{"id":13,"date":"2013-11-12T08:02:41","date_gmt":"2013-11-12T06:02:41","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=13"},"modified":"2026-05-15T16:48:34","modified_gmt":"2026-05-15T13:48:34","slug":"10-6-ita-ja-lansi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-6-ita-ja-lansi\/","title":{"rendered":"10.6<\/span> It\u00e4 ja l\u00e4nsi"},"content":{"rendered":"\n

Romantiikan kaipuu et\u00e4iseen ja vieraaseen kulminoitui 1800-luvun orientalismissa. \u201dIt\u00e4\u201d tai \u201dOrientti\u201d, joka suurpiirteisesti kattoi Pohjois-Afrikan, L\u00e4hi-id\u00e4n ja Aasian, n\u00e4htiin houkuttelevana, viekoittelevana \u201dtoisena\u201d. T\u00e4h\u00e4n l\u00e4nsimaisen mielen omiin tarpeisiinsa luomaan \u201dOrienttiin\u201d projisoitiin paljon sit\u00e4, mit\u00e4 oma kulttuuri ei ollut tai se ei sallinut, kuten v\u00e4kev\u00e4 aistillisuus, hirmuvaltiaiden sadistiset julmuudet ja toisenlainen seksuaalisuus.<\/p>\n\n\n\n

Ranskalainen Eugene Delacroix, jota on sivuttu jo aiemmin t\u00e4ss\u00e4 luvussa, kehitti oman uhkean koloristisen tyylins\u00e4, jota leimaa vapautuneet siveltimen vedot ja joskus jopa roisketekniikka. H\u00e4nen maalauksensa Sardanapaloksen kuolema on orientalistinen fantasia, joka perustuu L\u00e4hi-Id\u00e4n historiaan (10\/18).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Eug\u00e8ne Delacroix: Sardanapaloksen kuolema, 1828 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tarinan mukaan Niniven kuningas Sardanapalos m\u00e4\u00e4r\u00e4si koko hovinsa kuolemaan ennen kuin h\u00e4n itse joutuisi l\u00e4hestyv\u00e4n vihollisen uhriksi. T\u00e4m\u00e4 myytti \u201dit\u00e4maisen despootin\u201d julmuudesta mahdollisti orgiastisen kuvauksen. V\u00e4kivaltaisesti taipuvat kehot, j\u00e4ntev\u00e4t miehiset vartalot ja alistuvasti taipuvat alastomat naiset muodostavat varsinaiset verikekkerit. Moni taiteilija matkusti Pohjois-Afrikkaan tai L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 he luonnostelivat tai maalasivat. He taltioivat katun\u00e4kymi\u00e4 tai loivat n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n omia fantasioitaan, usein eroottisin maustein (10\/19).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jean-Leon Gerome: K\u00e4\u00e4rmeenlumooja [Sterling and Francine Clark Institute, Williamstone, Mass.]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Raamatun tarina teiniprinsessa Salomesta, joka sai itselleen himoitsemansa Johannes Kastajan katkaistun p\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 is\u00e4puolelleen eroottisen Seitsem\u00e4n hunnun tanssin, vakiintui yhdeksi my\u00f6h\u00e4isromantiikan suosituista teemoista (10\/22). Se tarjosi sensaatiomaisen tilaisuuden kuvata naista, joka oli aina mielipuolisuuteen saakka \u201dhalukas\u201d. Aihe oli niin mielt\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 tanssiaiheisista, painetuista valokuva-albumeista oli omistettu kokonaan Salomen tanssin erilaisille versioille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Gustave Moreau: Salomen tanssi [Gustave Moreau -museo, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kiina oli ollut 1700-luvun eurooppalaisen taiteen kiinnostuksen kohde. Nyt huomio kiintyi siis islamilaiseen kulttuurialueeseen ja Englannissa nimenomaan Intiaan. N\u00e4it\u00e4 valintoja s\u00e4\u00e4teli tietenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n siirtomaapolitiikka. Englannin valta oli vakiintunut Intiassa, joka nyt oli osa Britannian imperiumia. Kuningatar Viktoria jopa kruunattiin Englannissa Intian keisarinnaksi.<\/p>\n\n\n\n

Huikentelevaisin esimerkki Intia-villityksest\u00e4 Englannissa lienee Brightonissa sijaitseva Kuninkaallinen paviljonki (10\/5). Sen tyyli\u00e4 kutsuttiin \u201dintialaiseksi gotiikaksi\u201d. Jossakin m\u00e4\u00e4rin se perustuu Intian moguli-kauden arkkitehtuurin ja nimenomaan sen mestariteokseen, edell\u00e4 sivuttuun Taj Mahaliin. Muun orientalistisen taiteen tavoin se on kuitenkin perimmilt\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimainen mielen luomaa fantasiaa et\u00e4isist\u00e4 kulttuureista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
John Nash: Intialainen paviljonki, 1810 ja 20-luvut [Brighton, Englanti]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maailmann\u00e4yttelyt<\/h2>\n\n\n\n

Euroopan suurvallat hallitsivat 1800-luvulla suurinta osaa maapallon pinta-alasta. Vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 vakiintui tapa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 suuria Maailmann\u00e4yttelyit\u00e4, joissa esiteltiin teollisuuden ja kulttuurin tuotteita niin teollistuneista maista kuin siirtomaista.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelyill\u00e4 oli esimuotonsa jo 1700-luvun lopulla, mutta Lontoossa vuonna 1851 j\u00e4rjestetty Kaikkien kansojen teollisuustuotteiden suun\u00e4yttely aloitti suurimuotoisten maailmann\u00e4yttelyiden perinteen. Niit\u00e4 j\u00e4rjestettiin vuosittain eri puolilla maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Niiss\u00e4 esiteltiin siis nimenomaan uusia teknologisia innovaatioita, mutta my\u00f6s taidek\u00e4sity\u00f6n ja arkkitehtuurin saavutuksia. Siirtomaat olivat toisinaan l\u00e4sn\u00e4 ghettomaisina \u201dkylin\u00e4\u201d, joita asuttamaan oli tuotu oikeita \u201dalkuasukkaita\u201d eri puolilta maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Erityisen merkitt\u00e4viksi muodostuivat Pariisin vuosien 1889 ja 1900 Suuret maailmann\u00e4yttelyt. Edellisess\u00e4 valtava alue Pariisin keskustassa muutettiin n\u00e4yttelyalueeksi, jonne kohosi sen aikaisen maailman korkein rakennus, Eiffel-torni (10\/24). Prinsessa Ruususen palatsiksi ristitty suuri paviljonkirakennus puolestaan valaistiin uudella keksinn\u00f6ll\u00e4, s\u00e4hk\u00f6valolla (10\/25).<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Vuoden 1889 Maailmann\u00e4yttely levitt\u00e4ytyi Pariisin keskustaan. Sen suurin monumentti oli Eiffel-torni.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Prinsessa Ruususen palatsi, s\u00e4hk\u00f6valot esiteltiin vuoden 1900 Pariisin Maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 [Mus\u00e9e Carnavalet, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Vaikka maailmann\u00e4yttelyt heijastivat rakenteessaan alistavaa suhtautumista siirtomaita kohtaan, niin niiden yhteydess\u00e4 n\u00e4htiin faktisesti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Euroopassa monia Euroopan ulkopuolisia taidemuotoja: arabialaista ja intialaista tanssia jne. Erityisen merkitt\u00e4viksi muodostuivat indonesialaisten tanssijoiden ja gamelan-orkesterin esitykset. Ne innoittivat s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4, kuten Ravelia ja Debussyt\u00e4 luomaan ns. musiikin impressionismin<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten kannalta vuoden 1900 Pariisin maailmann\u00e4yttely osoittautui merkitt\u00e4v\u00e4ksi. Seinen rannoille pystytettyjen, eri maiden mit\u00e4 fantastisimpien kertaustyylisten rakennusten joukossa oli my\u00f6s Suomen kansallisromanttinen paviljonki, jossa esitellyist\u00e4 taideteollisuuden ja taiteen tuotteista vastasivat suomalaisen taiteen t\u00e4rkeimm\u00e4t nimet. Paviljonki sai osakseen paljon huomiota, mik\u00e4 oli omiaan nostattamaan suomalaisten kansallistuntoa ja itseluottamusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Romantiikan kaipuu et\u00e4iseen ja vieraaseen kulminoitui 1800-luvun orientalismissa. \u201dIt\u00e4\u201d tai \u201dOrientti\u201d, joka suurpiirteisesti kattoi Pohjois-Afrikan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":624,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2703,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/2703"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/624"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}