{"id":15,"date":"2013-11-12T08:03:22","date_gmt":"2013-11-12T06:03:22","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=15"},"modified":"2016-08-26T07:42:50","modified_gmt":"2016-08-26T05:42:50","slug":"10-5-ranskan-akateeminen-taide-ja-realismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-5-ranskan-akateeminen-taide-ja-realismi\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">10.5<\/div> Ranskan akateeminen taide ja realismi"},"content":{"rendered":"<p>Ranskassa kuvataiteiden akatemia oli perustettu Ludvig XIV:n aikana 1664. Se oli aluksi ollut tarkkaan valvottu instituutti, jonka teht&auml;v&auml;n&auml; oli vastata siit&auml;, ett&auml; taiteilijat loivat virallista taidepolitiikkaa vastaavia teoksia. Akatemian viralliset, s&auml;&auml;nn&ouml;lliset n&auml;yttelyt oli aloitettu 1673 ja niit&auml; alettiin kutsua Salongeiksi.<\/p>\n<p>Muualle Eurooppaan taideakatemioita perustettiin 1700- ja 1800-lukujen mittaan. Niiss&auml; oli vallalla samankaltaiset opetusmetodit kuin Ranskan taideakatemiassa. My&ouml;s ihanteet olivat pitk&auml;lti samat. Alun perin arvostetuinta oli antiikin taide ja Italian renessanssin mestarit, etunen&auml;ss&auml; Rafael.<\/p>\n<p>Vallankumouksen yhteydess&auml; Salonki-instituutista tuli avoin juryn vastatessa teosten valinnasta. Salongeista tuli kuvataide-el&auml;m&auml;n t&auml;rkein tapahtuma ja ne vetiv&auml;t p&auml;ivitt&auml;in tuhansia katsojia. Salongit m&auml;&auml;r&auml;siv&auml;t pitk&auml;lti taiteen valtavirran suuntauksia. 1800-luvun keskivaiheessa suosittuja olivat viile&auml;n klassiseen tyyliin maalatut historialliset aiheet.<\/p>\n<p>Tyyli&auml; on luonnehdittu <em>&rdquo;historismiksi&rdquo;.<\/em> Sen aikanaan arvostetuin edustaja oli Paul Delaroche (1824&ndash;1904). H&auml;nen maalauksensa Lady Jane Grayn mestaus on kuin huolellisesti valaistu kohtaus historiallisaiheisesta n&auml;ytelm&auml;st&auml; tai oopperasta (10\/14). Ajan tavan mukaan kiinnitettiin suurta huomiota esimerkiksi pukujen historialliseen autenttisuuteen. Kuvattavan kohtauksen tuli mieluiten olla jotenkin mielt&auml; ylev&ouml;itt&auml;v&auml; tai sitten j&auml;rkytt&auml;v&auml;, kuten t&auml;m&auml; historiallinen mestauskohtaus.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-15 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"530\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1014.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-622\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1014.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2013\/11\/1014-300x248.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-622\">\n\t\t\t\tPaul Delaroche: Lady Jane Greyn mestaus, 1833 [National Gallery, Lontoo]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Kehittyi my&ouml;s uusi uskonnollisen maalaustaiteen muoto, uskonnollinen laatukuva. Isidor Pilsin maalauksessa Armeliaisuuden sisar kuolinvuoteellaan kaikki yksityiskohdat on kuvattu tarkan realistisesti (10\/15). Hengelt&auml;&auml;n teos tuntuu kumpuavan 1700-luvun loppupuolen &rdquo;tunteellisuudesta&rdquo;. Teos on melodramaattinen ja realistisista yksityiskohdistaan huolimatta teenn&auml;isen puhtoinen.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-15 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"500\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1015.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1330\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1015.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1015-300x234.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1330\">\n\t\t\t\tIsidore Pils: Armeliaisuuden sisar kuolinvuoteellaan, 1850 [Mus&eacute;e d&rsquo;Orsay, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h2>Realismi<\/h2>\n<p>Realistisen koulukunta ja muotoutui pitk&auml;lti Gustave Courbetin (1819&ndash;1877) tuotannon ja kirjoitusten my&ouml;t&auml; 1850-luvulla. H&auml;n maalasi muun muassa suuren, tavallisen kansan maalaishautajaisia esitt&auml;v&auml;n maalauksen Hautajaiset Ornansissa (10\/16). Se ja toinen h&auml;nen maalauksensa hyl&auml;ttiin Salonki-n&auml;yttelyst&auml; ja niin h&auml;n j&auml;rjesti oman n&auml;yttelyns&auml;, jonka oveen h&auml;n kirjoitti kyltin: &rdquo;Gustave Courbet, realismia&rdquo;.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-3\" class=\"gallery galleryid-15 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"720\" height=\"320\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1016.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1331\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1016.jpg 720w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1016-300x133.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 720px) 100vw, 720px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-3-1331\">\n\t\t\t\tGustave Gourbet: Hautajaiset Ornansissa, 1850 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p><em>Realismi<\/em> tarkoittaa sit&auml;, ett&auml; kuvataan ilmi&ouml;it&auml; mahdollisimman todenmukaisesti. Siit&auml; seuraava askel on <em>naturalismi,<\/em> jossa ilmi&ouml;t kuvataan ilman erityist&auml; tulkintaa tai tyylittely&auml;. Realismi oli my&ouml;s merkitt&auml;v&auml; kirjallinen suuntaus. Sen piiriin voi lukea esimerkiksi englantilaisen Charles Dickensin kansankuvaukset ja ranskalaisten Honor&eacute; Balzacin Emile Zolan tuotannon. N&auml;ytelm&auml;kirjallisuudessa sit&auml; edustavat norjalainen Henrik Ibsen ja ruotsalainen August Strinberg.<\/p>\n<p>Realismin my&ouml;t&auml; keski&ouml;&ouml;n nousi taiteen yhteiskunnallinen merkitys. Kun maailma pyrittiin esitt&auml;m&auml;&auml;n &rdquo;sellaisena kuin se on&rdquo;, mukaan tuli selke&auml; yhteiskunnallinen aspekti. Courbet kuvasi &rdquo;v&auml;h&auml;v&auml;kist&auml; kansaa&rdquo; esitt&auml;m&auml;ll&auml; heid&auml;n kovat el&auml;m&auml;nolosuhteensa, mutta samalla my&ouml;s heid&auml;n inhimillisen arvokkuuteensa. Samoilla linjoilla ty&ouml;skenteli Francois Millet (1796&ndash;1875).<\/p>\n<p>Millet&rsquo;n maalaus Anglelus kuvaa maanviljelij&auml;pariskuntaa, joka pellolla hiljentyy kiitosrukoukseen vaatimattoman lounaansa &auml;&auml;ress&auml; (10\/17). Kuten Courbetin, my&ouml;s Millet&rsquo;n v&auml;riskaala rakentuu l&auml;hinn&auml; tummista maav&auml;reist&auml;. Millet&rsquo;n realistiset ja samalla ihannoidut ty&ouml;t&auml; tekev&auml;n maalaisv&auml;en kuvaukset levisiv&auml;t laajalti painokopioina tullen edustamaan monille maailmaa, jossa arvot tuntuvat olevan kohdallaan.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-4\" class=\"gallery galleryid-15 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"540\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1017.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-4-1332\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1017.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1017-300x253.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-4-1332\">\n\t\t\t\tJean-Francois Millet: Angelus, 1859 [Mus&eacute;e d&rsquo;Orsay, Ranska]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Monien muiden realistisen suuntauksen maalareiden tavoin my&ouml;s Millet muutti Pariisin l&auml;hell&auml; sijaitsevaan Barbizonin kyl&auml;&auml;n. Ryhmittym&auml;&auml; kutsutaankin Barbizonin koulukunnaksi. Siihen kuului my&ouml;s pehme&auml;s&auml;vyisist&auml; maisemistaan tunnettu Camille Corot (1796&ndash;1875). H&auml;nen maisemansa eiv&auml;t en&auml;&auml; noudata 1600-luvun ranskalaisen ideaalimaiseman kaavoja eiv&auml;tk&auml; ne my&ouml;sk&auml;&auml;n ole romantiikan maalareiden dramaattisia mielenmaisemia. H&auml;n kuvasi maiseman analyyttisesti sellaisena kuin se todellisuudessa n&auml;ytt&auml;ytyi (10\/13).<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-5 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-5 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-5\" class=\"gallery galleryid-15 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"347\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1013.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-5-1333\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1013.jpg 640w, https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/1013-300x163.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\"><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-5-1333\">\n\t\t\t\tJean-Baptiste Corot: Volterra, 1834 [Louvre, Pariisi]\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ranskassa kuvataiteiden akatemia oli perustettu Ludvig XIV:n aikana 1664. Se oli aluksi ollut tarkkaan valvottu instituutti, jonka teht&auml;v&auml;n&auml; oli vastata siit&auml;, ett&auml; taiteilijat loivat virallista taidepolitiikkaa vastaavia teoksia. Akatemian viralliset, s&auml;&auml;nn&ouml;lliset n&auml;yttelyt oli aloitettu 1673 ja niit&auml; alettiin kutsua Salongeiksi. Muualle Eurooppaan taideakatemioita perustettiin 1700- ja 1800-lukujen mittaan. Niiss&auml; oli vallalla samankaltaiset opetusmetodit kuin Ranskan [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":622,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1479,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions\/1479"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}