{"id":15,"date":"2013-11-12T08:03:22","date_gmt":"2013-11-12T06:03:22","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/tilakuvaatteet\/?p=15"},"modified":"2026-05-15T16:48:06","modified_gmt":"2026-05-15T13:48:06","slug":"10-5-ranskan-akateeminen-taide-ja-realismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/10-5-ranskan-akateeminen-taide-ja-realismi\/","title":{"rendered":"10.5<\/span> Ranskan akateeminen taide ja realismi"},"content":{"rendered":"\n

Ranskassa kuvataiteiden akatemia oli perustettu Ludvig XIV:n aikana 1664. Se oli aluksi ollut tarkkaan valvottu instituutti, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli vastata siit\u00e4, ett\u00e4 taiteilijat loivat virallista taidepolitiikkaa vastaavia teoksia. Akatemian viralliset, s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset n\u00e4yttelyt oli aloitettu 1673 ja niit\u00e4 alettiin kutsua Salongeiksi.<\/p>\n\n\n\n

Muualle Eurooppaan taideakatemioita perustettiin 1700- ja 1800-lukujen mittaan. Niiss\u00e4 oli vallalla samankaltaiset opetusmetodit kuin Ranskan taideakatemiassa. My\u00f6s ihanteet olivat pitk\u00e4lti samat. Alun perin arvostetuinta oli antiikin taide ja Italian renessanssin mestarit, etunen\u00e4ss\u00e4 Rafael.<\/p>\n\n\n\n

Vallankumouksen yhteydess\u00e4 Salonki-instituutista tuli avoin juryn vastatessa teosten valinnasta. Salongeista tuli kuvataide-el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein tapahtuma ja ne vetiv\u00e4t p\u00e4ivitt\u00e4in tuhansia katsojia. Salongit m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t pitk\u00e4lti taiteen valtavirran suuntauksia. 1800-luvun keskivaiheessa suosittuja olivat viile\u00e4n klassiseen tyyliin maalatut historialliset aiheet.<\/p>\n\n\n\n

Tyyli\u00e4 on luonnehdittu \u201dhistorismiksi\u201d.<\/em> Sen aikanaan arvostetuin edustaja oli Paul Delaroche (1824\u20131904). H\u00e4nen maalauksensa Lady Jane Grayn mestaus on kuin huolellisesti valaistu kohtaus historiallisaiheisesta n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 tai oopperasta (10\/14). Ajan tavan mukaan kiinnitettiin suurta huomiota esimerkiksi pukujen historialliseen autenttisuuteen. Kuvattavan kohtauksen tuli mieluiten olla jotenkin mielt\u00e4 ylev\u00f6itt\u00e4v\u00e4 tai sitten j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 historiallinen mestauskohtaus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Paul Delaroche: Lady Jane Greyn mestaus, 1833 [National Gallery, Lontoo]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kehittyi my\u00f6s uusi uskonnollisen maalaustaiteen muoto, uskonnollinen laatukuva. Isidor Pilsin maalauksessa Armeliaisuuden sisar kuolinvuoteellaan kaikki yksityiskohdat on kuvattu tarkan realistisesti (10\/15). Hengelt\u00e4\u00e4n teos tuntuu kumpuavan 1700-luvun loppupuolen \u201dtunteellisuudesta\u201d. Teos on melodramaattinen ja realistisista yksityiskohdistaan huolimatta teenn\u00e4isen puhtoinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Isidore Pils: Armeliaisuuden sisar kuolinvuoteellaan, 1850 [Mus\u00e9e d\u2019Orsay, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Realismi<\/h2>\n\n\n\n

Realistisen koulukunta ja muotoutui pitk\u00e4lti Gustave Courbetin (1819\u20131877) tuotannon ja kirjoitusten my\u00f6t\u00e4 1850-luvulla. H\u00e4n maalasi muun muassa suuren, tavallisen kansan maalaishautajaisia esitt\u00e4v\u00e4n maalauksen Hautajaiset Ornansissa (10\/16). Se ja toinen h\u00e4nen maalauksensa hyl\u00e4ttiin Salonki-n\u00e4yttelyst\u00e4 ja niin h\u00e4n j\u00e4rjesti oman n\u00e4yttelyns\u00e4, jonka oveen h\u00e4n kirjoitti kyltin: \u201dGustave Courbet, realismia\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Gustave Gourbet: Hautajaiset Ornansissa, 1850 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Realismi<\/em> tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuvataan ilmi\u00f6it\u00e4 mahdollisimman todenmukaisesti. Siit\u00e4 seuraava askel on naturalismi,<\/em> jossa ilmi\u00f6t kuvataan ilman erityist\u00e4 tulkintaa tai tyylittely\u00e4. Realismi oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 kirjallinen suuntaus. Sen piiriin voi lukea esimerkiksi englantilaisen Charles Dickensin kansankuvaukset ja ranskalaisten Honor\u00e9 Balzacin Emile Zolan tuotannon. N\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuudessa sit\u00e4 edustavat norjalainen Henrik Ibsen ja ruotsalainen August Strinberg.<\/p>\n\n\n\n

Realismin my\u00f6t\u00e4 keski\u00f6\u00f6n nousi taiteen yhteiskunnallinen merkitys. Kun maailma pyrittiin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dsellaisena kuin se on\u201d, mukaan tuli selke\u00e4 yhteiskunnallinen aspekti. Courbet kuvasi \u201dv\u00e4h\u00e4v\u00e4kist\u00e4 kansaa\u201d esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n kovat el\u00e4m\u00e4nolosuhteensa, mutta samalla my\u00f6s heid\u00e4n inhimillisen arvokkuuteensa. Samoilla linjoilla ty\u00f6skenteli Francois Millet (1796\u20131875).<\/p>\n\n\n\n

Millet\u2019n maalaus Anglelus kuvaa maanviljelij\u00e4pariskuntaa, joka pellolla hiljentyy kiitosrukoukseen vaatimattoman lounaansa \u00e4\u00e4ress\u00e4 (10\/17). Kuten Courbetin, my\u00f6s Millet\u2019n v\u00e4riskaala rakentuu l\u00e4hinn\u00e4 tummista maav\u00e4reist\u00e4. Millet\u2019n realistiset ja samalla ihannoidut ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n maalaisv\u00e4en kuvaukset levisiv\u00e4t laajalti painokopioina tullen edustamaan monille maailmaa, jossa arvot tuntuvat olevan kohdallaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jean-Francois Millet: Angelus, 1859 [Mus\u00e9e d\u2019Orsay, Ranska]<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Monien muiden realistisen suuntauksen maalareiden tavoin my\u00f6s Millet muutti Pariisin l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan Barbizonin kyl\u00e4\u00e4n. Ryhmittym\u00e4\u00e4 kutsutaankin Barbizonin koulukunnaksi. Siihen kuului my\u00f6s pehme\u00e4s\u00e4vyisist\u00e4 maisemistaan tunnettu Camille Corot (1796\u20131875). H\u00e4nen maisemansa eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 noudata 1600-luvun ranskalaisen ideaalimaiseman kaavoja eiv\u00e4tk\u00e4 ne my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole romantiikan maalareiden dramaattisia mielenmaisemia. H\u00e4n kuvasi maiseman analyyttisesti sellaisena kuin se todellisuudessa n\u00e4ytt\u00e4ytyi (10\/13).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jean-Baptiste Corot: Volterra, 1834 [Louvre, Pariisi]<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ranskassa kuvataiteiden akatemia oli perustettu Ludvig XIV:n aikana 1664. Se oli aluksi ollut tarkkaan valvottu […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":622,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-15","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1800-luku-kiihtyva-muutos"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2702,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions\/2702"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media\/622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/tila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}