{"id":11,"date":"2013-11-12T08:02:05","date_gmt":"2013-11-12T06:02:05","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=11"},"modified":"2026-05-15T16:49:03","modified_gmt":"2026-05-15T13:49:03","slug":"10-7-myohaisromantiikan-ooppera","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-7-myohaisromantiikan-ooppera\/","title":{"rendered":"10.7<\/span> My\u00f6h\u00e4is­romantiikan ooppera"},"content":{"rendered":"\n

1800-luvun keskiv\u00e4lin ja lopun oopperaa hallitsi suvereenisti kaksi oopperas\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4, italialainen Giuseppe Verdi (1813\u20131901) ja saksalainen Richard Wagner (1813\u20131883). Jo varhaisromantiikan aikana ooppera oli politisoitunut, ja n\u00e4iden s\u00e4velt\u00e4jien my\u00f6t\u00e4 oopperasta tuli suuren luokan yleiseurooppalaista taidetta, joka heijasteli poliittisia aatteita tai johon yleis\u00f6 projisoi niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Verdist\u00e4 tuli Italian her\u00e4\u00e4v\u00e4n kansallistunnon k\u00e4rkihahmo ja h\u00e4nen teoksensa joutuivat monesti sensuurin kynsiin. Wagner puolestaan, joka itse osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, joutui hetkeksi poliittiseksi pakolaiseksi ja kirjoitti muun ohella juutalaisvastaisen pamfletin.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi Verdin varhaisen oopperan, Nabuccon (1847) Heprealaisten orjien kuoro nousi kansallisuusaatteen tunnusmelodiaksi. Sensuuri esti h\u00e4nen oopperansa Naamiohuvit esityksen, sill\u00e4 Kustaa III:n murhasta kertovana se koettiin aiheeltaan poliittisesti arkaluonteisena. Se voitiin esitt\u00e4\u00e4 vasta my\u00f6hemmin, kun sen libretto muutettiin siten, ett\u00e4 tapahtumat sijoittuivat 1600-luvun Bostoniin eik\u00e4 sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 en\u00e4\u00e4 ollut kuningas.<\/p>\n\n\n\n

Verdi kasvoi vankasti 1800-luvun varhaisemman italialaisen oopperan ja toisaalta ranskalaisen grand operan<\/em> perinteist\u00e4. H\u00e4n oli suurten bel canto<\/em> -s\u00e4veltajien tavoin t\u00e4ysin kansainv\u00e4linen taiteilija ja h\u00e4nen oopperoidensa ensiesityksi\u00e4 n\u00e4htiin Italian lis\u00e4ksi Euroopan metropoleissa, kuten Pariisissa ja Pietarissa.<\/p>\n\n\n\n

Verdin oopperoiden aihemaailma heijastaa 1800-luvun kirjallisia trendej\u00e4. Shakespeare oli korotettu kirjallisten suurmiesten joukkoon. H\u00e4n s\u00e4velsikin kolme oopperaa Shakespearen aiheisiin: Macbethin (1847), Otellon (1887) ja Falstaffin (1893). Lis\u00e4ksi h\u00e4n suunnitteli pitk\u00e4\u00e4n Kuningas Learin s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Monia muita, mutkikkaampia melodramaattisia librettoja h\u00f6yst\u00e4v\u00e4t katoamiset, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lleenkohtaamiset ym. ihmeelliset k\u00e4\u00e4nteet. H\u00e4n k\u00e4ytti aiheena my\u00f6s Saksan varhaisromantiikan kirjailijan, Schillerin teksti\u00e4. Realismin kirjallisuudesta sen sijaan kumpuaa Alexandre Dumas nuoremman Kamelianaiseen perustuva ooppera La Traviata (1853). Ooppera aiheutti laajalti pahennusta, olihan sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 keuhkotautiin menehtyv\u00e4 kurtisaani.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4invastoin kuin Wagner, Verdi ei ollut teoreetikko. Verdinkin k\u00e4siss\u00e4 ooppera muotoutui kuitenkin samaan suuntaan kuin Wagnerilla. Verdi pyrki, nimenomaan my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 urallaan, kohti yhten\u00e4ist\u00e4 musiikkidraamaa, joka ei jakaudu kaavamaisesti resitatiiveihin ja aarioihin.<\/p>\n\n\n\n

Musiikillinen t\u00e4yspainoisuus olikin esityksiss\u00e4 nyt helpommin saavutettavissa, sill\u00e4 orkesterinjohtajan asema oli vakiintunut, eiv\u00e4tk\u00e4 laulajat voineet en\u00e4\u00e4 mielivaltaisesti vaikuttaa tulkintaan. Verdi oli my\u00f6s kiinnostunut oopperoidensa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepanosta ja h\u00e4n kirjoitti moniin teoksiinsa tarkat ohjausohjeet.<\/p>\n\n\n\n

Wagner ja \u201dtulevaisuuden teatteri\u201d<\/h2>\n\n\n\n

Wagner kirjoitti ajatuksistaan ja pyrkimyksist\u00e4\u00e4n runsaasti. H\u00e4nen kirjoituksensa k\u00e4sitteliv\u00e4t niin filosofiaa, kulttuuria, taidetta kuin politiikkaakin. H\u00e4n kehitteli taidek\u00e4sityst\u00e4\u00e4n ja valmisteli oopperoitaan vuosikausia, jopa vuosikymmeni\u00e4. H\u00e4nen varhaiset oopperansa kumpuavat viel\u00e4 selke\u00e4sti Saksan varhaisemmasta ooppera- ja sinfoniaperinteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Loppup\u00e4\u00e4n oopperoissaan Wagner sen sijaan tavoitteli uutta taidemuotoa, jonka h\u00e4n risti \u201dtulevaisuuden taiteeksi\u201d. H\u00e4nen pyrkimyksens\u00e4 oli luoda \u201dyhteistaideteos\u201d (Gesamtkunstwerk), jossa vallitsi t\u00e4ydellinen ykseys musiikin, sanan, draaman ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toteutuksen v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n sai ideoita antiikin Kreikan kulttuurista ja yhteiskunnasta, joiden h\u00e4n uskoi suuntaavan uuden Saksan kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n sai vaikutteita my\u00f6s Schopenhauerilta, joka korosti tahdon olevan inhimillisen alkuvoiman. Monien Saksan romantiikan kirjailijoiden ja maalareiden tavoin h\u00e4n paneutui oopperoissaan kansantarinoihin ja myyttien maailmaan sek\u00e4 niiden romanttishenkiseen tulkintaan. H\u00e4n kirjoitti suurimman osan omista libretoistaan luoden my\u00f6s oman hyperromanttisen kielens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen ajatuksensa saivat kiteym\u00e4ns\u00e4 oopperassa Tristan ja Isolde (1859). Se perustuu kelttil\u00e4iseen taruun Tristanista, joka on surmannut Isolde-neidon sulhasen. Sen sijaan, ett\u00e4 Isolde kostoksi tappaisi haavoittuneen Tristanin, h\u00e4n rakastuukin t\u00e4h\u00e4n. Tristan joutuu kuitenkin viem\u00e4\u00e4n Isolden vaimoksi vasalliruhtinas Markelle.<\/p>\n\n\n\n

Laivamatkalla Isolden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 palvelijattarensa tarjoamaan heille myrkkymaljat, mutta palvelijatar antaakin heille lemmenjuomaa. Onneton rakkaus ei koskaan saa t\u00e4yttymyst\u00e4\u00e4n. Haavoittunut Tristan kuumehoureissaan odottaa Isoldeaan. Kun t\u00e4m\u00e4 vihdoin saapuu, Tristan kuolee h\u00e4nen syliins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yli nelituntinen ooppera p\u00e4\u00e4ttyy hivuttavaan \u201dLemmenkuoloon\u201d, jossa Isolde menehtyy kaipuuseensa rakastavaisten sulautuessa tuonpuoleisessa toisiinsa. Teos huipentaa romantiikalle niin keskeisen teeman, rakkauden, joka ei voi saada t\u00e4yttymyst\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.<\/p>\n\n\n\n

Tristanissa ja Isoldessa toteutuvat Wagnerin musiikilliset uudistukset: pyrkimys tekstin ja musiikin saumattomaan liittoon ja sen my\u00f6t\u00e4 uudenlainen laulutapa \u201dpuhelaulu\u201d, pyrkimys \u201dloputtomaan melodiaan\u201d sek\u00e4 johtoaihetekniikka.<\/em> Johtoaiheet ovat musiikillisia teemoja, jotka viittaavat henkil\u00f6ihin, esineisiin, paikkoihin, tunnetiloihin jne.<\/p>\n\n\n\n

Huipentumansa Wagnerin taiteelliset pyrkimykset, ja voisi sanoa koko saksankielisen kielialueen romantiikka, saivat Wagnerin neliosaisessa kokonaisuudessa nimelt\u00e4\u00e4n Niebelungen sormus. Sen ensimm\u00e4inen, prologiosa on Reininkulta (1869). Sit\u00e4 seuraavat Valkyyria (1870), Siegfried (1876) ja Jumalten tuho (1876). Ensiesityksens\u00e4 kokonaisuus sai vuonna 1876.<\/p>\n\n\n\n

Aihemaailmassaan Niebelungen sormus yhdistelee germaanista ja skandinaavista mytologiaa. N\u00e4ist\u00e4 aineksista Wagner loi oman maailmanselityksen\u00e4 ja maailmankaikkeutensa, joka rakentuu p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isist\u00e4 tasoista. Ylinn\u00e4, Walhallassa, hallitsevat jumalat, keskell\u00e4 el\u00e4v\u00e4t sankarit ja ihmiset ja maan alla raatavat k\u00e4\u00e4pi\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Schpenhauerilaisittain keskeisen\u00e4 teemana on tahto. Reininkullassa Reinin tytt\u00e4rien vartioima kulta joutuu v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin (10\/38). Se joka takoo siit\u00e4 sormuksen, saa rajattoman vallan, mutta joutuu kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkauden. Sormus tuottaa onnettomuutta ja tuhoa, kunnes yksi Valkyyrioista, Br\u00fcnnhilde lopulta Jumalten tuhossa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 sen ja jumalten itsekk\u00e4\u00e4sti rakentama Walhalla romahtaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Richard Wagnerin Reinin kullan ensiesitys M\u00fcncheniss\u00e4 1868<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 valtava eeppinen kokonaisuus, jonka kokonaiskesto on yli 15 tuntia, on koko l\u00e4nsimaisen oopperahistorian j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isin projekti. Siin\u00e4 Wagner kehitti huippuunsa johtoteema-ajattelunsa. Koko rikas musiikillinen kudos rakentuu risteilevist\u00e4, muuntuvista ja kohtaavista johtoaiheista.<\/p>\n\n\n\n

Wagner tahtoi p\u00e4\u00e4teoksensa monumentiksi per\u00e4ti oman teatteritalon. Kansanker\u00e4yksell\u00e4 ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n aatemaailmaan ja taiteeseen uppoutuneen kuningas Ludvig II:n avun turvin kohosikin Bayreuthiin Wagnerin tuotannolle omistettu Festspielhaus. Uutta t\u00e4ss\u00e4 amfiteatterin mallisessa oopperatalossa oli se, ett\u00e4 Wagnerin musiikin edellytt\u00e4m\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isorkesteri k\u00e4tkettiin yleis\u00f6lt\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin, joten yleis\u00f6 saattoi keskitty\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tapahtumiin.<\/p>\n\n\n\n

Monilta osin Wagnerin unelma \u201dyhteistaideteoksesta\u201d toteutui. Poikkeuksena oli kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llepano. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n omana aikana vallalla oli viel\u00e4 historistinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikka. Walhallan jumalat esiintyiv\u00e4t viikinkiasuja mukailevissa asuissa, p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n sarvelliset metallikyp\u00e4r\u00e4t ja yll\u00e4\u00e4n karhuntaljat. Lavastuksina toimivat perinteiset maalatut maisemakulissit.<\/p>\n\n\n\n

Wagner totesikin: \u201dOlen luonut n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n orkesterin. Kunpa voisin luoda n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n teatterin\u201d. Festspielhaus j\u00e4i Wagnerin suvun hallintaan ja se valvoi mustasukkaisen tarkasti vakiintunutta perinnett\u00e4. Vasta 1900-luvulla s\u00e4hk\u00f6valaistuksen ja uudenlaisen, abstrahoivamman lavastusestetiikan yleistyess\u00e4 Wagnerin unelma \u201dtulevaisuuden taiteesta\u201d manifestoitui my\u00f6s visuaalisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1800-luvun keskiv\u00e4lin ja lopun oopperaa hallitsi suvereenisti kaksi oopperas\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4, italialainen Giuseppe Verdi (1813\u20131901) ja saksalainen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":626,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-11","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2704,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11\/revisions\/2704"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/626"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}