{"id":111,"date":"2013-11-12T08:50:48","date_gmt":"2013-11-12T06:50:48","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=111"},"modified":"2025-11-06T12:19:47","modified_gmt":"2025-11-06T09:19:47","slug":"1-1-perusongelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/1-1-perusongelmia\/","title":{"rendered":"<span>1.1<\/span> Perusongelmia"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Luokittelun ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esihistoriallisella ajalla tarkoitetaan aikakausia ennen kirjoitusj\u00e4rjestelmien kehittymist\u00e4 eli niist\u00e4 ei ole \u201dhistoriallista\u201d eli kirjallista tietoa. Tietomme t\u00e4st\u00e4 ihmiskunnan satojatuhansia vuosia kest\u00e4neest\u00e4 vaiheesta perustuvat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 <strong>arkeologiaan<\/strong> ja taidehistoriaan. 1800-luvulla vakiintuikin Euroopan esihistoriallisen kauden kronologinen, esineiden materiaaliin ja teknologiaan pohjautuva luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4.<br>Sen mukaan esihistoria jaetaan:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>kivikauteen,<\/li>\n\n\n\n<li>pronssikauteen ja<\/li>\n\n\n\n<li>rautakauteen.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kivikausi jaetaan edelleen:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>paleoliittiseen eli vanhempaan kivikauteen n. (40 000\/30 000\u201310 000 eaa.),<\/li>\n\n\n\n<li>mesoliittiseen eli keskimm\u00e4iseen (10 000\u20134000 eaa.) ja<\/li>\n\n\n\n<li>neoliittiseen eli nuorempaan kivikauteen (n. 4000\u20131200 eaa.).<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4it\u00e4 kaavamaisia luokituksia on vaihtelevalla menestyksell\u00e4 yritetty soveltaa laajemminkin koko maailman varhaisimpaan historiaan. Ongelmana on kuitenkin ollut se, ettei historia yleens\u00e4 etene kronologisena kehityskertomuksena. Periodit saattavat olla eri puolilla erimittaiset, rinnakkaiset tai joskus jotakin vaihetta ei voi edes tunnistaa. Ilmastolliset ja ymp\u00e4rist\u00f6lliset tekij\u00e4t (esim. raaka-aineiden saatavuus) vaihtelivat suuresti eri kulttuureissa eiv\u00e4tk\u00e4 aina vastanneet Euroopan olosuhteita, joista jaottelu on johdettu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s usein viittaamaan ns. \u201dkehitysvaiheeseen\u201d. Voidaan esimerkiksi sanoa, ett\u00e4 jokin tietty heimoyhteis\u00f6 \u201del\u00e4\u00e4 neoliittista kivikautta\u201d eli sen el\u00e4m\u00e4nmuoto, teknologiat ja esinekulttuuri muistuttavat niit\u00e4, jotka on perinteisesti yhdistetty neoliittiseen kivikauteen. Vaarana on kuitenkin Eurooppa-keskeisyys (\u201deurosentrisyys\u201d) eli se ett\u00e4 arvioimme muita kulttuureita omasta kulttuuristamme k\u00e4sin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ajoituksen suurpiirteisyys<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen ongelma on esihistoriallisen taiteen ajoitus. Ihmisen valmistamia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 tunnetaan satojen vuosituhansien ajalta ja nyky\u00e4\u00e4n <strong>\u201dtaideteoksiksi\u201d<\/strong> luokittelemiamme esineit\u00e4 noin 30 000 vuoden ajalta. Niiden ajoitus on kuitenkin ollut eritt\u00e4in ongelmallista. Niinp\u00e4 eri taidehistoriallisissa ja arkeologisissa l\u00e4hteiss\u00e4 ajoitukset voivat vaihdella suuresti. Nyky\u00e4\u00e4n uudet ajoitusmenetelm\u00e4t, kuten radiohiilimenetelm\u00e4, mahdollistavat joissakin tapauksissa aiempaa suuremman tarkkuuden, mutta edelleenkin joidenkin t\u00e4rkeiden esineiden syntyaika voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vain tuhansien vuosien tarkkuudella.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tulkintojen moninaisuus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjallisten l\u00e4hteiden t\u00e4ydellinen puuttuminen ja l\u00e4hes k\u00e4sityskykymme ylitt\u00e4v\u00e4 aikaperspektiivi tekev\u00e4t esihistoriallisen taiteen tulkinnan hankalaksi. Ei ole mit\u00e4\u00e4n varmuutta niist\u00e4 uskomuksista tai uskomusj\u00e4rjestelmist\u00e4, joita varhaiset esineet ja kuvat heijastavat. Esihistoriallinen taide onkin perinteisesti ollut tulkintojen temmellyskentt\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tied\u00e4mme jostakin aikakaudesta, sit\u00e4 helpompi siihen on heijastaa omia uskomuksiamme ja k\u00e4sityksi\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisaalta, mik\u00e4li emme etsi tieteellisesti todistettavia tosiseikkoja ja my\u00f6nn\u00e4mme historian ja nimenomaan taiteen historian tutkimuksen olevan perimmilt\u00e4\u00e4n uudelleentulkintaa, niin esihistoriallinen taide tarjoaa mielelle stimuloivaa materiaalia. Esihistoriallinen taide, niin kuvataide kuin muinaiset rituaalit ja muut tanssin ja teatterin alkumuodot, on kiinnostanut monia 1900-luvun taiteilijoita. Sit\u00e4 tutkimalla tai siihen el\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 on pyritty tavoittamaan jotakin alkuinhimillisyydest\u00e4 ja varhaisesta luontosuhteestamme.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi tapa l\u00e4hesty\u00e4 esihistoriallista taidetta on etsi\u00e4 vertailukohtia nykyisist\u00e4 \u201dprimitiivisist\u00e4\u201d luonnonkansoista ja niiden kulttuureista, joissa on viel\u00e4 piirteit\u00e4 kivi-, pronssi-, tai rautakauden el\u00e4m\u00e4nmuodoista. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset voivat kuitenkin olla korkeintaan suuntaa-antavia, sill\u00e4, \u201dprimitiiviset\u201d kulttuurit voivat itse asiassa olla eritt\u00e4in hienosyisi\u00e4 ja eriytyneit\u00e4. Huolimatta siit\u00e4 ett\u00e4 niiden arkkitehtuurissa, esineist\u00f6ss\u00e4 ja esitysmuodoissa voi olla samankaltaisuuksia, pienkulttuurien v\u00e4liset erot ovat usein suuremmat kuin niiden yht\u00e4l\u00e4isyydet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Luokittelun ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys Esihistoriallisella ajalla tarkoitetaan aikakausia ennen kirjoitusj\u00e4rjestelmien kehittymist\u00e4 eli niist\u00e4 ei ole \u201dhistoriallista\u201d eli [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-111","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esihistoriallinen-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=111"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2049,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/111\/revisions\/2049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}