{"id":13,"date":"2013-11-12T08:02:41","date_gmt":"2013-11-12T06:02:41","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=13"},"modified":"2016-08-26T07:56:04","modified_gmt":"2016-08-26T05:56:04","slug":"10-6-ita-ja-lansi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-6-ita-ja-lansi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">10.6<\/div> It\u00e4 ja l\u00e4nsi"},"content":{"rendered":"<p>Romantiikan kaipuu et&auml;iseen ja vieraaseen kulminoitui 1800-luvun orientalismissa. &rdquo;It&auml;&rdquo; tai &rdquo;Orientti&rdquo;, joka suurpiirteisesti kattoi Pohjois-Afrikan, L&auml;hi-id&auml;n ja Aasian, n&auml;htiin houkuttelevana, viekoittelevana &rdquo;toisena&rdquo;. T&auml;h&auml;n l&auml;nsimaisen mielen omiin tarpeisiinsa luomaan &rdquo;Orienttiin&rdquo; projisoitiin paljon sit&auml;, mit&auml; oma kulttuuri ei ollut tai se ei sallinut, kuten v&auml;kev&auml; aistillisuus, hirmuvaltiaiden sadistiset julmuudet ja toisenlainen seksuaalisuus.<\/p>\n<p>Ranskalainen Eugene Delacroix, jota on sivuttu jo aiemmin t&auml;ss&auml; luvussa, kehitti oman uhkean koloristisen tyylins&auml;, jota leimaa vapautuneet siveltimen vedot ja joskus jopa roisketekniikka. H&auml;nen maalauksensa Sardanapaloksen kuolema on orientalistinen fantasia, joka perustuu L&auml;hi-Id&auml;n historiaan (10\/18).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-13 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"500\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1018.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1334\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1018.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1018-300x234.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-1334\">\n\t\t\t\tEug&egrave;ne Delacroix: Sardanapaloksen kuolema, 1828 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Tarinan mukaan Niniven kuningas Sardanapalos m&auml;&auml;r&auml;si koko hovinsa kuolemaan ennen kuin h&auml;n itse joutuisi l&auml;hestyv&auml;n vihollisen uhriksi. T&auml;m&auml; myytti &rdquo;it&auml;maisen despootin&rdquo; julmuudesta mahdollisti orgiastisen kuvauksen. V&auml;kivaltaisesti taipuvat kehot, j&auml;ntev&auml;t miehiset vartalot ja alistuvasti taipuvat alastomat naiset muodostavat varsinaiset verikekkerit. Moni taiteilija matkusti Pohjois-Afrikkaan tai L&auml;hi-it&auml;&auml;n, miss&auml; he luonnostelivat tai maalasivat. He taltioivat katun&auml;kymi&auml; tai loivat n&auml;kem&auml;st&auml;&auml;n omia fantasioitaan, usein eroottisin maustein (10\/19).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-13 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"430\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1019.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-624\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1019.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1019-300x202.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-624\">\n\t\t\t\tJean-Leon Gerome: K&auml;&auml;rmeenlumooja [Sterling and Francine Clark Institute, Williamstone, Mass.]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Raamatun tarina teiniprinsessa Salomesta, joka sai itselleen himoitsemansa Johannes Kastajan katkaistun p&auml;&auml;n esitt&auml;m&auml;ll&auml; is&auml;puolelleen eroottisen Seitsem&auml;n hunnun tanssin, vakiintui yhdeksi my&ouml;h&auml;isromantiikan suosituista teemoista (10\/22). Se tarjosi sensaatiomaisen tilaisuuden kuvata naista, joka oli aina mielipuolisuuteen saakka &rdquo;halukas&rdquo;. Aihe oli niin mielt&auml; kiihdytt&auml;v&auml;, ett&auml; yksi ensimm&auml;isist&auml; tanssiaiheisista, painetuista valokuva-albumeista oli omistettu kokonaan Salomen tanssin erilaisille versioille.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-13 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"460\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1022.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1335\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1022.jpg 460w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1022-216x300.jpg 216w\" sizes=\"(max-width: 460px) 100vw, 460px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1335\">\n\t\t\t\tGustave Moreau: Salomen tanssi [Gustave Moreau -museo, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kiina oli ollut 1700-luvun eurooppalaisen taiteen kiinnostuksen kohde. Nyt huomio kiintyi siis islamilaiseen kulttuurialueeseen ja Englannissa nimenomaan Intiaan. N&auml;it&auml; valintoja s&auml;&auml;teli tietenkin k&auml;yt&auml;nn&ouml;n siirtomaapolitiikka. Englannin valta oli vakiintunut Intiassa, joka nyt oli osa Britannian imperiumia. Kuningatar Viktoria jopa kruunattiin Englannissa Intian keisarinnaksi.<\/p>\n<p>Huikentelevaisin esimerkki Intia-villityksest&auml; Englannissa lienee Brightonissa sijaitseva Kuninkaallinen paviljonki (10\/5). Sen tyyli&auml; kutsuttiin &rdquo;intialaiseksi gotiikaksi&rdquo;. Jossakin m&auml;&auml;rin se perustuu Intian moguli-kauden arkkitehtuurin ja nimenomaan sen mestariteokseen, edell&auml; sivuttuun Taj Mahaliin. Muun orientalistisen taiteen tavoin se on kuitenkin perimmilt&auml;&auml;n l&auml;nsimainen mielen luomaa fantasiaa et&auml;isist&auml; kulttuureista.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-13 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon portrait\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"450\" height=\"640\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1005.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1336\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1005.jpg 450w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1005-211x300.jpg 211w\" sizes=\"(max-width: 450px) 100vw, 450px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1336\">\n\t\t\t\tJohn Nash: Intialainen paviljonki, 1810 ja 20-luvut [Brighton, Englanti]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Maailmann&auml;yttelyt<\/h2>\n<p>Euroopan suurvallat hallitsivat 1800-luvulla suurinta osaa maapallon pinta-alasta. Vuosisadan puoliv&auml;liss&auml; vakiintui tapa j&auml;rjest&auml;&auml; suuria Maailmann&auml;yttelyit&auml;, joissa esiteltiin teollisuuden ja kulttuurin tuotteita niin teollistuneista maista kuin siirtomaista.<\/p>\n<p>N&auml;yttelyill&auml; oli esimuotonsa jo 1700-luvun lopulla, mutta Lontoossa vuonna 1851 j&auml;rjestetty Kaikkien kansojen teollisuustuotteiden suun&auml;yttely aloitti suurimuotoisten maailmann&auml;yttelyiden perinteen. Niit&auml; j&auml;rjestettiin vuosittain eri puolilla maailmaa.<\/p>\n<p>Niiss&auml; esiteltiin siis nimenomaan uusia teknologisia innovaatioita, mutta my&ouml;s taidek&auml;sity&ouml;n ja arkkitehtuurin saavutuksia. Siirtomaat olivat toisinaan l&auml;sn&auml; ghettomaisina &rdquo;kylin&auml;&rdquo;, joita asuttamaan oli tuotu oikeita &rdquo;alkuasukkaita&rdquo; eri puolilta maailmaa.<\/p>\n<p>Erityisen merkitt&auml;viksi muodostuivat Pariisin vuosien 1889 ja 1900 Suuret maailmann&auml;yttelyt. Edellisess&auml; valtava alue Pariisin keskustassa muutettiin n&auml;yttelyalueeksi, jonne kohosi sen aikaisen maailman korkein rakennus, Eiffel-torni (10\/24). Prinsessa Ruususen palatsiksi ristitty suuri paviljonkirakennus puolestaan valaistiin uudella keksinn&ouml;ll&auml;, s&auml;hk&ouml;valolla (10\/25).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-13 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"571\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1024.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1337\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1024.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1024-300x268.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1337\">\n\t\t\t\tVuoden 1889 Maailmann&auml;yttely levitt&auml;ytyi Pariisin keskustaan. Sen suurin monumentti oli Eiffel-torni.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"400\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1025.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1338\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1025.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1025-300x188.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1338\">\n\t\t\t\tPrinsessa Ruususen palatsi, s&auml;hk&ouml;valot esiteltiin vuoden 1900 Pariisin Maailmann&auml;yttelyss&auml; [Mus&eacute;e Carnavalet, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Vaikka maailmann&auml;yttelyt heijastivat rakenteessaan alistavaa suhtautumista siirtomaita kohtaan, niin niiden yhteydess&auml; n&auml;htiin faktisesti ensimm&auml;ist&auml; kertaa Euroopassa monia Euroopan ulkopuolisia taidemuotoja: arabialaista ja intialaista tanssia jne. Erityisen merkitt&auml;viksi muodostuivat indonesialaisten tanssijoiden ja gamelan-orkesterin esitykset. Ne innoittivat s&auml;velt&auml;ji&auml;, kuten Ravelia ja Debussyt&auml; luomaan ns. <em>musiikin impressionismin<\/em>.<\/p>\n<p>Suomalaisten kannalta vuoden 1900 Pariisin maailmann&auml;yttely osoittautui merkitt&auml;v&auml;ksi. Seinen rannoille pystytettyjen, eri maiden mit&auml; fantastisimpien kertaustyylisten rakennusten joukossa oli my&ouml;s Suomen kansallisromanttinen paviljonki, jossa esitellyist&auml; taideteollisuuden ja taiteen tuotteista vastasivat suomalaisen taiteen t&auml;rkeimm&auml;t nimet. Paviljonki sai osakseen paljon huomiota, mik&auml; oli omiaan nostattamaan suomalaisten kansallistuntoa ja itseluottamusta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Romantiikan kaipuu et&auml;iseen ja vieraaseen kulminoitui 1800-luvun orientalismissa. &rdquo;It&auml;&rdquo; tai &rdquo;Orientti&rdquo;, joka suurpiirteisesti kattoi Pohjois-Afrikan, L&auml;hi-id&auml;n ja Aasian, n&auml;htiin houkuttelevana, viekoittelevana &rdquo;toisena&rdquo;. T&auml;h&auml;n l&auml;nsimaisen mielen omiin tarpeisiinsa luomaan &rdquo;Orienttiin&rdquo; projisoitiin paljon sit&auml;, mit&auml; oma kulttuuri ei ollut tai se ei sallinut, kuten v&auml;kev&auml; aistillisuus, hirmuvaltiaiden sadistiset julmuudet ja toisenlainen seksuaalisuus. Ranskalainen Eugene Delacroix, jota on [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":624,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1480,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/1480"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/624"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}