset ihmisen tekem&auml;t kuvat, vaikka ne ovatkin varhaisimmat t&auml;ll&auml; hetkell&auml; tuntemamme taideteokset. Todenn&auml;k&ouml;isesti kuvia ja veistoksia valmistettiin aluksi helpommin ty&ouml;stett&auml;vist&auml; materiaaleista, kuten puusta, kaarnasta jne. Varhainen ihminen my&ouml;s koristautui kuvin.<\/p>\n<p>Monet l&ouml;yd&ouml;kset eri puolilla maailmaa osoittavat ett&auml; esimerkiksi varhainen korutaide oli monipuolista. Noin vuoden 28 000 eaa. tienoilla vakiintui el&auml;imen hammasaihe, mutta jopa samasta haudasta l&ouml;ydettyjen korujen moninaisuus vaikuttaa viittaavan siihen, ett&auml; eri sukupuolet, ik&auml;ryhm&auml;t ja mahdollisesti eri heimoihin ja sosiaaliluokkiin kuuluvat yksil&ouml;t k&auml;yttiv&auml;t toisistaan poikkeavia koruja. Monien l&ouml;ydettyjen pienoisveistosten oletetaankin aikanaan kuuluneen koruihin ja niill&auml; on saattanut olla maagisen amuletin funktio.<\/p>\n<h2>Luolien taide<\/h2>\n<p><span  data-tooltip=\"Altamiran luolamaalausten l&ouml;ytyminen Pohjois-Easpanjasta vuonna 1879 oli sensaatio. Moni oli kuitenkin aluksi sit&auml; mielt&auml; ett&auml; niin upeat el&auml;inaiheiset maalaukset eiv&auml;t voineet olla esihistoriallisten ihmisten tekemi&auml;, vaan ett&auml; ne olisivat olleet huijausta. V&auml;hitellen l&auml;hialueilta l&ouml;ytyi lis&auml;&auml; luolia, t&auml;rkeimpin&auml; Lascauxin luolat Ranskan puolella. My&ouml;hemmin ajoitusmenetelmien kehittyess&auml; niiden esihistoriallisuus kyettiin varmistamaan. 1900-luvun lopulla luolia on l&ouml;ytynyt my&ouml;s Avignonin l&auml;helt&auml; Ranskasta. Maalaukset ovat s&auml;ilyneet kiitos luolien poikkeuksellisten olosuhteiden ja siksi suuri osa luolista on nyky&auml;&auml;n suljettu yleis&ouml;lt&auml;.\" class=\"glossaryLink\">Varhaisimmat tunnetut luolamaalaukset<\/span> ovat l&ouml;ytyneet Ranskasta ja Espanjasta (1\/4). Nyky&auml;&auml;n niiden oletetaan olevan per&auml;isin n. 20 000&ndash;12 000 eaa. Oletetaan my&ouml;s, ett&auml; niit&auml; ei kaikkia maalattu samanaikaisesti, vaan ett&auml; <strong>luolat<\/strong> ehk&auml; palvelivat kulttikeskuksina, joiden sein&auml;miin maalattiin el&auml;inhahmoja pitkien aikojen kuluessa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-109 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"520\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0104.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-182\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0104.jpg 520w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0104-244x300.jpg 244w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-182\">\n\t\t\t\tSein&auml;maalauksia tippukiviluolassa [Cougnat, Lot, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kyseisten luolien ei uskota olleen asumuksia, vaan jonkinlaisien rituaalien suorituspaikkoja. Ne ovat vaikeap&auml;&auml;syisi&auml;; sis&auml;&auml;n on usein ment&auml;v&auml; vatsallaan raahautuen.<\/p>\n<p>Varhaisimmat ihmisen &rdquo;k&auml;denj&auml;ljet&rdquo; luolien sein&auml;miss&auml; ovat kirjaimellisesti k&auml;den j&auml;lki&auml;: tekij&auml;t ovat painaneet k&auml;mmenens&auml; sein&auml;m&auml;&auml;n ja puhaltaneet suustaan v&auml;ripigmentti&auml; sen p&auml;&auml;lle, jolloin siit&auml; j&auml;i sein&auml;m&auml;&auml;n negatiivikuva (1\/5).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-109 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"540\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0105.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1130\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0105.jpg 540w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0105-253x300.jpg 253w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1130\">\n\t\t\t\tV&auml;riainetta k&auml;mmenen p&auml;&auml;lle puhaltamalla aikaansaatu k&auml;sisiluetti [Gargas, Haute-Garonne, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Luolien sein&auml;miin on kuitenkin etup&auml;&auml;ss&auml; kuvattu erilaisia el&auml;imi&auml; kuten biisoneita, poroja, vuorikauriita ja hevosia(1\/6). Osa kuvatuista el&auml;imist&auml; kuului riistael&auml;imiin, mutta eiv&auml;t suinkaan kaikki. Petoel&auml;imet ovat harvinaisia. Osuvasti luonnehditut el&auml;imet on toteutettu eri tekniikoin kuten viivapiirustuksina, kokonaan v&auml;ritettyin&auml; tai ns. &rdquo;r&ouml;ntgentyylill&auml;&rdquo;, jossa n&auml;kyy samanaikaisesti sek&auml; el&auml;imen hahmo ett&auml; sen luusto.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-6 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-6 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-6\" class=\"gallery galleryid-109 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"600\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0106.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-6-184\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0106.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0106-300x281.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-6-184\">\n\t\t\t\tNautael&auml;imen p&auml;&auml; [Lascaux, Dordogne, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Usein hahmot ovat p&auml;&auml;llekk&auml;isi&auml;. Er&auml;&auml;n olettamuksen mukaan el&auml;inhahmot (ainakin joissakin tapauksissa) olisi maalattu siten, ett&auml; ne my&ouml;t&auml;ilev&auml;t luolasein&auml;m&auml;n pinnanmuotoja, mik&auml; selitt&auml;&auml; sen ett&auml; monet maalaukset ovat ik&auml;&auml;n kuin kolmiulotteisia. T&auml;m&auml;n k&auml;sityksen mukaan niiden tekij&auml;t olisivat soihtujen ja pienten rasvalamppujen valossa poimineet pinnanmuodoista tuntemiaan el&auml;inhahmoja ja &rdquo;merkinneet&rdquo; sitten n&auml;m&auml; n&auml;kyns&auml; v&auml;rein. T&auml;m&auml; voisi selitt&auml;&auml; el&auml;inhahmojen p&auml;&auml;llekk&auml;isyyden. Valol&auml;hdett&auml; siirt&auml;m&auml;ll&auml; esiin tuli uusia pinnanmuodostuksia samalla kun edelliset kuvat h&auml;ipyiv&auml;t varjoon.<\/p>\n<p>Osa kuvista on saatettu maalata alkeellisin siveltimin, mutta on esitetty my&ouml;s teoria, ett&auml; ne olisi maalattu puhallustekniikalla, kuten edell&auml; mainitut k&auml;sien negatiivikuvat. V&auml;rinaineina on maav&auml;rej&auml;, punainen, musta ja okra. Maalausten toteutuksissa on kiinnostavia erityispiirteit&auml;. Toteutus on eritt&auml;in varmaa, joten kuvatut el&auml;imet on helppo tunnistaa. Edell&auml; mainittu &rdquo;r&ouml;ntgentyyli&rdquo; yhdist&auml;&auml; havainnot sek&auml; el&auml;v&auml;st&auml; el&auml;imest&auml; ett&auml; sen luurangosta. Joissakin maalauksissa el&auml;imen liike on toteutettu tavalla joka muistuttaa 1900-luvun alun futuristien maalauksista: jalat on monistettu tai askeleet on merkitty pistesarjana, joka luo juoksun vaikutelman (1\/7).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-7 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-7 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-7\" class=\"gallery galleryid-109 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0107.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-7-185\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0107.jpg 500w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/0107-234x300.jpg 234w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-7-185\">\n\t\t\t\tHirvi, jonka juoksu on ilmaistu pisteviivalla [Lascaux, Dordogne, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Luolamaalausten tarkoitus<\/h2>\n<p>Maalaukset eiv&auml;t ole rajattu taulumaisiksi vy&ouml;hykkeiksi, vaan ne levitt&auml;ytyv&auml;t vapaasti ymp&auml;riins&auml; aivan kuin ihmisen n&auml;k&ouml;kent&auml;n logiikkaa noudattaen. Luolamaalausten funktio ja merkitys ovat olleet pohdintojen ja teorioiden aiheena aina niiden l&ouml;ytymisest&auml; asti:<\/p>\n<ul><li>Varhaisin tulkinta oletti ett&auml; kuvat heijastivat ihmisen <strong>koristelunhalua<\/strong> ja ett&auml; niill&auml; siten olisi ollut l&auml;hinn&auml; dekoratiivinen funktio.<\/li>\n<li>Usein toistuva olettamus on ett&auml; kuvat edustavat ns. <em>sympaattista magiaa<\/em> eli maalausten v&auml;lityksell&auml; mets&auml;st&auml;j&auml;ihmiset olisivat halunneet taata mets&auml;stysonnensa ja\/tai el&auml;inten hedelm&auml;llisyyden. J&auml;lkimm&auml;iseen vaihtoehtoon viittaavat maalausten toistuvat hedelm&auml;llisyysviittaukset kuten urosel&auml;inten sukuel&auml;imet.<\/li>\n<li>Er&auml;&auml;n n&auml;kemyksen mukaan el&auml;imet olisivat aikakautensa mytologisia hahmoja ja n&auml;in kuvilla olisi voinut olla jonkinlainen <em>narratiivinen<\/em> eli kertova teht&auml;v&auml;ns&auml; <strong>mytologian<\/strong> kuvituksena.<\/li>\n<li>Kosmisen tulkinnan mukaan kuvat sen sijaan viittaisivat el&auml;inlaumojen liikkeisiin ja n&auml;in my&ouml;svuodenaikoihin ja laajemmin vuodenkiertoon.<\/li>\n<li>Luolamaalauksia on my&ouml;s verrattu edelleen el&auml;vien luonnonkansojen taiteeseen ja niiden merkityst&auml; on pyritty hahmottamaan tutkimalla n&auml;iden luonnonkansojen uskomuksia ja rituaaleja.<\/li>\n<\/ul><p>Useimmat selitysmallit yhdist&auml;v&auml;t maalaukset mets&auml;st&auml;j&auml;ihmisten uskomusj&auml;rjestelm&auml;&auml;n. Ongelmana on se, ettemme tied&auml; siit&auml; juuri mit&auml;&auml;n. Hautal&ouml;yd&ouml;t ovat kuitenkin osoittaneet ett&auml; vainajia kunnioitettiin ja niille annettiin esim. uhrilahjoja. T&auml;m&auml; voisi viitata er&auml;&auml;nlaiseen esi-is&auml;in kulttiin, joka on yleismaailmallinen piirre. Se on s&auml;vytt&auml;nyt monia my&ouml;h&auml;isempi&auml; &rdquo;korkeakulttuureitakin&rdquo;.<\/p>\n<p>Muuten mets&auml;st&auml;jien maailmankuvaa yleens&auml; luonnehditaan ymp&auml;ripy&ouml;re&auml;sti <strong>&rdquo;animistiseksi&rdquo;<\/strong>. T&auml;ll&auml; yleistermill&auml; viitataan paremmin tuntemiamme institutionalisoituneita uskontoja edelt&auml;neisiin uskomusj&auml;rjestelmiin, joille n&auml;hd&auml;&auml;n tyypillisen&auml; luonnoneloelementtien kuten vuorten, jokien, metsien jne. elollistaminen ja l&auml;heinen suhde el&auml;inmaailmaan.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm&auml;iset tunnetut ihmisen valmistamat esineet ovat erilaiset kiviset &rdquo;k&auml;den jatkeet&rdquo; eli ty&ouml;kalut, kuten iskurit ja k&auml;sikirveet. Varhaisimmat, vajaat puolitoista miljoonaa vuotta vanhat ty&ouml;kalut ovat l&ouml;ytyneet Afrikasta. Kivity&ouml;v&auml;lineiden valmistuksessa tapahtui Euroopassa n. 40 000 eaa. kehitys, mik&auml; mahdollisti entist&auml; ter&auml;v&auml;mm&auml;t ty&ouml;v&auml;lineet (1\/1). Ihmiset eliv&auml;t mets&auml;st&auml;m&auml;ll&auml; joutuen usein seuraamaan riistaa. Asumuksina palvelivat luolat ja erilaisista ymp&auml;r&ouml;iv&auml;n luonnon [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":184,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1799,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/1799"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}